Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2016

Työnohjaajakoulutuksesta lisäosaamista omaan työhön ja arkeen

Johanna Perttilä työskenteli yli 10 vuotta opetusalalla, viimeiset vuodet erityisluokanopettajana ja rehtorina, kunnes neljä vuotta sitten päätyi perustamaan oman yrityksen.

Dialogis-yritykseni tarjoaa psykoterapia- ja coaching -palveluita, erilaisia koulutuksia sekä työnohjausta. Myös erilaiset kehittämispäivät yrityksille ja työyhteisöille ovat olleet kysyttyjä. Vastaanottotilat sijaitsevat Seinäjoella ja Isossakyrössä, mutta työnohjauksia tehdään useimmiten suoraan työpaikoilla, joten työ on hyvinkin liikkuvaa ympäri Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaat, Perttilä kertoo.

Helmikuussa 2012 Perttilä sai päätökseen psykoterapiaopintonsa. Vaikka koulutus oli pitkä, työläs ja matkustelua vaativa, se herätti Perttilässä kuitenkin halun opiskella lisää. Kun Perttilä huomasi ilmoituksen Seinäjoella alkavasta Työnohjaajakoulutuksesta, hän päätti saman tien ilmoittautua mukaan.

Ulkopuolinen näkee työyhteisön tilanteen eri silmin

Työnohjaajakoulutuksen tarkoituksena on antaa osallistujalle valmiudet niin yksilöiden, ryhmien kuin yhteisöjen työnohjaukseen.


– Työnohjaajan rooli on ulkopuolisena mahdollistaa asioiden tarkastelu eri näkökulmista ja ohjata yksilön tai yhteisön toimintaa toivottuun suuntaan, pohtii Perttilä.

Työnohjaajan tehtävänä ei ole antaa yksittäisille ihmisille tai yhteisöille oikeita vastauksia, vaan ohjata osallistujat itse tunnistamaan omat tarpeensa ja muuttamaan niin omaa ajattelu-, kommunikaatio- kuin toimintamallejaan.

– Työnohjaajan tärkeimmät tehtävät ovat asiakkaan kuunteleminen, tukeminen ja niiden kautta asiakkaan tavoitteiden löytäminen. Työnohjaaja onkin sellainen asiakkaan rinnalla kulkija.


Mukaan Työnohjaajakoulutukseen?

Perttilä on tehnyt koulutuksen jälkeen työnohjauksia tasaiseen tahtiin.

– Asiakkaita on ollut hyvin eri aloilta, eniten sosiaali- ja terveyspuolen työntekijöitä. On kuitenkinIMG_4044 mukava huomata, että pikku hiljaa muillakin aloilla herätään ja tunnistetaan työnohjauksen tarve. Mahdollisuus työnohjaukseen on aina työnantajan kädenojennus

työntekijöille nykypäivän vaativissa työskentelyolosuhteissa. Sen avulla pääsee miettimään omia toimintatapoja työssään, tekemään asioita tehokkaammin ja lisäämään yleensäkin omaa työhyvinvointia, Perttilä pohtii.

Koulutukseen lähtiessään Perttilä ei ollut varma siitä, missä määrin pääsisi työnohjauksia tekemään. Kysyntää on kuitenkin riittänyt niin paljon, että Perttilä irtisanoutui koulutuksen loppusuoralla omasta virkatyöstään ja siirtyi kokonaan yrittäjäksi.

– Koulutuksen alussa ajattelin päivittää vain omaa osaamistani, toisin kuitenkin kävi. Koulutuksen käyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi ryhtyä työnohjaajiksi tai yrittäjiksi. Esimerkiksi esimiehille koulutus antaa paljon uusia ajatuksia ja taitoja johtajan rooliin. Monet esimiehinä toimivat koulutusryhmäläiset totesivatkin, että tämä oli paras esimieskoulutus ikinä, Perttilä painottaa.

