Oletko avoin alueesi mahdollisuuksille?

Viimeaikaisten muuttoliiketutkimusten ja väestöennusteiden myötä on ryhdytty keskustelemaan erilaisten alueiden tulevaisuuksista ja aluekehittämisestä ylipäätään. Etelä-Pohjanmaallakin ollaan huolissaan kehityserojen kasvusta maakunnan eri osien välillä.

Aluekehitys on monen tekijän summa

Aluekehitys on monimutkainen ilmiö. Esimerkiksi muuttotilastot kertovat vain lopputuloksen yksittäisten ihmisten tai perheiden monipolvisista pohdinnoista. Tarinoita on yhtä monta kuin on ihmisiäkin. Sama pätee yrityksiin. Yritysten menestykseen, kasvuun ja sijoittumiseen vaikuttavat sangen monet tekijät. Monikansallisten suuryritysten toimintalogiikka on hyvin erilainen kuin omistajayrittäjävetoisten pienyritysten.

Yhtä kaikki, ihmiset ja yritykset määräävät omilla päätöksillään aluekehityksen suunnan. Aluekehitys ei ole poikkeukseton luonnonlaki, vaan inhimillisten prosessien tulos.

Rationaalisuudella on rajansa

Eivät ihmiset ja yritykset päätöksiään missään tynnyrissä tee. Ihmiset arvioivat sitä, missä he pääsevät kiinni esimerkiksi parhaisiin kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksiin. Myös pehmeillä vetovoimatekijöillä on merkitystä.

Yrityksille keskeisiä sijaintitekijöitä ovat osaavan työvoiman saatavuus ja saavutettavuus sekä henkilö- että tavaralogistiikan näkökulmasta. Tarvitaan teitä ja tekijöitä.

Kaikkia näitä tekijöitä ihmiset ja yritykset peilaavat tietysti kustannustasoa vasten. Rationaalisuudellakin on rajansa. Monet yrityksetkin ovat juurtuneet hämmästyttävän vahvoin sosiaalisin ja kulttuurisin sitein omaan toimintaympäristöönsä. Osa on jopa kääntänyt nämä tekijät kilpailutekijäkseen. Tuurin kyläkauppa ja Kyrö Distillery ovat tästä mainioita esimerkkejä.

Mahdollisuuksien tila?

Ihmisten ja yritysten sijaintipäätökset ovat aina jonkinlaisen harkinnan tulos. Aluekehittämisen keinoin pyritään usein vaikuttamaan niihin ulkoisiin tekijöihin, joihin tuo harkinta liittyy. Voisikin miettiä, olisiko aluekehittämisen keinoilla mahdollista vaikuttaa itse harkintaan.

Sijaintipäätöksissä on kyse paitsi nykytilanteesta, mutta myös tulevaisuudesta. Laveasti ajatellen voidaan puhua ”mahdollisuuksien tilasta”, eli siitä, millaisena toimija näkee oman tulevaisuutensa alueella. ”Epätodennäköisiin” paikkoihin juurtuneet menestyneet yrittäjät näkevät mahdollisuuksia siellä, missä muut eivät niitä näe.

Siispä, löytyisikö tasapainoisemman aluekehityksen avain itse asiassa eri toimijoiden kyvyssä nähdä monipuolisemmin oman alueensa mahdollisuuksia? Mitä sinä näet ympärilläsi?

Jari Kolehmainen on osaamisperustaisen alue- ja kaupunkikehittämisen Epanet-tutkimusjohtaja Tampereen yliopistosta.

Juttu on julkaistu Ilkassa 28.10.2019

Lasten kaltoinkohtelun tavoista ja seurauksista tulee kertoa enemmän

Lasten kaltoinkohtelu voi ilmetä esimerkiksi fyysisenä tai henkisenä pahoinpitelynä tai laiminlyöntinä. Kaltoinkohtelua on myös kuritusväkivalta eri fyysisissä ja henkisissä muodoissaan. Suomessa aikuiset suhtautuvat kuritukseen pääosin kielteisesti, mutta Lastensuojelun keskusliiton selvityksen mukaan 41 % vanhemmista edelleen käyttää sitä. Suomen lainsäädäntö kieltää lasten kaltoinkohtelun.

Hyvin tavalliset arjen tilanteet, kuten pienen lapsen pukeminen, syöminen tai nukkumaan meno, saattavat johtaa lapsen haasteelliseen käyttäytymiseen ja vanhemman kiukustumiseen. Tällöin vanhempi saattaa käyttää kuritusväkivaltaa, kuten tukistamista tai läimäyttelyä vaikkei niin alunperin olisi aikonutkaan. Lasten kaltoinkohtelu mielletään usein joksikin melko kaukaiseksi ja itseä koskemattomaksi asiaksi, mutta edellä kuvatun kaltaiset tilanteet osoittavat, ettei näin ole.

