Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2018

Tiedetreffeillä: Ruokabloggaajat ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia

Lenkkeri-Tamminen, Lähdesmäki, Uusi-Pohjola, Rintala, ViitaharYhteistyömahdollisuus maistuu hyvältä! Miia Lenkkeri-Tamminen, Merja Lähdesmäki, Mika Uusi-Pohjola, Nanna Rintala ja Leena Viitaharju tutustuivat Tiedetreffit-lounaalla Uppalan kartanossa Seinäjoella.

Mitä kuluttaja ajattelee asiasta X? Miten tätä voisi tutkia uudella tavalla? Eräs Tiedetreffit-konseptikokeilun tapaamisista koski mahdollista yhteistyötä kuluttajavaikuttajien kanssa:  kolme ruokabloggaajaa tapasi maaseudun näkökulmasta paikallista ja globaalia katsovia tutkijoita Uppalan Kartanossa lounaalla.  Lounaalle ilmoittautuivat bloggaajat Mika Uusi-Pohjola, Miia Lenkkeri-Tamminen ja Nanna Rintala.  Heidät kutsuivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Seinäjoen yksikön vanhempi tutkija Merja Lähdesmäki ja projektipäällikkö Leena Viitaharju.

Tutkijat halusivat tavata ruokabloggaajia mahdollinen tutkimusyhteistyö mielessä. Bloggaajat ovat ruoan ja elintarvikkeiden kuluttajarajapinnan vaikuttajia ja edelläkävijöitä. Bloggaajilta ja huippukokeilta otetaan vaikutteita.  Lähdesmäen työsarkaa on pienyrityksiin ja juuri nyt yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvä tutkimus. Viitaharjun työ koskee elintarvikeyrittäjyyttä. Tekemistä yhdistää maaseudun kehittäminen. Molempia työllistää tällä hetkellä erityisesti Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke, jossa pohditaan ympäristömyönteisen liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia ruoan tuotannossa ja kuluttamisessa.

”Ruokabloggaajat ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia”  totesi bloggaaja, viestinnän ammattilainen Miia Lenkkeri-Tamminen yhteisen pöydän äärellä.  Mitä hyödyllistä tästä parituntisesta lounastapaamisesta vielä seuraa? Koska yhteistyö tiedemaailman kanssa kypsyy usein muhitellen kuin hirvipata uunissa, annetaan nyt tässä vaiheessa SO-bloggaajaverkoston bloggaajien esitellä bloginsa ja antaa meille vinkkejä:

Kuka olet ja mikä bloggaamisessa kiehtoo?

Mika Uusi-Pohjola
Blogi: Voita ja Suolaa
”Blogin teema on helppoa ja maistuvaa ruokaa puhtaista raaka-aineista.  Myös teemalla Jos sen tekee itse, niin se on parempaa mennään eteenpäin. Voita ja Suolla -blogi löytyy Instagramista, Facebookista, Twitteristä sekä Pinterestistä. Myös tuore LinkedIn profiili on tehty. Bloggaamisessa kiehtoo se, että joku testaa omaa reseptiä ja vieläpä pitää siitä. Sosiaalinen media on parasta vuorovaikutteisena.”

Miia Lenkkeri-Tamminen
Blogit:  Kanivinossa sekä Muoto ja miljöö
”Kanivinossa-blogin motto tai teema on Tekemisen intoa. Onnistumisen iloa. Muoto ja miljöö- slogan on: Tilalla on tarinansa. Minun käyttämät somekanavat ovat Kanivinossa: FB ja Instagram, Muoto ja miljöö: Instagram.”

