Avainsana-arkisto: Vaasan yliopisto

Puu + digitaalisuus = kasvua liiketoimintaan rakennusalalla

Suomi on aina elänyt puusta. Ja digitalisaatiosta. Vuosikymmenien aikana meille on kehittynyt korkeatasoinen metsäteollisuuden ja ICT-alan osaaminen, joihin kansakuntamme kehitys ja hyvinvointi on nojautunut. Alojen vahva osaaminen antaa hyvät edellytykset selviytyä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta murroksesta, joka väistämättä koskettaa jokaista suomalaista.

Kesällä julkaistu Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ilmastoraportti peräänkuuluttaa päästöjen nopeaa leikkaamista, mikäli haluamme hidastaa ja pienentää ilmastossa tapahtuvien muutosten aiheuttamia haittoja ihmiskunnalle. Toimenpiteenä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi Euroopan unioni julkaisi heinäkuussa lainsäädäntöehdotuspaketin, Fit for 55, jonka päämääränä on saavuttaa Euroopan ilmastolaissa asetetut ilmastotavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Lainsäädäntöpaketissa nousi esille merkittäviä teemoja, joista yksi koski metsien laadun ja määrän parantamista EU:n alueella. Tavoitteena on istuttaa kolme miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä turvaamaan luonnon monipuolisuutta sekä biotalouden kehittymistä Euroopassa. Suomalaiselle metsäosaamiselle on kysyntää!

Suomen kunnissa ilmastotyö on otettu vakavasti. Peräti kaksi kolmasosaa Suomen kunnista on asettanut itselleen ilmastotavoitteet ja päättänyt toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Hiilineutraalisuustavoitteen vuodelle 2030 on asettanut 29 kuntaa. Kuntien rooli päästöjen vähentämiseksi on merkittävä. Suomen biotalousstrategiassa ja ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmassa puurakentamista julkisessa rakentamisessa halutaan kasvattaa siten, että vuonna 2025 kaikista uusista julkisen rakentamisen hankkeista 45 % toteutetaan puusta. Tällä tavoitteella halutaan ohjata ja edistää uusiutuvan puumateriaalin käyttöä kuntien ja kaupunkien rakennushankkeissa. Metsäkeskuksen kanssa tekemämme kyselyn perusteella on havaittavissa, että puumateriaali ekologisena rakennusmateriaalina on lisääntymässä kuntien rakennushankkeissa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Maalahden kunnassa juuri valmistunut CLT:stä tehty koulurakennus.

Tietomallintamista tarvitaan

Puurakentamisessa eletään murrosvaihetta. Puu rakennusmateriaalina koetaan ekologiseksi, mutta sen valinta suuriin kohteisiin on arveluttanut. Puumateriaalin kalleus, vahva betonirakentamisen kulttuuri sekä rakennusmääräykset nousivat tutkimuksessamme tekijöiksi, jotka rajoittavat puun käyttöä suurissa rakennuskohteissa. Lisäksi teollisen puurakentamisen osaamisen puute katsottiin hidastavan puun käyttöä rakennusmateriaalina. Tutkimuksen yhteydessä kartoitimme myös sitä, kuinka alan toimijat hyödyntävät digitaalisia työkaluja. Perinteisesti toteutettavissa suurissa infrastruktuuri- ja rakennushankkeissa hyödynnetään laajalti tietomallintamisen (BIM) periaatteita. Tietomallien luominen on parantunut muun muassa projektisuunnittelua ja -toteutusta sekä kommunikaatiota ja tiedon välitystä rakennusprojektiin osallistujien kesken. Tietomallit ovat myös vähentäneet suunnitteluvirheitä ja niistä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Tutkimuksessamme havaitsimme, että puurakentamisen toimijat hyödyntävät tietomalleja, mutta esimerkiksi BIM-periaatteiden systemaattinen hyödyntäminen ja hallinta koko teollisen puurakentamisen arvoketjussa pääosin puuttuu. Nostaisinkin tietomallintamisen kulttuurin ja osaamisen edistämisen yhdeksi teollisen puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisen tärkeäksi osa-alueeksi.

