”Pelastetaanko Epanetilla Etelä-Pohjanmaa”, kysyi eräs korkeakouluyhdistyksen vuosikokousedustaja joitakin vuosia sitten. Tuloksia voi jokainen arvioida. Tässä tietoa arvioinnin perustaksi.
Professuureja alettiin suunnitella viime vuosituhannen lopulla. Ensimmäinen professori aloitti elokuussa vuonna 2000. Alkuun tavoitteeksi asetettiin 12 tutkimusryhmää. Nyt professoreita ja heidän johtamiaan ryhmiä on 24. Niistä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys on kerännyt varat 14:lle.
Epanet-konseptin tarkoituksena on, että kaikki tahot – yliopisto, yritykset ja julkiset toimijat – hyötyvät toiminnasta. Tutkimustoimintaa suunniteltaessa huomioidaan paitsi maakunnan ja sen yritysten tarpeet, myös yliopistojen tavoitteet. Maakuntaan syntyy uusia innovaatiota tutkimusyhteistyön seurauksena. Yritykset saavat apua ongelmien ratkaisuun.
Rahoitus monesta eri lähteestä
Korkeakouluyhdistys on kerännyt viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä 16 miljoonaa euroa viisivuotisiin professuureihin. Yhden professuurin perusrahoitus muodostuu monesta eri lähteestä. Rahoituksen kerääminen ja lahjoittaminen kuudelle eri yliopistolle ei olisi mahdollista ilman kaikkien eteläpohjalaisten kuntien ja lähes sadan yrityksen mukanaoloa. Kunnat ovat investoineet viimeisen kymmenen vuoden aikana professuureihin 3,2 miljoonaa euroa. Samana aikana yritykset, säätiöt ym. ovat lahjoittaneet 2,9 miljoonaa euroa.
Useimmissa professuureissa rahoittajat haluavat olla mukana ideoimassa uutta ja rahoittamassa useita viisivuotiskausia. Tutkimusalaa tarkastellaan aina ennen alkavaa viisivuotiskautta. Huonekalualan konseptijohtaminen esimerkiksi vaihtui puurakentamisen liiketoimintaan. Seinäjoen yliopistokeskus ja alueella toimivat yliopistot ovat panostaneet Epanet-professuureihin viimeisen kymmenen vuoden aikana 3,3 miljoonaa euroa.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri rahoittaa lisäksi kahdeksaa ja Helsingin yliopisto kahta professuuria. Osa sairaanhoitopiirin rahoittamista professoreista toimii sairaalan ylilääkäreinä. Mahdollisuus tehdä tutkimusta lisää kiinnostusta sairaalassa työskentelyyn. Myös Luonnonvarakeskuksella ja Siirtolaisuusinstituutilla on tutkijoita Etelä-Pohjanmaalla.
Professori kokoaa tutkimusryhmän 
Professorien tehtävänä on kerätä rahoitus tutkimusryhmälleen. Professorien keräämä tutkimusrahoitus on kasvanut huimasti. Vuosien 2008–2017 yhteissumma on 29 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Business Finlandin (ent. Tekes) tilastoista näkyy, kuinka yritysten saama tutkimusrahoitus on lisääntynyt Epanetin myötä. Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto myöntää vuosittain useita vuoden mittaisia apurahoja Epanet-tutkijoille. Kulttuurirahasto on tehnyt myös tärkeän linjauksen rahoittaa useampivuotisia tutkimushankkeita eli professuureja.
Korkeakouluyhdistys koordinoi
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys on huolehtinut Epanet-verkoston koordinaatiosta kohta 20 vuotta. Neuvottelut yritysten, yliopistojen, kuntien ja muiden rahoittajien kanssa edellyttävät yhdistykseltä resursseja. Eteläpohjalaiset kunnat ja Etelä-Pohjanmaan liitto ovat antaneet tähän tarkoitukseen viimeisen kymmenen vuoden aikana 2,2 miljoonaa euroa.
Epanet-koordinaation tehtävänä on valmistella Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian ja korkeakoulustrategian tavoitteita tukevia tutkimusprofessuureja yhteistyössä yliopistojen, yritysten ja maakunnan kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Yhdistys huolehtii professuurihankkeiden hallinnoinnista. Siihen kuuluu mm. rahaliikenteeseen ja raportointiin liittyviä tehtäviä, tukiryhmätyöskentely ja muu professorien työn tukeminen. Työhön kuuluu myös korkeakouluverkoston ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa. Tutkimusryhmien, yritysten ja muiden tiedon käyttäjätahojen välistä yhteistyötä edistetään mm. monitieteisten hankkeiden synnyttämiseksi.
On erinomaisen upeaa olla kehittämässä maakuntaa tavalla, josta ovat innostuneet niin suuri joukko maakunnan väkeä kuin yliopistot ja professorit tutkimusryhmineen.
Helena Tiilikainen
toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys
Epkytellen 