Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2021

Lapsiperheen arki on iloa ja huolta

Lapsiperheen arki koostuu tavallisista asioista ja tapahtumista, joita perheenjäsenet tekevät yhdessä tai erikseen. Arjen perustana ovat aikuisten ja lasten väliset turvalliset, riittävän vakaat ja hyvät suhteet, jotka luovat lapsille suotuisan elinympäristön kasvaa ja kehittyä hyvin.

Arjessa tärkeitä ovat emotionaalinen läheisyys, tyytyväisyys ja lämpö. Ne ovat lasta suojaavia tekijöitä perheessä. Arkeen kuuluu myös monenlaisia huolia, jotka voivat liittyä arjen sujumiseen sekä lasten ja aikuisten hyvinvointiin. Huolet voivat joko väistyä itsestään, tai sitten ne ovat pitempikestoisia, hankaloituvat ajan kuluessa ja voivat muodostaa riskiolosuhteita perheenjäsenten hyvinvoinnille. Riskit saattavat liittyä joko vanhempiin, perhetilanteeseen tai lapsiin. Vanhemman käyttäytyminen saattaa ainakin ajoittain muuttua negatiiviseksi. Silloin arki voi tuntua lapsesta turvattomalta. Uudessa, laajassa 4-vuotiaiden lasten vanhemmille tehdyssä kyselyssä 44 % vastaajista kertoi itse kohdelleensa lapsiaan kaltoin emotionaalisesti ja 14 % fyysisesti.  

Miten arkea voi arvioida ja miksi?

Olemme tutkineet lapsiperheen huolia ja kaltoinkohteluun mahdollisesti johtavia riskioloja pitkään, ja tehneet hoitosuosituksen niiden tunnistamisesta ja arvioinnista. Olemme myös kehittäneet vanhempien itsearvioinnin avuksi mobiiliapplikaation. Siinä on 28 vanhempaan itseensä, perheeseen tai lapseen liittyvää väittämää. Ne koskevat esimerkiksi vanhemman omassa lapsuudessa olleita kaltoinkohtelukokemuksia, oman lapsen hoitamista, vanhemman yksinäisyyttä, taloudellisia huolia ja lapsen käyttäytymistä.

Kun vanhempi vastaa väittämiin, tuloksista ilmenee, mitä asioita vanhemman pitäisi ehkä pohtia lisää, tehdä eri tavalla tai keskustella jonkun ammattilaisen, esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Vanhempi saa itselleen lisätietoa ja ohjeita omien vastaustensa perusteella. Hän voi tallentaa tuloksen itselleen ja mennä esimerkiksi neuvolaan juttelemaan tuloksesta, jos siitä ilmenee jotain mieltä askarruttavaa. Arjen arviointi on tärkeää. Vanhempi voi huomata asioita, joita ei itse ole tullut aiemmin ajatelleeksi, ja joita perhe voi käsitellä yhdessä tai ammattilaisen kanssa.

Mistä arkeen saa tukea?

Kirjoitin 12.10.2020 (Ilkka-Pohjalainen) puheenvuoron siitä, mitä koronan jatkuessa olisi voitu vuoden 2020 keväästä oppia ja muuttaa. Toiveeni ei toteutunut. Media- ja tutkimuslähteiden mukaan lapsiperhepalveluja on edelleen vähennetty. Erityisesti neuvolahenkilökuntaa on siirretty rokotuksiin, jäljittämiseen ja muihin koronatoimiin. Tämä on vähentänyt lasten käyntejä, perheen arjesta keskusteluja ja tukemismahdollisuuksia.  

Vanhemmat tarvitsevat tukea arjessaan, myös tietoa siitä, millainen toiminta, puhe tai käyttäytyminen saattaa olla haitallista lapselle. Erityisesti tarvitaan tietoa emotionaalisen kaltoinkohtelun tavoista ja seurauksista. On tärkeää vahvistaa vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta ja lisätä turvallisuuden ja vakauden kokemuksia.

Tekemämme tutkimuskoosteen mukaan tärkeintä lapsen ja perheen kohtaamisessa ja auttamisessa on kommunikoinnin avoimuus ja säännöllisyys. Rehellisyys ja läpinäkyvyys lisäävät luottamusta. Se on tasa-arvoisen yhteistyön lähtökohta, mikä taas edistää yhteistyön positiivisia tuloksia. Lapsi ja perhe tarvitsevat tietoa ja perusteluja yhteistyön ja valittujen keinojen toteuttamiseksi. Lapset ja perheet pitävät tärkeänä myös sitä, ettei työntekijä vaihdu. Nämä tärkeät asiat voivat toteutua lapsiperhepalveluissa, joissa lapset ja perheet kohdataan dialogin keinoin.