Ilmastonmuutos on suuri uhka, mutta samalla suuri mahdollisuus. Yhteistyössä teollisen puurakentamisen ja tietotekniikka-alan osaajien kanssa meillä on mahdollisuus luoda sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpää tulevaisuutta. Viedään tätä osaamista myös maailmalle. Ja istutetaan lisää puita.

Mervi Hämäläinen
tutkijatohtori
Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 13.9.2021.

Katso myös julkaisu Elinvoimaa ja kestävyyttä teollisella puurakentamisella

Kiertotalouden trendit ohjaavat markkinoita

Kiertotalouteen on muodostunut omat trendinsä, jotka ohjaavat markkinoita ja vaikuttavat tuotteiden kysyntään ja liikkuvuuteen. KiertoDigi -hankkeessa haastateltiin useiden eri toimialojen yrityksiä kiertotalouden mahdollisuuksista ja kehittämiskohteista. Esiin nousi muutamia trendejä, jotka toistuvat puheenvuoroissa.

Merkkituotteilla on markkinoita käytettynäkin

Haastateltavat totesivat, että kirpputorien ja erilaisten second hand -myymälöiden toiminta on tällä hetkellä hyvin kilpailtua. Erityisesti laadukkailla tekstiileillä ja merkkivaatteilla on kysyntää.  Myös muilla merkkituotteilla, kuten astioilla ja huonekaluilla, on markkinoita.

Alan toiminta on kaksijakoista: On tavaraa, joka liikkuu hitaasti tai ei lainkaan. Toisaalta osalla käytetyistä tavaroista on valtakunnalliset markkinat. Ratkaisuksi tähän on syntynyt käytettyjen tavaroiden verkkokauppoja, joilla laajennetaan perinteisten kirpputorien markkina-aluetta.

Kierrätystoiminnan imagoetu vs. liiketaloudellinen hyöty

Haastattelujen mukaan esimerkiksi tekstiilialan yritykset voivat saavuttaa kierrätysmateriaalin käytöllä imagollisia hyötyjä. Ympäristötietoiset asiakkaat ovat kiinnostuneita tuotteista, joiden valmistuksessa on käytetty kierrätystekstiilejä. Tämä voi lisätä yrityksen liikevaihtoa sekä mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Ongelmaksi voi muodostua kierrätetystä materiaalista valmistettujen tuotteiden hinta ja laatu. Jotta kierrätysmateriaaleja olisi kannattavaa käyttää tuotteissa, niiden pitäisi olla tasalaatuisia ja hinnaltaan sopivia. Niistä valmistettavat tuotteet voivat kuitenkin olla kalliimpia kuin neitseellisestä materiaalista valmistetut. Kierrätystuotannon pitäisi olla myös riittävän isoa, jotta toiminta saataisiin kannattavaksi, ja yritys hyötyisi kierrätetyn materiaalin käytöstä muutenkin kuin imagollisesti. Materiaalia pitäisi olla sekä riittävästi että jatkuvasti saatavilla.

Digitaalisista alustoista apua

Kiertotalouden positiivisia vaikutuksia ympäristölle on mahdollista edistää erilaisten digitaalisten alustojen avulla. Kuljetusreittejä optimoimalla voidaan saavuttaa säästöjä resurssien käytössä, kuten polttoaineen kulutuksessa, sekä vähentää vajaiden kuormien liikkumista maanteillä. KiertoDigi-hankkeessa kehitetään älyvaatekeräyslaatikkoa, joka lähettää käyttäjälleen tietoa laatikon täyttymisestä, ja auttaa suunnittelemaan optimaalisen keruureitin tyhjennystä varten.

Vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön

Haastatellut yritykset kokivat kierrättämisellä ja uusilla ekologisilla ratkaisuilla olevan paljon positiivisia vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että ympäristöön. Laajemmalla kierrätystuotteiden valmistuksella olisi työllistävä vaikutus yhteiskunnassa. Esimerkiksi toimintakeskuksissa kuntoutuksessa olevat henkilöt voisivat tehdä osan työstä.  

Kierrättämisen pitäisi skaalautua riittävän laajaksi, jotta sillä saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä ympäristölle. Vasta laajaksi skaalautuneen kierrätystoiminnan avulla voidaan säästää enemmän resursseja, mitä esimerkiksi kuitukasvien kasvattaminen pellolla niitä kuluttaa. Vielä on kuitenkin yksi iso mutta: Vaikka kierrätysmateriaalit koetaan hyväksi asiaksi, ihmiset eivät ole välttämättä valmiita maksamaan niistä ekstraa.

Virpi Palomäki, FT ja Sami Sopanen, YTM
Tampereen yliopisto
Rakennettu ympäristö

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 31.8.2021.

Puhetta puurakentamisesta

Liike, toiminta, malli – Puurakentamisen bisnesympäristön liikehdinnöissä menestyksekkään toiminnan perusta ovat onnistuneet strategiamallit

 

Puurakentamisen kilpailukykyyn vaikuttavat sääntelyn ja standardien kaltaiset institutionaaliset rakenteet. Kilpailukykyyn vaikuttaa myös se, kuinka paljon teollista puurakentamista harjoittavia yrityksiä on ylipäätään markkinoilla. Kun samankaltaisia yrityksiä on sektorilla riittävästi, muuttavat ne erityisesti pitkällä aikavälillä institutionaalisia rakenteita. Puutuoteteollisuuden alasta riippumatta toimintaympäristön olosuhteet tai toimialan rakenteet vaikuttavat kuitenkin vain osin yksittäisten yritysten liiketoimintamenestykseen. Olennaisia menestyksen aikaansaamisessa ovat yritysten tekemät strategiset valinnat, joita ne liiketoimintamalleissaan toteuttavat toimintaympäristön asettamien mahdollisuuksien ja rajoitteiden rajoissa. Esimerkiksi puutuoteteollisuutta yleisemmin käsittelevässä kirjallisuustarkastelussani olen tätä dynamiikkaa tarkastellut. Tutkimus on vanha, mutta yritysten sisäisten ja toimintaympäristön ulkoisten vuorovaikutussuhteiden dynamiikka ei ole muuttunut miksikään. Strateginen vastuu ja valta liiketoimintamallien kehittämisestä on yrityksillä itsellään, toimintaympäristö vastaavasti luo puitteet ylipäätään tietyn toimialan olemassaololle ja elinvoimaisuudelle.

 

Liiketoimintamallia ei vedetä hatusta

Liiketoimintamallille ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, minkä esimerkiksi Lambert ja Davidson ovat tutkimuksessaan todenneet. Liiketoimintamallin laadinnan onnistumisen lähtökohta on kuitenkin aina ymmärrys yrityksen käytössä olevista resursseista, kohdeasiakkaista ja heidän tarpeistaan. Yrityksen aineelliset ja aineettomat resurssit – kuten raaka-aineet, teknologia ja kyvykkyydet – ovat tuote-palvelukokonaisuuksien tarjonnan perusta. Ollakseen uskottava toimija markkinoilla, tulee yrityksen tuote-palvelukokonaisuuksien olla realistisesti toimitettavissa sen käytössä olevilla resursseilla. Ymmärrys kohdeasiakkaista ja heidän tarpeistaan taas on edellytys kysynnän ennakoinnille ja kilpailijoista erottautumiselle. Tässä tekstissä konkretisoin asiakastarpeiden merkitystä erityisesti teollisen puukerrostalorakentamisen kautta. Samat liiketaloudelliset lainalaisuudet pätevät yleistäen myös muuhun teolliseen puurakentamiseen.

