Päihdehoito kannattaa

Päihdeongelmat ovat tavallisia. Niitä potevat sadat tuhannet suomalaiset, usein tietämättään. Monien sairauksien tai oireiden osasyynä voivat olla päihteet, vaikka käyttö olisi suhteellisen vähäistä. Hyvään terveydenhuoltoon kuuluukin riittävän perusteellinen potilaan päihteiden käytön selvittely. Lisäksi on olemassa useita tehokkaita päihdeongelman hoitomuotoja. Esitellen niistä kaksi.

Mini-interventio

Kyseessä on lyhyt neuvonta, jota terveydenhuollossa annetaan niille, jotka voivat saada terveyshyötyä alkoholin käytön vähentämisestä. Esim. silloin, jos verenpainetauti tai masennus lievittyisi tai kokonaan parantuisi, jos alkoholin käyttö vähentyisi tai loppuisi.

Mini-interventio on yksi tutkituimmista päihdehoidoista. Jos kymmentä alkoholia säännöllisesti melko paljon käyttävää potilasta neuvotaan, yksi vähentää juomistaan terveyttä merkittävästi hyödyttävällä tavalla. Etelä-Pohjanmaalla laajamittainen mini-intervention käyttö tarkoittaisi noin tuhatta alkoholin riskikäyttäjää vähemmän. Yksilön saaman terveyshyödyn lisäksi mini-interventio säästää terveydenhuollon kustannuksia.

Korvaushoito

Mini-interventio on tarkoitettu lieviin alkoholiongelmiin. Opioidiriippuvuuden korvaushoidon kohteena taas ovat henkilöt, joilla on erityisen vaikea huumeriippuvuus. Näitä henkilöitä Etelä-Pohjanmaalla on ehkä joitakin satoja. Korvaushoidon toteuttaminen vaatii moniammatillisen työryhmän, erityisosaamista ja pitkäjänteisyyttä.

Korvaushoitokin on laajasti tutkittu ja tehokkaaksi todettu. Omassa tutkimuksessani kolmen vuoden seurannassa korvaushoitoa saaneista kukaan ei kuollut, kun taas hoitoa ilman olevista kuoli joka kymmenes. Vastaavia tuloksia on saatu kansainvälisissä tutkimuksissa. Nämä tutkimusten tulokset olivat meillä mielessä, kun aloitimme noin kymmenen vuotta sitten korvaushoidon Etelä-Pohjanmaalla.

Päihdehoidon kehittämistä on usein vastustettu. Sellaisia hoitoja, joita ei ole tutkittu tai jotka on jopa osoitettu tehottomaksi, pitääkin vastustaa. Sen sijaan tehokkaaksi osoitettujen päihdehoitojen vastustamista on vaikea ymmärtää. Se ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti järkevää.

Seuraava askel päihdehoidon kehittämisessä Etelä-Pohjanmaalla on perustaa puuttuva päihdeosasto. Tutkimustieto puoltaa tätä. Alueellamme on päihdehoidon avohoidossa väestöön suhteutettuna yhtä paljon asiakkaita kuin muuallakin Suomessa. Osastohoidon osalta päihdehoitoa annetaan kuitenkin vain kolmannes siitä mitä muualla.

 

Mauri Aalto mauri.aalto (a) tuni.fi

Päihdelääketieteen professori ja ylilääkäri, Tampereen yliopisto ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, psykiatria

 

Juttu on julkaistu Ilkassa 27.1.2020

 

 

 

Artikkelin kuva: Leena Koivusilta

Elämme Suomen kaupungistumisen kolmatta aaltoa

Suomessa kaupungistuminen alkoi keskiajalla, jolloin perustettiin kuusi kaupunkia. Moderni kaupungistuminen pääsi vauhtiin 1800-luvun jälkipuoliskolla, kun suuret teollisuuskaupungit alkoivat syntyä. Reilussa viidessäkymmenessä vuodessa (1860–1913) maan teollisuustyöväestön määrä lähes kolmetoistakertaistui nousten 11 800 hengestä 150 000 henkeen. Työväestö koostui pääasiassa maaseudulta pois muuttaneista.

Toinen aalto sijoittui 1950–1970 luvuille. Agraarissa Suomessa kaupungistumiskehitystä oli karsastettu ja sitä vastaan oli yritetty taistella. Viimeinen yritys padota kaupungistumista oli sotien jälkeinen asutuspolitiikka. Evakot ja rintamamiehet asutettiin nimenomaan maaseudulle. Se oli tietoinen, urbanismin vastainen valinta. Hyvin pian oli selvää, että syntyneille suurille ikäluokille maaseutu ei pystynyt tarjoamaan elantoa. Alkoi muuttoliike sieltä pois. Toisaalta muutto suuntautui Ruotsin teollisuuskaupunkeihin, toisaalta etelän suuriin kaupunkeihin, jonne muuttajien tarpeisiin alkoi nopeasti nousta lähiöitä. Muutoksen nopeutta kuvaa, että vuonna 1950 neljännes väestöstä (26 %) asui kaupungeissa. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin kaupungeissa asui ensi kertaa hieman enemmän väkeä kuin niiden ulkopuolella. Näin on ollut siitä lähtien.