”Kirjoittaminen on minulle luontevaa. Blogini Kanivinossa kautta olen ammatillisesti oppinut paljon bloggaamisesta, blogien voimasta ja mahdollisuuksia. Tämä harrasteblogini levittää ilosanomaa siitä, kuinka jokainen pystyy tehdä jotakin käsillään, vaikka sormi olisi keskellä kämmentä. Muoto ja miljöö on uusi blogini. Opiskelen sisustusarkkitehtuuria ja valmistumiseni on jo aika lähellä. Tämä blogi on syntynyt tekemään minua tunnetuksi tila- ja sisustussuunnittelun saralla.

”Hienoin kokemuksesi blogaamisen parissa on olla osa SOblogeja eli eteläpohjalaisten blogien verkostoa. Sen kautta olen saanut monta uutta osaavaa ihmistä verkostooni. Meitä yhdistää bloggaaminen ja rento elämänasenne. Tapaamme toisiamme säännöllisesti, se on sitä arjen luksusta näin ruuhkavuosien keskellä.”

Luet Epkytellen-blogia. Mitä huomioita annat meille ja aloittavalle bloggaajalle?

Mika:
”Blogin ilmettä voisi vähän freesata. Värimaailma tekee mun mielestä sivusta hieman tunkkaisen oloisen. Ehkä ihan valkoinen pohja mustalla tekstillä toimii. Blogin nimeä voisi hieman myös miettiä, jotta se kertoo blogista ja sen sisällöstä sisällöstä enemmän. Aloittavalle bloggaajalle annan vinkkiä, että valitse isot kuvat ja anna paljon myös taustatietoa ja linkkejä kunkin kirjoituksen aiheesta. Instagram stories on nousussa pikabloggauksissa.”

Miia:
”Epkytellen-blogin sisältö on rautainen, onnittelut siitä! Jos koette että on uudistustarvetta, päivittäisin blogin ulkoasua vastaamaan nykyistä paremmin tätä päivää. Blogien pohjissa käytetään enää harvoin väriä tai esittävää taustakuvaa. Valitse kuvat hyvin, suosi omia kuvia. Somekanavasi ohjaa lukijoita blogiin uuden äärelle. Epkytellen-blogia ajatellen tässä esimerkki yhdestä tiedeblogista. Hyvä kuvapankki tiedeyhteisön bloggauskuvatarpeisiin voisi olla vaikka tämä.”

Tutustu SOblogeihin www ja fb.
Nanna Rintalan blogia pääset lukemaan täällä: Kaikki äitini reseptit.
Ruralia-instituutin sivut

Kiitos kaikille Tiedetreffeillä käyneille ja Paremmaksi!-seminaariin osallistuneille. Kiitos tiedeyhteisölle ja etelä-pohjalaisille organisaatioiden ihmisille kiinnostuksesta aluettamme parantavaan yhteistyöhön, haluun altistua, tutustua ja verkottua. Eri osapuolilla ja toimialoilla on opittavaa toisiltaan nyt ja aina.

Tiedätkö sinä millaista yhteistyö korkeakouluyhteisön kanssa voi olla?

Teksti ja kuvat
Katja Kaataja
projektisuunnittelija

Tiedetreffit-hanke on päättynyt ja suuhun jäi hyvä maku. Tiedemaailman tekijät kohtasivat Tiedetreffeillä hankkeen aikana 120 elinkeinoelämän henkilöä. ´Etelä-Pohjanmaan yliopiston´ olemassaolosta ja mahdollisuuksista tietää jälleen mukava määrä uusia ihmisiä eri organisaatioissa. Sekä pieni että laaja, strateginen yhteistyö tiedemaailman ja elinkeinoelämän kesken lähtee aina ihmisistä. Uuden kehittymisen mahdollistavat tapaamiset ja niistä syntyvät ehkä yllättävätkin huomiot, yhtymäkohdat, tarpeet tai ideat. Hyöty on parhaimmillaan vahvasti molemminpuolista.