Kaupunkimaisia puutaloja

 

Kustannustehokkuus ei ole yhtä kuin kannattavuus tai kilpailukyky

Yksittäisen puurakentamisyrityksen kilpailukyvyn kannalta kriittisen tärkeää on ymmärtää, että liiketaloudellinen kannattavuus – saati pitkän aikavälin kilpailukyky – voi vain ani harvoin rakentua yksinomaan kustannustehokkuudelle. Teknologioiden kaltaiset, erityisesti kustannustehokkuuteen vaikuttavat resurssit kun ovat yleensä ennen pitkää myös kilpailijoiden käytettävissä. Kustannusten lisäksi toinen kannattavuuteen vaikuttava osa-alue ovat tulot, joiden muodostumiseen vaikuttavat merkittävästi asiakkaiden tuote-palvelukokonaisuuksista markkinoilla maksamat hinnat. Mitä enemmän asiakkaat yrityksen tuote-palvelukokonaisuuksia arvostavat, sitä korkeampaa hintaa he ovat niistä valmiita maksamaan. Brändit ovat seurausta systemaattisesta kehitystyöstä, jossa fyysisiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvien lupausten lunastamisen lisäksi yritykset kykenevät tarjoamaan asiakkailleen luotettavuuden kaltaisia aineettomia arvoja. Näin ne pystyvät erottumaan niiden avulla vastaavia fyysisiä tuotteita ja palveluita tarjoavista kilpailijoistaan. Ruotsalaisessa teollisen puurakentamisen liiketoimintamalleja koskevassa tapaustutkimuksessaan Lessing ja Brege ovat tuoneet esille sen, että pitkäjänteinen asiakasvuorovaikutukseen perustuva kehitystyö voi vahvan brändin lisäksi aikaansaada  yritykselle myös kustannusetuja. Laskentatoimen näkökulmaa kustannusten ja arvonlisän systematiikkaa yritysten kilpailukyvylle olemme avanneet syvällisemmin tutkimuksessamme, joka käsitteli itsenäistä sahateollisuutta. Laskentatoimen tunnuslukujen lainalaisuudet ovat toimialasta riippumatta samoja.

 

Tiedolla ja tunteella päätöksiä tekevä kuluttajakin on asiakas

Ei ole yhdentekevää, onko puurakentamisyrityksen asiakas asuntoja vuokraava yritys vai yksityinen kuluttaja. Ensimmäisessä tapauksessa asiakas on asuntoa loppukäyttäjille eteenpäin vuokraava taho, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa asiakas on samalla loppukäyttäjä eli asukas. Omistusasuntoihin verrattuna vuokra-asuntojen suunnittelussa esimerkiksi asukkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisen mahdollisuudet ovat rajatummat ja ostopäätöksiin vaikuttavat kriteerit usein selkeämmin määritellyt sisältäen usein myös selkeästi mitattavissa olevia ominaisuuksia. Kotejaan ostavat kuluttajat taas tekevät asunnonvalintapäätöksiään enemmän ”fiilispohjalta”. He määrittelevät esimerkiksi elämänlaatuun sekä turvalliseen ja toimivaan arkeen liittyvät kodin ominaisuudet hyvinkin yksilöllisin ja laadullisesti arvioitavin kriteerein, joiden mitallistaminen on vähintään haasteellista. Esimerkiksi Gibler ja Tyvimaa ovat tutkimuksessaan  todenneet suomalaisten asumistarpeiden moninaistumisen avaavan liiketoimintamahdollisuuksia myös yksilöllisempien asuntojen rakentamisessa kunhan asunnon ostajien erityistarpeet tunnetaan. Kotien ostajat myös kuuntelevat ystäviensä ja sukulaistensa mielipiteitä, minkä takia laajan yleisön mielikuvat vaikuttavat myös puukerrostalorakentamisen yleistymisen mahdollisuuksiin. Edelläkävijöinä puukerrostaloihin liittyviä positiivisia kuluttajamielikuvia ovat luomassa ne yritykset, jotka ”tehokkaan ja halvan rakentamisen” sijaan aikaansaavat vahvoja rakentamisen ja asumisen laatuun sekä yksilöllisten asumistarpeiden huomioonottamiseen perustuvia brändejä.