Nyt elämme kaupungistumisen kolmatta aaltoa. Sen alkupisteeksi voidaan katsoa 1990-luvun lama ja sen jälkeen tapahtunut näkemyksen muutos. Kun ennen pyrittiin pitämään koko Suomi asuttuna, pelataan nykyään yhä enemmän kaupungistumisen ehdoilla. Näkemyksen muutokselle on useita syitä. Eräs syy on ennen kaikkea kaupan ja talouselämän globalisoituminen. Se on merkinnyt kansainvälisen kilpailukyvyn painottamista. Tämän puolestaan on nähty vaativan kasvavien seutujen tukemista. Se taas on ruokkinut muuttoliikettä kasvukeskuksiin. Vanha aluepoliittinen ajattelu on hylätty. Enää ilmeisesti koko Suomea ei tarvitse pitää asuttuna, eikä yhtäläisiä palveluita ole tarpeen tarjota kaikkialla. Tämän nähdään nykyään olevan ”liian kallista” ja uhkaavan kalleudellaan jopa kansainvälistä kilpailukykyä. Kaikkien aikojen vaurain Suomi ei pysty – tai halua – pitää yllä rakenteita, joita paljon varattomampi valtio rakensi.

K-8 aluetta (Alavus, Ilmajoki, Isokyrö, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki) ja sen aluekehitystä tutkiva Muuttomoottori -hanke pureutuu mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tyydyttävä elämänlaatu mahdollista ilman kaupungistumiseen kuuluvaa keskittymistä? Voiko urbanismiin liitettyjä hyviä asioita – kuten sivistys, osaaminen, avoimuus, kansainvälisyys ja monimuotoisuus – toteuttaa ilman voimakasta väestön kasvua? Millainen K-8 alueen tulisi tulevaisuudessa olla, jotta se olisi asukkailleen kiinnostava, palkitseva ja sekä veto- että pitovoimainen elinympäristö? Tulevaisuus on juuri sellainen, miksi me sen teemme.

Markku Mattila
FT, Dos.
Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö

Juttu on julkaistu Ilkassa 20.1.2020

Eturauhassyövän hormonihoidon haittoja ryhdytään ehkäisemään Seinäjoella säännöllisen liikunnan avulla

Eturauhassyövän hormonihoidon vaikutukset

Eturauhassyövän hormonihoito perustuu miessukuhormoni testosteronin tuotannon lopettamiseen tai sen vaikutuksen poistamiseen elimistössä.  Kyseessä on tehokas hoitomuoto aluksi jopa levinneessä eturauhassyövässä. Hoidon haittavaikutuksena on kuitenkin lihasten ja luuston heikkeneminen sekä rasvakudoksen määrän lisääntyminen. Tämä aiheuttaa pidemmän päälle toimintakyvyn heikkenemistä. Hoitoon voi liittyä myös uupumusta.

Säännöllinen liikunta ehkäisee näitä haittoja ja parantaa elämänlaatua hormonihoidon aikana. Paras vaikutus on sekä kestävyystyyppistä liikuntaa että lihaskuntoa ylläpitävää ja vahvistavaa voimaharjoittelua sisältävällä ohjelmalla. Kynnyksenä saattaa kuitenkin olla säännöllisen liikunnan, etenkin kuntosalityyppisen voimaharjoittelun aloittaminen, jos sellaisesta ei ole aikaisempaa kokemusta.

Aiemmat liikuntakokemukset Tampereelta

Tampereen yliopistossa on meneillään tutkimus, jossa hormonihoidossa olevat eturauhassyöpäpotilaat jaetaan kahteen liikuntaryhmään. Toinen ryhmä osallistuu kolmen kuukauden ajan ohjattuun ryhmäliikuntaan, jossa ohjelma sisältää sekä kestävyysharjoittelua että voimaharjoittelua kuntosalilla. Toinen ryhmä liikkuu saman ajan omatoimisesti. Tämän jälkeen kumpikin ryhmä jatkaa omatoimista harjoittelua, ja liikunta-aktiivisuutta seurataan vielä kolmen kuukauden ajan. Tämä tutkimus osoittaa, että molemman ryhmän miehet kokevat hyötyvänsä liikunnan lisääntymisestä. Omatoimisen liikunnan ryhmässä lisäys koostuu etupäässä kestävyystyyppisestä harjoittelusta (kävely, sauvakävely), kun taas ohjatun liikuntaryhmän miehistä noin 60 % jatkaa kuntosaliharjoittelua myös omatoimisesti jopa silloin, kun aiempaa kokemusta harjoittelusta ei ole. Tämä näkyy suurempina edullisina muutoksina lihaskunnossa sekä veren sokeri- ja kolesteroliarvoissa.

