Avainsana-arkisto: strategia

Puu + digitaalisuus = kasvua liiketoimintaan rakennusalalla

Suomi on aina elänyt puusta. Ja digitalisaatiosta. Vuosikymmenien aikana meille on kehittynyt korkeatasoinen metsäteollisuuden ja ICT-alan osaaminen, joihin kansakuntamme kehitys ja hyvinvointi on nojautunut. Alojen vahva osaaminen antaa hyvät edellytykset selviytyä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta murroksesta, joka väistämättä koskettaa jokaista suomalaista.

Kesällä julkaistu Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ilmastoraportti peräänkuuluttaa päästöjen nopeaa leikkaamista, mikäli haluamme hidastaa ja pienentää ilmastossa tapahtuvien muutosten aiheuttamia haittoja ihmiskunnalle. Toimenpiteenä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi Euroopan unioni julkaisi heinäkuussa lainsäädäntöehdotuspaketin, Fit for 55, jonka päämääränä on saavuttaa Euroopan ilmastolaissa asetetut ilmastotavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Lainsäädäntöpaketissa nousi esille merkittäviä teemoja, joista yksi koski metsien laadun ja määrän parantamista EU:n alueella. Tavoitteena on istuttaa kolme miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä turvaamaan luonnon monipuolisuutta sekä biotalouden kehittymistä Euroopassa. Suomalaiselle metsäosaamiselle on kysyntää!

Suomen kunnissa ilmastotyö on otettu vakavasti. Peräti kaksi kolmasosaa Suomen kunnista on asettanut itselleen ilmastotavoitteet ja päättänyt toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Hiilineutraalisuustavoitteen vuodelle 2030 on asettanut 29 kuntaa. Kuntien rooli päästöjen vähentämiseksi on merkittävä. Suomen biotalousstrategiassa ja ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmassa puurakentamista julkisessa rakentamisessa halutaan kasvattaa siten, että vuonna 2025 kaikista uusista julkisen rakentamisen hankkeista 45 % toteutetaan puusta. Tällä tavoitteella halutaan ohjata ja edistää uusiutuvan puumateriaalin käyttöä kuntien ja kaupunkien rakennushankkeissa. Metsäkeskuksen kanssa tekemämme kyselyn perusteella on havaittavissa, että puumateriaali ekologisena rakennusmateriaalina on lisääntymässä kuntien rakennushankkeissa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Maalahden kunnassa juuri valmistunut CLT:stä tehty koulurakennus.

Tietomallintamista tarvitaan

Puurakentamisessa eletään murrosvaihetta. Puu rakennusmateriaalina koetaan ekologiseksi, mutta sen valinta suuriin kohteisiin on arveluttanut. Puumateriaalin kalleus, vahva betonirakentamisen kulttuuri sekä rakennusmääräykset nousivat tutkimuksessamme tekijöiksi, jotka rajoittavat puun käyttöä suurissa rakennuskohteissa. Lisäksi teollisen puurakentamisen osaamisen puute katsottiin hidastavan puun käyttöä rakennusmateriaalina. Tutkimuksen yhteydessä kartoitimme myös sitä, kuinka alan toimijat hyödyntävät digitaalisia työkaluja. Perinteisesti toteutettavissa suurissa infrastruktuuri- ja rakennushankkeissa hyödynnetään laajalti tietomallintamisen (BIM) periaatteita. Tietomallien luominen on parantunut muun muassa projektisuunnittelua ja -toteutusta sekä kommunikaatiota ja tiedon välitystä rakennusprojektiin osallistujien kesken. Tietomallit ovat myös vähentäneet suunnitteluvirheitä ja niistä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Tutkimuksessamme havaitsimme, että puurakentamisen toimijat hyödyntävät tietomalleja, mutta esimerkiksi BIM-periaatteiden systemaattinen hyödyntäminen ja hallinta koko teollisen puurakentamisen arvoketjussa pääosin puuttuu. Nostaisinkin tietomallintamisen kulttuurin ja osaamisen edistämisen yhdeksi teollisen puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisen tärkeäksi osa-alueeksi.