Kasaantuvat vaikeudet arjessa saattavat viedä vanhemmilta voimat hoitaa ja kasvattaa lapsiaan niin hyvin kuin haluaisivat. Vanhemmat eivät myöskään välttämättä tiedä, millaista käyttäytymistä emotionaalinen tai henkinen kaltoinkohtelu sisältää tai miten se vaikuttaa lapseen. Kaltoinkohtelun eri tavoista tai seurauksista pitää kertoa vanhemmille enemmän, jotta he entistä paremmin ymmärtävät käyttäytymisensä tavat ja niiden vaikutukset lapseen.

Lapsilla on oikeus turvaan ja huolenpitoon

Kaltoinkohtelu aiheuttaa lapsille vakavia seurauksia sekä välittömästi että pitkän ajan kuluessa. Seurausten vakavuus ei johdu kaltoinkohtelun tavasta. Esimerkiksi lapsen laiminlyönti tai henkinen kaltoinkohtelu ovat pitkällä aikavälillä yhtä vahingollisia kuin fyysinen. Seuraukset voivat olla fyysisiä vammoja, kehityksen häiriintymistä, sosiaalisen elämän vaikeuksia tai mielenterveysongelmia.

Lapsilla on oikeus kokea kaikkialla, erityisesti kodissaan, turvaa ja huolenpitoa. Kaikenlaiseen kaltoinkohteluun on nollatoleranssi. Vanhemmat tarvitsevat tietoa kaltoinkohtelun muodoista ja seurauksista sekä erilaisista positiivisista tavoista toimia lasten kanssa. Keskeistä on myös vanhempien mahdollisuus saada tarvitsemaansa tukea mahdollisimman varhain. #metoo -kampanja on saanut laajaa kansainvälistä julkisuutta. Lasten kokema kaltoinkohtelu ansaitsee vähintään yhtä suurta huomiota.

Lisätietoja aiheeseen liittyvistä tutkimuksistamme löytyy täältä.

Eija Paavilainen, hoitotieteen Epanet-professori, Tampereen yliopisto/Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Juttu on julkaistu Ilkassa 21.10.2019

 

 

Käsiä ja jalkoja – vai päitä?

”Tarvitsemme lisää työvoimaa!”

”Uusia työntekijöitä – ja varsinkin ammattitaitoista väkeä – on vaikea saada!”

Nämä ovat tuttuja hokemia ja päivän epistolaa yrityksissä, niin isoissa kuin pienissä. Erityisesti tämä ääni kuuluu syrjemmältä ja pienehköistä yrityksistä. Siis enemmän volyymiä ja työnteon määrää: uutta työväkeä kaivataan. Onko niin, että maakuntien ja varsinkin maaseutumaisten alueiden menestys olisi juuri tästä kiinni? Vaatiiko menestyminen lisää työtä tekeviä päteviä henkilöitä, lisää käsiä ja jalkoja?

Tutkimustiedot antavat aiheeseen hiukan syvempää näkövinkkeliä. Työntekijöiden saatavuus on toki polttava ongelma ja akuutti pullonkaula varsinkin lyhyen tähtäyksen uusille tilauksille ja sitä kautta menestykselle. Silti useimmiten menestystarinat tai vaisumpikin hyvinvointi ovat rakentuneet jostain aivan muusta kuin työnteon volyymistä. Takana pitää olla idea, innovaatio, jonkin sortin keksintö, joka mahdollisesti ratkaisee tarvitsijoiden ongelman tai useammankin. Sen pitää elää ajassa ja vieläpä mieluiten vähän etunojassa, uutta ennakoiden.

On selvää, että tällaiset ratkaisut ja niistä kumpuava liiketoiminta, menestyskin, eivät oikene pelkästään työvoimaa lisäämällä. Tarvitaan enemmän puhuvia ja ennen muuta ajattelevia päitä. Ideat ja innovaatiot, uudet tuotteet ja toiminnan konseptit voivat syntyä kokeneilta käytännön tekijöiltä, mutta useimmiten kuitenkin syvällisemmästä ajattelusta. Pitää tuntea yhteiskunnan trendejä, asiakkaiden tarpeita ja ongelmia, sekä kyetä ideoimaan niiden ratkaisuja luovasti ja ennakoivasti.

Joukkuepeliä!