Menestyminen edellyttää vahvaa ymmärrystä asiakkaista

Teollisessa puurakentamisessa on mahdollista menestyä monenlaisin liiketoimintamallein, kunhan yrityksellä on käytössään tarvittavat resurssit kohderyhmäksi valittujen asiakkaiden arvostamien tuote-palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Pitkälle viety asiakaslähtöisyys voi kerrostalotuotannossa edellyttää muun muassa sitä, että yritys kykenee erityisosaamisellaan ottamaan asunnon ostajat mukaan asuntojen suunnitteluprosessiin ja toteutukseen. Näin yritykset pystyvät vahvistamaan asiakkaan kokemusta omiin arvo-odotuksiinsa vastaamisesta. Hyvin vakiotyyppisten kerrostalotuotannon tuote-palvelukokonaisuuksien tarjonta taas voi perustua esimerkiksi tehokkaaseen prosessien hallintaan ja syvälliseen ymmärrykseen niistä tekijöistä, joilla erotutaan kilpailijoista asiakkaiden erityisesti arvostamilla osa-alueilla. Samanaikaisesti yrityksessä voidaan karsia pois ne strategiset panostukset, jotka kohdeasiakkaiden näkökulmasta tuovat tuote-palvelukokonaisuuksiin vähäarvoisia tai jopa ei-toivottavia ominaisuuksia.

 

Kaupunkiasumista luonnonympäristössä

Kestävän rakentamisen ja asuminen trendit tuovat globaaleja menestymisen mahdollisuuksia

Rakennussektorilla on työllisyyden ja aluetaloudellisten hyötyjen rinnalla tunnistettu olevan merkittäviä vaikutuksia ekologisesti kestävän kehityksen edistämiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sellaisten liiketoimintamallien toteuttamista, joiden avulla voidaan mahdollistaa yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia edistävien kestävän rakentamisen ja asumisen ratkaisujen toteutuminen osana kestävän kehityksen tavoittelua. Äskettäin julkaistun tutkimuksemme mukaan muun muassa kestävän kehityksen ja asumisen trendit tukevat teollisen puurakentamisen mahdollisuuksia kaupunkimaisessa rakentamisessa. Suotuisat toimintaympäristön olosuhteet eivät kuitenkaan riitä yritystason kilpailukyvyn aikaansaamiseen. Saadakseen pysyvää jalansijaa kotimaisilta ja kansainvälisiltä kestävän rakentamisen markkinoilta yrityksiltä edellytetään kokonaisvaltaista omaa strategista kehitystyötä. Esimerkiksi tuotantoteknologioihin ja logistiikkaratkaisuihin panostamisen rinnalla tarvitaan muun muassa älykkään asumisen monenlaisiin asiakas- ja kuluttajatarpeisiin liittyvän ymmärryksen syventämistä. Pelkkien rakennusten sijaan olennaista on myös hankkia ymmärrystä ihmisten asumisympäristöihin liittyvistä odotuksista. Kun kysynnän erilaiset vetovoimatekijät tunnetaan, on tuote-palvelukokonaisuuksiakin helpompi viilata sekä kustannustehokkaiksi että asiakkaiden näkökulmasta houkutteleviksi.

 

-Katja Lähtinen-

Professori Katja Lähtisen tutkimusalana Vaasan yliopistossa on liiketaloustiede erityisesti puurakentamisessa. Hän työskentelee Epanet-verkostossa Seinäjoen yliopistokeskuksessa.