Ilmastonmuutos on suuri uhka, mutta samalla suuri mahdollisuus. Yhteistyössä teollisen puurakentamisen ja tietotekniikka-alan osaajien kanssa meillä on mahdollisuus luoda sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpää tulevaisuutta. Viedään tätä osaamista myös maailmalle. Ja istutetaan lisää puita.

Mervi Hämäläinen
tutkijatohtori
Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 13.9.2021.

Katso myös julkaisu Elinvoimaa ja kestävyyttä teollisella puurakentamisella

Uudelleenajattelu, nopeus ja ihmisläheisyys muutosjohtamisen ytimessä

Perinteisesti muutosta on johdettu asiakeskeisesti ja menneisyyteen nojaten. Pandemia-aikana olemme saaneet oppia, että vain muutos on pysyvää, ja että muutoksen keskipisteessä ovat uudelleenajattelu, nopeus ja ihmisläheisyys.

Perinteinen muutosjohtaminen perustuu suunnitelmallisuuteen

Muutoksen johtaminen on aina ollut olennainen osa yritysten johtamista. Muutostarpeet tulevat yrityksen sisäisestä tai ulkoisesta ympäristöstä. Yrityksille on tärkeää muuttaa toimintatapojaan niin, että ne vastaavat tarpeisiin. Asiakeskeisessä muutosjohtamisessa tyypillisesti keskitytään asioihin, joita täytyy muuttaa, esimerkiksi järjestelmiin, työskentelytapoihin tai organisaatiokulttuuriin. Tärkeimmät tehtävät muutosjohtamisessa ovat olleet nykytilan analysointi, kirkkaan muutosvision luonti, muutosprosessin suunnittelu, muutostiimin valitseminen, viestintä, muutoksen läpivienti sekä muutoksen juurruttaminen organisaatioon. 

Tällainen tapa johtaa muutosta toimii hyvin maailmassa, jossa asiat muuttuvat hitaasti ja jossa meillä on hyvä tietämys tulevaisuudesta. Pandemia-aikana olemme saaneet oppia sen, että käsitys tulevasta, asiakeskeisyys ja suunnitelmallisuus eivät välttämättä enää päde.

Nykyinen muutosjohtajuus vaatii rohkeutta

On se aika kummallista, että tarpeelliset muutokset, joista on puhuttu jo pitkään, mutta joita ei ole saatu aikaiseksi, olivatkin yhtäkkiä mahdollista toteuttaa, kun oli ihan oikeasti pakko. Hyviä esimerkkejä ovat digitalisaatio, ja erityisesti etätyö, jota on pitkään vastustettu, mutta joka olikin yhtäkkiä ainut mahdollisuus työn suorittamiseen. Markkinat ja potentiaalinen toiminta-alue myös laajenivat, kun verkko mahdollisti kaupankäynnin uusien toimittajien, asiakkaiden ja muiden partnereiden kanssa. Asioista, joista on jo pitkään haluttu eroon tehokkuuden parantamiseksi, pystyttiin vihdoinkin luopumaan. On opittu keskittymään olennaiseen. Samalla havaittiin, että muutosta saadaan kyllä aikaiseksi nopeastikin.  Muutosjohtamisen keskiössä ei ole enää nykytilan analysointi ja muutoksen suunnitelmallinen läpivienti. Nykyään menestyksellinen muutosjohtaminen perustuu uudelleenajatteluun, nopeaan reagointikykyyn ja tulevaisuusorientoituneisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että ollaan luovia, pystytään keskittymään olennaiseen, priorisoidaan ja muutetaan toimintaa rohkeasti tulevaisuutta varten. Muutoksessa asia ei ole enää keskipisteessä. Tärkeimmäksi on noussut taito innostaa ihmiset mukaan.

Uudessa muutosjohtamisessa ihmisiä kuunnellaan, heihin luotetaan, heitä inspiroidaan ja osallistetaan. Tällä tavalla saadaan aikaiseksi uudelleenajattelu ja nopeus, joilla muutoksia voidaan luontevasti ja onnistuneesti johtaa kohti huomista ja tulevaisuutta, mitä se nyt tuokaan mukanaan…   


Annika Tidström
yrittäjyyden Epanet-professori
Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 1.2.2021.