Menestys voi perustua myös siihen, että ollaan muita parempia – tehokkaampia, motivoituneempia, taidokkaampia. Loistavien yksilöiden ohella tarvitaan joukkuepeliä, yrityksen on kyettävä toimimaan kokonaisuutena. Kokonaisvaltainen ote aina strategiasta henkilöstön hyvinvointiin on yhteinen piirre useimmille menestyville yrityksille. Johtamisessa pelkkä ”sarattaminen” ei enää riitä.

Osaavan työvoiman heikko saatavuus on tietysti vakava ongelma. Kuitenkin on vakuuttavaa näyttöä siitä, että ajattelu, ideointi, innovaatiot sekä johtamisen osaaminen ovat menestyksen ja hyvän tekemisen ytimessä. Voisi ajatella niinkin, että kun päät ja nämä päätekijät ovat kunnossa, on yrityksellä myös vetovoimaa saada lisää käsiä ja jalkoja. Kukapa ei haluaisi hyvään ja voittavaan joukkueeseen!

Pekka Peura on Vaasan yliopiston Levón-instituutin johtaja ja Seinäjoen yliopistokeskuksen johtoryhmän jäsen.

Juttu on julkaistu Ilkassa 14.10.2019

Monitieteisyys tuottaa menestystä

Epanet-tutkimusverkosto on Etelä-Pohjanmaalla toimiva korkeakoulujen yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on vahvistaa maakunnan tutkimus- ja kehittämistyötä.

Epanet on monitieteinen verkosto, jossa yhdistyy parikymmentä eri tutkimusalaa. Mukana on muun muassa digitaalisen valmistuksen, kulttuurillisen musiikin, elintarvikekehityksen, logistiikan, lasten ja nuorten terveyden edistämisen, aluehistorian ja yrittäjyyden tutkimusta. Käytännössä monitieteisyys on sitä, että tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään ryhmätyön tapaan ja jokainen taho tuo pöytään oma osaamisensa.

Monimutkaisessa maailmassa monitieteisyys on tärkeä edellytys osuville tutkimustuloksille ja vaikuttavalle tuotekehitykselle. Monitieteisyys ruokkii uutta luovia ja omintakeisia lopputuloksia. Monitieteisyys on koeteltu tapa nostaa tulokset uudelle, paremmalle tasolle.

Yhdessä tekemällä on saatu tuloksia, kestävää kasvua ja elinvoimaa

Epanetin professoreilla, tutkimusryhmillä ja rahoittajilla on ollut jaettua kunnianhimoa ja uskoa siihen, että kestäviä tuloksia ja hyötyä saadaan. Tulokset ruokkivat maakunnan ja yritysten etua. Epanet-verkosto on eteläpohjalainen voimanosoitus yhdessä tekemisen lisäarvosta. Malliin ja toimintaan käydään tutustumassa ympäri Suomen.

Tutkimuksessa on panostettu käytännön toimiin ja tiedon tuottamiseen yhdessä. Epanet-verkoston tukirakenteet hoidetaan mahdollisimman kevyesti, koska tukirakenne saa meidät harvoin liikkeelle. Tärkeintä ovat tekevät ihmiset, kiinnostunut ilmapiiri ja alueelle elinvoimaa tuova vuorovaikutus. Nämä Epanet-tutkimusverkosto on mahdollistanut ainutlaatuisella tavalla.

Epanet elää ja uudistuu

Epanetin elinehto on 20 vuotta ollut sen dynaamisuus ja aidosti elävä luonne. Monitieteisyys, ja erityisesti avoin ja välitön vuorovaikutus yritysten, kuntien ja yhdistysten kanssa, ovat reseptejä siihen, miten löydetään ratkaisuja tulevaisuuden tuotekehitys- ja osaamistarpeisiin ja ammatillisiin pätevyyksiin. Tiivis yhteistyö on toimiva tapa määrittää kohteet, joihin yritysten ja julkisen sektorin niukat resurssit kannattaa tulevaisuudessa satsata.

Menestys ei tule takertumalla menneisiin onnistumisen resepteihin. Meidän kaikkien tehtävänä on järjestää monitieteisyydelle ja tutkimustiedon hyödyntämiselle happirikkaat olot arjen työn keskellä. Happirikasta oloa luodaan tietenkin rahoituksella – nyt yli 70 yritystä ja reilut 60 julkisen puolen toimijaa rahoittaa Epanet-professuureja – mutta vähintään yhtä tärkeää on uutta tietoa ja tutkimustuloksia aktiivisesti hyödyntävä, laaja joukko eteläpohjalaisia ihmisiä ja yhteisöjä.

Olli-Pekka Viinamäki on Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen toiminnanjohtaja.

Juttu on julkaistu Ilkassa 7.10.2019.