Katjan aiempi blogi.

Puurakentamisen tuotteet ja rakentamisen järjestelmät metsäbiotalouden innovaatioiden kärjessä

Eurooppalaisia kuluttajia koskevan tapaustutkimuksen tuloksia

Metsäsektorilla on merkittävä rooli eurooppalaisen biotalouden kehittymisessä esimerkiksi radikaalien innovaatioiden aikaansaamisen, tuotantojärjestelmien muutosten ja resurssitehokkuuden kehittymisen kautta. Toistaiseksi biotalouden innovaatiopanostuksiin liittyvät pohdinnat ovat kuitenkin pitkälti perustuneet teknologisten näkökulmien tarkasteluun kansalaisten odotusten ja kysyntänäkökulmien huomioon ottamisen jäädessä vähäisemmälle huomiolle. Aihepiiriin liittyvien uusien ajatusten herättämiseksi, osana laajempaa eurooppalaisille kuluttajille vuonna 2015 toteutettua internet-pohjaista kyselyä, kerättiin myös tietoa heidän metsäsektorin merkittävimpiin innovaatioihin liittyvistä näkemyksistään. Aineistonkeruu toteutettiin osana ERANET WoodWisdom Net -rahoitteista W3B-hanketta. Suomalaiset tutkijat tulivat Helsingin ja Vaasan yliopistoista.

 

Vastaajina kuluttajia Suomesta, Itävallasta, Saksasta ja Sloveniasta

Innovaatioiden osalta tutkimuksessa tarkastelunäkökulmina olivat kuluttajien mielipiteet 2000-luvulla jo tehdyistä innovaatiopanostuksista sekä se, millaisiin osa-alueisiin heidän mielestään niitä tulisi kohdentaa tulevien 20 vuoden aikana. Kaikkiaan 13 erilaisen metsäbiotalouden innovaatiotyypin merkitystä kartoittaneeseen kyselyyn vastasi yli 200 kuluttajaa, jotka pääasiallisesti olivat Suomesta, Itävallasta, Saksasta ja Sloveniasta. Tietoa kyselystä jaettiin sähköpostilistoin sekä erilaisilla sosiaalisen median kanavilla. Koska vastaajajoukkoon valikoitui aihepiiristä kiinnostuneita henkilöitä, ei tuloksia voida yleistää koskemaan esimerkiksi yleisiä kuluttajanäkemyksiä. Tapaustutkimuksen tulokset antavat sen sijaan viitettä siitä, millaisiin seikkoihin niin yritysten kehittämispanostuksissa kuin akateemisessa tutkimuksessakin olisi tulevaisuudessa syytä kiinnittää huomiota tuote-palvelukokonaisuuksiin liittyvässä innovaatiotyössä.

Tapaustutkimuksen tulosten mukaan kuluttajien mielestä merkittävimmät metsäsektorin innovaatiot ovat 2000-luvulla liittyneet puurakentamisen tuotteisiin ja rakentamisen järjestelmiin sekä erilaisiin komposiittivalmisteisiin. Vastaavasti vähiten innovaatioita he olivat havainneet uusien markkinointikanavien käyttöönotossa, brändien luomisessa ja erilaisten metsiin liittyvien palveluiden kehittämisessä. Tulevien 20 vuoden aikana kuluttajat pitivät puurakentamisen tuotteisiin ja järjestelmiin liittyvän kehitystyön jatkamista tärkeänä, mikä on myös linjassa esimerkiksi sekä kansainvälisten kestävän kehityksen tavoitteiden, että suomalaisten biotalouden kehittämislinjausten kanssa.