Mobiiliapplikaatio esitellään 4.11.2021 klo 15–18. Linkki webinaariin on hankkeen sivuilla.

Eija Paavilainen
Professori
Tampereen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 20.9.2021.

Puu + digitaalisuus = kasvua liiketoimintaan rakennusalalla

Suomi on aina elänyt puusta. Ja digitalisaatiosta. Vuosikymmenien aikana meille on kehittynyt korkeatasoinen metsäteollisuuden ja ICT-alan osaaminen, joihin kansakuntamme kehitys ja hyvinvointi on nojautunut. Alojen vahva osaaminen antaa hyvät edellytykset selviytyä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta murroksesta, joka väistämättä koskettaa jokaista suomalaista.

Kesällä julkaistu Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ilmastoraportti peräänkuuluttaa päästöjen nopeaa leikkaamista, mikäli haluamme hidastaa ja pienentää ilmastossa tapahtuvien muutosten aiheuttamia haittoja ihmiskunnalle. Toimenpiteenä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi Euroopan unioni julkaisi heinäkuussa lainsäädäntöehdotuspaketin, Fit for 55, jonka päämääränä on saavuttaa Euroopan ilmastolaissa asetetut ilmastotavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Lainsäädäntöpaketissa nousi esille merkittäviä teemoja, joista yksi koski metsien laadun ja määrän parantamista EU:n alueella. Tavoitteena on istuttaa kolme miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä turvaamaan luonnon monipuolisuutta sekä biotalouden kehittymistä Euroopassa. Suomalaiselle metsäosaamiselle on kysyntää!

Suomen kunnissa ilmastotyö on otettu vakavasti. Peräti kaksi kolmasosaa Suomen kunnista on asettanut itselleen ilmastotavoitteet ja päättänyt toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Hiilineutraalisuustavoitteen vuodelle 2030 on asettanut 29 kuntaa. Kuntien rooli päästöjen vähentämiseksi on merkittävä. Suomen biotalousstrategiassa ja ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmassa puurakentamista julkisessa rakentamisessa halutaan kasvattaa siten, että vuonna 2025 kaikista uusista julkisen rakentamisen hankkeista 45 % toteutetaan puusta. Tällä tavoitteella halutaan ohjata ja edistää uusiutuvan puumateriaalin käyttöä kuntien ja kaupunkien rakennushankkeissa. Metsäkeskuksen kanssa tekemämme kyselyn perusteella on havaittavissa, että puumateriaali ekologisena rakennusmateriaalina on lisääntymässä kuntien rakennushankkeissa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Maalahden kunnassa juuri valmistunut CLT:stä tehty koulurakennus.

Tietomallintamista tarvitaan

Puurakentamisessa eletään murrosvaihetta. Puu rakennusmateriaalina koetaan ekologiseksi, mutta sen valinta suuriin kohteisiin on arveluttanut. Puumateriaalin kalleus, vahva betonirakentamisen kulttuuri sekä rakennusmääräykset nousivat tutkimuksessamme tekijöiksi, jotka rajoittavat puun käyttöä suurissa rakennuskohteissa. Lisäksi teollisen puurakentamisen osaamisen puute katsottiin hidastavan puun käyttöä rakennusmateriaalina. Tutkimuksen yhteydessä kartoitimme myös sitä, kuinka alan toimijat hyödyntävät digitaalisia työkaluja. Perinteisesti toteutettavissa suurissa infrastruktuuri- ja rakennushankkeissa hyödynnetään laajalti tietomallintamisen (BIM) periaatteita. Tietomallien luominen on parantunut muun muassa projektisuunnittelua ja -toteutusta sekä kommunikaatiota ja tiedon välitystä rakennusprojektiin osallistujien kesken. Tietomallit ovat myös vähentäneet suunnitteluvirheitä ja niistä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Tutkimuksessamme havaitsimme, että puurakentamisen toimijat hyödyntävät tietomalleja, mutta esimerkiksi BIM-periaatteiden systemaattinen hyödyntäminen ja hallinta koko teollisen puurakentamisen arvoketjussa pääosin puuttuu. Nostaisinkin tietomallintamisen kulttuurin ja osaamisen edistämisen yhdeksi teollisen puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisen tärkeäksi osa-alueeksi.

