Montako nettipalvelua olet käyttänyt tänään? Entä montako digitaalista laitetta? Montako salasanaa sinulla on ja milloin viimeksi vaihdoit niitä? Ja onko vaihtamisesta edes mitään hyötyä? Entä jos älypuhelimesi varastetaan, voiko joku seurata elämääsi sen kautta? Miksi digikamerakin voi olla tietoturvariski?
Tietoturvasta on tullut osa arkipäivää. Käytämme tekniikkaa sekä työssä että vapaa-ajalla, mutta usein unohdamme tietoturvanäkökulman. Ei ihme, että nettihuijaukset, haittaohjelmat ja salasanamurrot purevat käyttäjiin sekä yrityksiin vuodesta toiseen. Käyttäjällä on kiire ja hän on mukavuudenhaluinen; hyökkääjät osaavat kääntää nämä tekijät edukseen.
Yrityksille immateriaalinen omaisuus on yhä arvokkaampaa. Tietoja kalastellaan sosiaalisen median kautta työntekijöiltä sekä kehittyneillä, kohdistetuilla hyökkäyksillä, joita vastaan virustorjuntaohjelmat ovat tehottomia. Vain käyttäjien oma varovaisuus voi suojata yritystä.
Uusin tietoturvan ulottuvuus on sen suhde maanpuolustukseen. Kyberhyökkäys voisi lamaannuttaa koko Suomen ilman, että laukaustakaan tarvitsee ampua. Suomi on muiden länsimaiden tavoin erittäin haavoittuva teknisille ongelmille. Tämä kävi hyvin ilmi syyskuun lopussa järjestetyssä harjoituksessa, jossa Rovaniemen alueen sähköjä ei saatu palautettua. Todellisessa tilanteessa sähköjen palautumiseen olisi mennyt vuorokausi, minkä ajan Suomi olisi ollut täysin lamaannuksissa.
Henkilökohtaisen, yrityksen ja koko Suomen edun mukaista on, että jokainen osaa huolehtia tietoturvasta omalta kohdaltaan. Tietoturvan koulutuspäivässä Etelä-Pohjanmaan kesäyliopistossa Seinäjoella keskiviikkona 22.10.2014 käydään läpi yleisiä nettipalveluihin, huijauksiin, älypuhelimiin sekä pilvipalveluihin liittyviä turvauhkia ja annetaan käytännön neuvoja niiden välttämiseen.
-Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen, DI