Perttilä kannustaakin kaikkia työhyvinvoinnista kiinnostuneita hakeutumaan mukaan koulutukseen.

– Vaikka koulutus on pitkä ja vaatii työtä, se antaa osallistujalle paljon. Itse olin koulutusta käydessäni hoitovapaalla, mutta niin minä kuin työssäkäyvät koulutustoverit koimme, että koulutuspäivät olivat aina ikään kuin levähdyshetkiä omasta työnteosta ja arjesta. Koulutuspäivien aikana pystyi katsomaan myös omaa työtään etäältä ja peilaamaan omaa osaamistaan.

Koulutuksen annin lisäksi Perttilä kokee saaneensa elinikäisiä uusia ystäviä.

– Meidän ryhmämme koostui monen eri alan ammattilaisesta, mikä puolestaan teki koulutuksesta entistäkin monipuolisemman, kun ajatuksia ja kokemuksia jaettiin keskenään. Ryhmän kanssa olemmekin tavanneet useamman kerran koulutuksen jälkeen. Kuulumiset vaihdellaan, mutta kehitämme edelleen jokainen ammatillista osaamistamme työnohjaajana toimiessamme kukin tahoillamme.

Työnohjaajakoulutus alkaa jälleen Seinäjoella 1.4.2016. Lisätietoja antaa Heli Kaunisto (heli.kaunisto@epky.fi tai 050 431 7074).

Teksti: Anna Vierula
Kuva: Johanna Perttilän albumi

Mainokset

Hiekkalaatikolla Tietoprovinssissa

Tietoprovinssion tieteen popularisointipäivä, joka järjestettiin tänä vuonna tammikuun 20.–21. päivä. Tällä kertaa ohjelma oli suunnattu nuorille eteläpohjalaisille. Heidät saavutimme näppärästi varaamalla Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahaston tuella ison osaston Opinlakeusmessuilta Seinäjoki Areenasta.

Teinityylillä voisi sanoa että ”emmätiä, ihan kivaa”. Mutta sallittakoon keski-ikäiselle tädille pieni innostuksen purkaus: Osastomme onnistui kertakaikkisen mahtavasti! No joDSC_0350o, osaston ulkoasussa oli toivomisen varaa, sillä meillä ei ollut varaa hienoihin messurakennelmiin. Kotikutoisen oloisessa sisustuksessa oli varaa petrata. Mutta varattomuus ei ole aina vaarallista, sillä se pistää pistämään parastaan. Sisällöllisesti tarjonnassa ei ollut mitään hävettävää. Kattauksemme oli pistämätön, nähtävää ja koettavaa oli paljon.

Tavoitteenamme oli esitellä helposti lähestyttävällä tavalla, mitä Etelä-Pohjanmaalla tutkitaan ja miten tutkimus vaikuttaa arkeen. Järjestäjien mukaan messuilla oli noin 11 000 kävijää. Välillä puuhapisteissämme oli väkeä jonoksi asti. Osa kävi useampaan kertaan ja paimensi mukaansa kavereitakin.

Itse jouduin lähes euforiseen tilaan hiekkalaatikon äärellä. Lapsena hiekkakasaan rakennettiin kokonaisia mielikuvitusmaailmoja. Raskun Jussin toteuttama lisätyn todellisuuden hiekkalaatikko oli jotakin ihan muuta. Sen tarkoitus oli näyttää, miten ohjelmointia voidaan soveltaa. Minulle hiekan ja värien valuminen sormien läpi oli absoluuttinen taidekokemus. Erästä hiekkalaatikolla vieraillutta tyttöä lainatakseni: ”Jos meillä olisi tuollainen kotona, niin mulla ei olisi muuta elämää”

Linkki valokuvakoosteeseen (pdf).