Kysy yhteistyöstä lisää Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen tai Seinäjoen  yliopistokeskuksen henkilöstöltä. #eptiedetreffit

tiedetreffit_logo_300dpi_email

Epanet-verkosto, aina vain koko maakuntaa varten

Kun Epanet-verkostoa alettiin kutoa kasaan 1990-luvun lopussa, kukaan mukana olleista ei tainnut arvata, millaista menestystarinaa oltiin aloittamassa. Tavoitteena oli lisätä merkittävästi yliopistollista pörinää Etelä-Pohjanmaalla. Menettelytapa oli aivan uusi: perustetaan lahjoitus- ja aluekehitysvaroin maakunnan elinkeinoelämälle tärkeille aloille viisivuotisia professuureja, joiden tehtävänä on vuorostaan koota ympärilleen tutkimusryhmiä.

Mutta ei keskitytä menneisiin. Epanetin alkuvuosiin voi tutustua lukemalla 10-vuotisjulkaisun Soihtu ja sateenvarjo.  Nyt puhutaan nykyhetkestä.

 

Aloitus aluekehitysvaroilla

Epanetin ensimmäisen ja vielä toisenkin viisivuotiskauden professuurien rahoituksessa käytettiin EU:n aluekehitysvaroja, joista hankepäätöksiä kirjattiin Etelä-Pohjamaan liitossa, Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksessa ja Länsi-Suomen lääninhallituksessa.  Nykyisin rahoituspohja on täysin erilainen. Käynnissä olevissa professuureissa ei ole ohjelmarahaa. Yliopistojen osuudet ovat kasvaneet huomattavasti. Myös Seinäjoen yliopistokeskus rahoittaa professuureja kehittämisrahoistaan ja Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiöstä on tullut merkittävä uusi rahoittaja.  Yhteistä alkuvuosille on, että ilman kuntien ja eteläpohjalaisen elinkeinoelämän tukea ainutkaan professuureista tai tutkimusryhmistä ei olisi olemassa.

 

Vapaa tutkija

Kaikkiin Epanet-toiminnasta tehtäviin sopimuksiin on kirjattu, että professorit ovat vapaita tutkijoita.  Se tarkoittaa, ettei heidän työtään ole millään tavalla korvamerkitty vain rahoittajiensa, esimerkiksi tiettyjen kuntien tai yritysten, yksityisomaisuudeksi. Jos joku haluaa tilata tiettyyn asiaan ja organisaatioon liittyvää tutkimusta, siihen etsitään aina erillinen rahoitus. Kuka tahansa voi ottaa yhteyttä keneen tahansa eteläpohjalaisen tiedeyhteisön jäseneen, kysellä, pyytää käymään, aloittaa vuoropuhelun. Etelä-Pohjanmaalla työskentelevät tutkijat ovat osa kansallista ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. Tieto voi lisääntyä vain yhdessä toimien.

 

Hyöty tehdään yhdessä

Jos tiedon liikkuvuus on rajatonta, mitä erityistä professuurien rahoittajat sitten saavat? Vuorovaikutusmahdollisuus on olemassa, loppu riippuu omasta aktiivisuudesta. Pitämällä yhteyttä ”omaan” professoriin pääsee mukaan prosesseihin, joissa luodaan molemminpuolista hyötyä yhdessä. Intressit voi yhdistää arkisissa asioissa, asiantuntijuutta löytyy molemmin puolin pöytää.

Jokaiselle professorille on perustettu tukiryhmä, jonka jäseniä rahoittajat ovat. Ryhmässä on mahdollista tutustua ja vaihtaa ajatuksia muiden samasta alasta kiinnostuneiden kanssa. Parhaimmillaan tapaamiset ovat todella inspiroivia. Onnistuneen kokouksen tunnistaa siitä, että keskustelu jatkuu vielä pitkään varsinaisen kokouksen päättymisen jälkeen.

Ota yhteyttä! Meidät löytää täältä.

Meitä voi seurata myös  tilaamalla uutiskirjeemme (vasen ylänurkka, subscribe). Kokoan sen 2 – 3 kertaa kuukaudessa.

-Nina Harjunpää-