 

Kuluttajat mukaan innovaatioprosesseihin

Lähitulevaisuuden osalta tulokset osoittavat, että metsäsektorin innovaatiotyössä olisi jatkossa olennaista kiinnittää enemmän huomiota sidosryhmävuorovaikutukseen, jossa muun muassa puun käytön hyväksyttävyyteen sekä erilaisten valmistusprosessien vastuullisuuteen liittyvää tietoa pyrittäisiin kommunikoimaan nykyistä paremmin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tulevaisuudessa kuluttajat voitaisiin myös ottaa huomattavasti nykyistä laajemmin mukaan erilaisiin innovaatioprosesseihin, koska heillä on ensi käden tietoa erilaisiin tuotteisiin ja palveluihin kohdistuvista tarpeista sekä seikoista, joilla käyttäjälähtöisyyttä voitaisiin aidosti parantaa.

Lisää tietoa tuloksista äskettäin julkaistusta, vapaasti netistä ladattavissa olevasta tieteellisestä artikkelista:

Stern, T., Ranacher, L., MairC., Berghäll, S., Lähtinen, K., Forsblom, M. ja Toppinen, A. 2018. Perceptions on the Importance of Forest Sector Innovations: Biofuels, Biomaterials, or Niche Products? Forests, 9(5): 1–13.

-Katja Lähtinen-

katja.lahtinen@uva.fi

Missä ja kuinka syöt välipalasi?

Maisema on tuttu juttu, mutta mitä ovat ruokamaisemat (foodscape) tai välipalamaisemat (snakscape)? Niitä avataan Henna Syrjälän, Harri Luomalan ja Minna Aution artikkelissa Fluidity of places in everyday food consumption: Introducing snackscapes.

Ruokamaisema voidaan määritellä lyhyesti alati muuttuvaksi  sosiaaliseksi tilanteeksi, joka yhdistää ruuan paikkaan, ihmisiin, merkityksiin ja materiaalisiin prosesseihin. Siis siihen, kuinka, mitä, missä, kenen kanssa ja missä tunnelmissa syömme.  Tässä tutkimuksessa ei keskitytty yksittäiseen paikkaan, vaan tutkittiin  välipalojen syömistä osana arkielämän käytäntöjä  ja  rutiineja. Tutkijat esittelevät  artikkelissaan snackscapen  käsitteen ja kuvailevat yksityiskohtaisesti , mitä kaikkea se pitää sisällään.

Viisi tyyppiä

Artikkelissa jaetaan välipalahetket viiteen eri tyyppiin.  Välipaloja syödään kesken arjen rutiinien (esimerkiksi työn keskellä), näytön ääressä (vaikkapa pelatessa), liikkeessä (kun syön banaanin ajaessani autoa), ennen tai jälkeen liikuntasuorituksen tai  osana irrottautumista arjesta  (esim. sipsipussi elokuvissa tai perjantaipulla). Näissä hetkissä kietoutuvat eri paikat, ihmiset, merkitykset, ruokatuotteet ja samanaikaiset muut puuhat yhteen ainutlaatuisiksi kokonaisvaltaisiksi kokemuksiksi.

Kiire!

Välipalalla vastataan monesti kiireeseen: syödään äkkiä jotakin ja jatketaan sitä, mikä kulloinkin kesken oli. Terveellisten vaihtoehtojen valmistaminen vain vaatii usein enemmän aikaa ja räätälöintiä kuin epäterveellisemmän vaihtoehdon nappaaminen. Kuitenkin tutkimuksen mukaan terveellisyyttä mietitään kaikissa muissa paitsi arjesta irrottautumisen välipalahetkissä.  Silloin keskitytään herkutteluun ja usein myös sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden kanssa. Terveellisyys nousee eniten esille liikuntaan liittyvissä välipalavalinnoissa.

 

Henna Syrjälä, Harri Luomala, Minna Autio. Fluidity of places in everyday food consumption: Introducing snackscapes.  International Journal of Consumer Studies 2017; 41: 761–768. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ijcs.12389/full

Lisätietoja tutkimuksesta voi kysyä Harri Luomalalta harri.luomala@uva.fi

 

– Nina Harjunpää –