– Nina Harjunpää –

 

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus antoi uusia työkaluja Susannan työhön nuorten parissa

Koulunkäynninohjaajaksi ja lähihoitajaksi kouluttautunut Susanna Seppo on työskennellyt kolme ja puoli vuotta Vaasan sairaanhoitopiirillä nuorisopsykiatrian osastolla. Susanna oli pitkään miettinyt koulutusmaailmaan palaamista, koska kaipasi lisätietoa ja -taitoa neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista ja oireyhtymistä omaan työhönsä.

Susannan päivät kuluvat 13–17-vuotiaiden nuorten parissa. Nuorisopsykiatriselle osastolle nuoret tulevat, koska heillä saattaa olla vaikeuksia kotona, kavereiden kanssa tai koulussa.

– He saattavat myös käyttäytyä epäsosiaalisesti, itsetuhoisesti tai kärsiä syömishäiriöistä, masennuksesta, ahdistuneisuudesta tai erilaisista peloista, kertoo Susanna.

Susannan työnkuvaan kuuluu nuorten auttaminen ja tukeminen tiiviissä yhteistyössä muiden työntekijöiden sekä nuoren perheen kanssa. Työpäivät ovat usein raskaita eikä haastavilta asiakastilanteilta vältytä. Uusia ratkaisuja erilaisiin pulmatilanteisiin sekä omaan jaksamiseen Susanna päätti kokeilla hakea koulutuksesta Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja.

Koulutuksesta oppeja omaan elämään ja arkeen

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus on suunnattu erityisesti niille, jotka työskentelevät erityislasten, -nuorten tai -aikuisten parissa. Koulutuksen pariin hakeutuvat usein mm. opettajat, terapeutit, sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät hoitajat ja ohjaajat sekä mielenterveys- ja päihdetyöntekijät. Koulutuksen tavoitteena on antaa tietoa ja käytännön keinoja sekä työkaluja erilaisiin pulmatilanteisiin työskenneltäessä erityisusannaseppostä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa.

-Uskalsin hakea koulutukseen mukaan, koska olin kuullut siitä pelkkiä hyviä asioita. Toivoin, että koulutus antaisi lisätietoa ja – taitoa erilaisista neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista ja oireyhtymistä sekä kaipasin myös enemmän ymmärrystä erityisnuorten kanssa työskentelystä ja heidän ajattelustaan, Susanna pohtii.

Pitkä koulutus sai Susannan miettimään ajan riittämistä sekä perheelle, työlle että opiskelulle. Lähiopetuspäivät antoivat kuitenkin voimaa ja intoa tehdä tehtäviä.

-Koulutuksen kesto oli loppujen lopuksi hyvin pieni osa elämää, josta sai kuitenkin suuret tiedot ja taidot.

Koulutuksesta Susanna koki saavansa nimenomaan suuret tiedot ja taidot niin omaan työhönsä kuin yksityiselämään.

-Sain todella paljon uutta tietoa ja työvälineitä omaan työhöni. Huomasin esimerkiksi, että olen kuvitellut tietäväni neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista ja heidän tukemisestaan paljon, mutta loppujen lopuksi tiedot olivatkin hyvin vähäiset ja koulutuksessa ymmärsin paremmin heidän ajattelutapaansa, miten heitä ja heidän perheitään tuetaan parhaiten sekä miten he itse voivat löytää ratkaisuja omiin ongelmiinsa, Susanna kiteyttää.

Koulutuksen tavoitteena on, että uusien työvälineiden lisäksi uusia ajatuksia ja oppeja saadaan myös omaan ajattelutapaan ja elämään.

-Uusien työssä hyödynnettävien oppien lisäksi sain entistä positiivisempaa otetta omaan työn tekemiseen. Opin tekemään työtä entistä ratkaisukeskeisemmin. Usein keskitytään ainoastaan vallitsevaan ongelmaan, kun sen ympärillä ollaan, vaikka ratkaisukeskeisen työtapa on huomattavasti miellyttävämpää kaikille osapuolille, Susanna painottaa.

Anna Vierula