Ilmastonmuutos on suuri uhka, mutta samalla suuri mahdollisuus. Yhteistyössä teollisen puurakentamisen ja tietotekniikka-alan osaajien kanssa meillä on mahdollisuus luoda sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpää tulevaisuutta. Viedään tätä osaamista myös maailmalle. Ja istutetaan lisää puita.

Mervi Hämäläinen
tutkijatohtori
Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 13.9.2021.

Katso myös julkaisu Elinvoimaa ja kestävyyttä teollisella puurakentamisella

Viisas yrittäjä katsoo eteen … ja taakse

Roomalaisten Janus-jumalalla oli kaksi paria silmiä. Toiset kaksi katsoivat taakse ja toiset kaksi eteen. Yrittäjillä pitäisi olla sama taito. Myös heidän täytyy alati katsoa taakseen ja pitää mielessä, mitä on opittu. Samalla pitää katsoa eteenpäin ja valmistautua tulevaan. Tämä henkinen tasapainoilu voi olla yksi yrittämisen vaikeimmista tehtävistä. Se vaatii yrittäjiä synkronoimaan tulevaisuuden haasteet ja olemassa olevat kyvykkyydet. Yrittäjien on kyettävä viemään yritys sen nykytilasta tulevaisuuden uuteen haluttuun tilaan. Yrityksen johto toimii moottorina silloin kun organisaatiossa käydään vuoropuhelua, yrityksen toiminnalle tärkeä muutos lähtee liikkeelle ja yhteisiä pelisääntöjä muokataan. Yrittäjien tulisi tietää, mihin kohdistaa kehityspanokset ja resurssit. Väärä päätös johtaa helposti “hukkaputkeen”. Millään yrityksellä ei ole tähän varaa, mutta pk-yritykselle se voi olla erityisen kohtalokasta. Miten siis vastata nykyajan ilmiön, digitalisaation, tuomaan haasteeseen?

Fakta on, että erityisesti valmistavalla pk-sektorilla menestyksekäs tulevaisuus vaatii digitalisaation hyödyntämistä. Mutta kuinka taitavasti yrityksen johto kykenee ymmärtämään digitaalisen murroksen vaikutukset? Digitalisaatio on yksinkertaisesti sanottuna kilpailukyvyn rakentamista digitaalisen teknologian avulla. Se koskee jokaista yritystä ja kattaa niin tuotteet, myynnin, asiakaspalvelun kuin jälkimarkkinan. Digitalisaation merkitystä ei missään nimessä kannata aliarvioida – kaikki toimialat käyvät läpi jonkinlaisen murroksen. Samalla kilpailukyvyn rakentaminen ilman digitalisaatiota muuttuu koko ajan vaikeammaksi ja tehottomammaksi. Monille aloille tulee täysin uusia toimijoita, kuten olemme nähneet esimerkiksi majoitus-, media-, ja taksialoilla. Toisilla aloilla, esimerkiksi konepajateollisuudessa, muutokset näkyvät hitaammin. VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan tuottavuus suomalaisessa teollisuudessa on kymmenessä vuodessa kasvanut keskimäärin 22 %, mutta koneiden ja laitteiden valmistuksessa vain 8 %. Mistä yrittäjä tietää, mikä on digitalisaation potentiaali juuri hänen yritykselleen?

Analyysi auttaa näkemään

Kyky havaita ja hyödyntää muutosmahdollisuuksia on oleellinen komponentti yrityksen muutosvalmiudessa. Siksi on yritysten etu tunnistaa omat valmiutensa digitaaliseen muutokseen. Näiden valmiuksien mittaamiseen on saatavilla useita analyysityökaluja. Niillä yritykset voivat diagnosoida edellytyksensä ja valmiutensa vähittäiseen tai radikaaliin liiketoiminnan uudistamiseen digitalisaation avulla. Esimerkiksi EU:n Interreg Atlantic-ohjelman mukaisessa Business and Innovation Development for Enterprises (BID4E) -hankkeessa kehittämiemme työkalujen hyöty perustuu niiden kykyyn verrata yrityksen avainhenkilöiden näkemyksiä toisiinsa sekä muiden saman toimialan yritysten johdon näkemyksiin. Analyysin perusteella yritys osaa kohdistaa panostuksensa tehokkaasti. Digitalisaatio onkin yrityksille enemmän johtamishaaste kuin teknologiaongelma. Siksi on hyvä kyetä yhdistämään mennyt ja tuleva.

Pertti Wathen
Projektipäällikkö
Tampereen yliopisto

Lisätietoja tekstissä mainitusta analyysityökalusta.

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 6.9.2021.