Seinäjoen liikuntaryhmä

Tutkimustulosten innoittamana Seinäjoella aloitettiin syksyllä 2019 ensimmäistä kertaa hormonihoidossa olevien eturauhassyöpäpotilaiden ohjatun liikunnan ryhmä. Se toteutetaan Seinäjoen keskussairaalan kirurgian klinikan sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun fysioterapiakouluttajien ja -opiskelijoiden yhteistyönä. Ryhmä harjoittelee kerran viikossa 12 viikon ajan ammattikorkeakoulun tiloissa. Kukin harjoitus sisältää kestävyys- ja voimaharjoitteita. Viimeinen harjoituskerta järjestetään kaupallisen kuntosalin tiloissa. Näin lasketaan kynnystä siirtyä omatoimiseen harjoitteluun ryhmäharjoittelun jälkeen. Mahdollisuutta osallistua tähän ryhmään tarjotaan hormonihoidossa oleville eturauhassyöpäpotilaille urologin vastaanottokäyntien yhteydessä Seinäjoen keskussairaalassa.

Kirurgian professori, urologi Teemu Murtola
Seinäjoen keskussairaala, kirurgian klinikka
Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

 

Juttu on ilmestynyt Ilkassa 13.1.2020

Kuntosalikuva pixabay

 

Tietotekniikka ja älykäs automaatio vaikuttavat arkeesi

Automaatio ja tietotekniikka kehittyvät suurin harppauksin. Tietotekniikan ja pilvipalveluiden kasvava tietojenkäsittelykapasiteetti on mahdollistanut sen, että yhä useampaan automaatiojärjestelmään voidaan lisätä esim. koneoppimista ja konenäköä sekä data-analyysiä, jotka eivät perinteisillä automaatiojärjestelmillä olleet mahdollisia.

Etelä-Pohjanmaan ruokamaakunnan kannalta on erityisen mielenkiintoista, kuinka tietotekniikka ja esineiden internet (IoT) pystyvät varmistamaan yhä tarkemman ja varmemman elintarvikkeiden jäljitettävyyden. Konenäköä ja koneoppimista hyödynnetään enenevissä määrin elintarvikkeiden laadunvarmistuksessa. Tietotekniikka takaa myös nykyistä paremman ja ympäristöystävällisemmän kuljetuslogistiikan, kun sitä aletaan yhä enemmän optimoida päästöjen minimoimiseksi. Harva tulee ajatelleeksi, että erilaisten päästöjen vähentäminenkin on tietotekniikan ansiota. Esimerkiksi erilaisia palotapahtumia on optimoitu ohjausalgoritmeillä. Näin voidaan vaikuttaa polttoaineen kulutukseen ja päästöihin. Nykyautot eivät enää selviäisi päästörajoituksista ilman tietokoneohjattua polttoaineensyöttöä. Uusiutuva energiakaan ei toimi tehokkaasti ilman tietotekniikkaa: sekä aurinkokennojen että tuulivoimaloiden hyötysuhde optimoidaan ohjausalgoritmeilla.

Siirtyvätkö fyysiset laitteet pilveen?

Pilvipalveluiden kehittyminen saattaa johtaa siihen, että useat tähän asti fyysisisinä tuntemamme laitteet siirtyvät pilveen. Voi olla, että esimerkiksi seuraavan sukupolven sähköverkon suojareleet toimivatkin vain ohjelmistona pilvessä, eikä fyysistä laitetta enää tarvita. Uudenaikaista ”laitetta” ohjataan nettikäyttöliittymän kautta.

Luonnollisesti edelleen tarvittaisiin sähköverkkoon fyysiset anturit mittamaan virta- ja jännitetietoja, sekä toimilaitteet katkaisemaan virran sähköverkon viallisista osista. Nämä ovat yhteydessä pilvessä sijaitsevaan ohjelmistolaitteeseen internetin kautta. Toki tällainen ”laite” on vielä tulevaisuutta mm.  erilaisten turvallisuusmääräysten ja tietoturvakysymysten takia. Tyyppihyväksynnän saaminen pilvessä olevalle turvallisuuskriittiselle laitteelle on vielä mahdotonta.

Tietotekniikka on yhä tulevaisuuden ala!

Asiat eivät ole pysyviä. Koneoppimien tulee yhä enemmän ihmisen avuksi erilaisissa työtehtävissä lähivuosina. Tietotekniikan työpaikat ovat tulevaisuutta. Jo nyt lähes ammatissa kuin ammatissa joutuu tietotekniikan kanssa tekemisiin. Myös yritysten kannattaa panostaa tietotekniikan ja automaation uusien mahdollisuuksien käyttöönottamiseen. Edelläkävijyys digitalisoinnissa nähdään yleisesti yrityksille kilpailuvalttina. Tulevaisuudessa tietotekniset taidot ovat kaikille vielä välttämättömämpiä kuin nyt.  Tietotekniikkaa kannattaa siis opiskella.

Timo Mantere, sulautettujen järjestelmien Epanet-professori, Vaasan yliopisto

Juttu on julkaistu Ilkassa 6.1.2020.