Terveyttä edistävä elämä on helppoa mutta vaikeaa

Jos viisikymppisenä korjaa viisi riskitekijää elämäntavoistaan, voi saada elämäänsä kymmenen lisävuotta. Nämä tekijät ovat alkoholin liikakäyttö, tupakointi, ylipaino, vähäinen liikunta sekä liian rasvainen ja makea ruokavalio.

Liiallisen alkoholinkulutuksen rajana on noin kahdeksan alkoholiannosta viikossa. Jokainen rajan ylittävä annos lyhentää – laskennallisesti – elinikää 30 minuutilla. Suomessa alkoholin kokonaiskulutus on viime vuosina saatu laskemaan, mutta vuotuinen keskiarvo vastaa yhä noin 12 annosta tai yhtä pulloa Koskenkorvaa joka ikinen viikko joka ikiselle kansalaiselle – vauvasta vaariin. Eteläpohjalaiset ovat juoneet täysin määrin oman osuutensa suomalaisten keskiarvokulutuksesta. Sen sijaan rannikkopohjalaiset juovat noin 10 % vähemmän – ja myös sairastavat vähemmän. Rahalla mitattuna edelliset kuluttavat vuodessa noin 750 euroa alkoholiostoksiin, jälkimmäiset 50 euroa vähemmän.

Kehnojen elintapojen aiheuttamien terveyshaittojen esiinmarssi on ollut vuosien varrella rivakkaa. Maksan kunnosta kertovien entsyymien pitoisuudet ovat väestötasolla nopeasti nousseet. Jos runsaasti alkoholia käyttävän elämään kuuluu juomisen ohella muita elämäntapariskitekijöitä, niiden vaikutukset vahvistavat toisiaan ja lisäävät riskiä maksasairauksiin, metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen. Sukupuoli ja ikä vaikuttavat sairastumisriskeihin: naiset ja kaikki yli 40-vuotiaat ovat alttiimpia maksavaurioille. Myös suomalaisille tyypillinen humalahakuinen juominen lisää riskiä poikkeaviin maksa-arvoihin, rytmihäiriöihin ja äkillisiin aivo- ja sydäntapahtumiin.

Tavanomaisissa terveystarkastuksissa elämäntavoissa piilevät riskitekijät jäävät usein huomaamatta. Alkoholin suurkulutus tulee usein sattumalta ilmi laboratoriokokeissa, kun selvitellään syytä johonkin muuhun oireeseen. Seinäjoella toimivassa tutkimusryhmässä on kehitetty aiempaa herkempiä alkoholin liikakäytön toteavia laboratoriokokeita, joita on jo otettu rutiinikäyttöön eri puolilla Suomea. Samalla on löydetty myös uusia laboratoriomenetelmiä maksan toimintaa, elimistön tulehdustilaa ja rasva-aineenvaihduntaa kuvaavista määrityksistä, joilla voidaan ennustaa esimerkiksi rasvamaksan ja muiden elinvaurioiden kehittymisen riskiä.

Elämäntavoista jo aiheutuneita terveyshaittoja voidaan korjata siistimällä elintapoja. Esimerkiksi rasvamaksaa voidaan hoitaa harrastamalla aerobista liikuntaa vähintään 3–4 tuntia viikossa. Terveyttä edistävä elämä on siis oikeastaan aika helppoa – mutta jostain syystä niin kovin vaikeaa.

Onni Niemelä

ylilääkäri, Seinäjoen keskussairaala, laboratorio

laboratoriolääketieteen professori, Tampereen yliopisto

 

Juttu on julkaistu Ilkassa 25.11.2019

Taiteen kosketus

Kehittyvän ja hyvinvoivan alueen, kaupungin, kylän tai korttelin tunnuspiirteisiin kuuluu verevä kulttuuritarjonta. Olipa se sitten omaehtoista kulttuurin harrastamista, mahdollisuutta ja tahtoa yhdessä tekemiseen, isoja taidelaitoksia tai ylipäätään mahdollisuus elinpiirissään jotenkin altistua kulttuurille.

Pyhäinpäivänä lukuisat seinäjokiset uskoakseni kokivat jotain uutta ja mieleenpainuvaa. Kaikille tuttu Aalto-keskus heräsi henkiin uudella ja eteläpohjalaisittain rohkealla tavalla ja otteella. Aallon monumentit saivat valo-, video- ja -äänimaisemat harteilleen. Aalto Aesthetics -tapahtumassa Teemu Tuuttilan masinoimat joukot tekivätkin syksyn synkimpään aikaan jotain todella mieleenpainuvaa ja rohkeaa.

Seinäjoen kulttuuritarjonta on monipuolista ja aktiivista. Kaupungin vakiintuneiden taidelaitosten ohella valtava määrä vireää kulttuuritoimintaa syntyy yhdistyskentällä ja yksittäisten voimahahmojen  ansiosta. Niin ikään taiteen ja kulttuurin kokemisen ja tekemisen paikkoja on pitkin kaupunkia. Mm. Törnävä, Kampusalue, Aalto-keskus, Rytmikorjaamon ja Kalevan Navetan alue. Yhtä lailla myös vaikkapa Matin Tupa ja Nurmon Haali.

Mutta se ydinkeskusta. Taiteen kosketus on monesti parhaimmillaan kun sitä vähiten odottaa. Siksipä kaupungissa olisikin syytä viedä rohkeasti eteenpäin hankkeita, joilla erilaisin keinoin saadaan pysyvää ja väliaikaista taidetta ydinkeskustaan. Silläkin on tärkeä merkitys kaupunkimaisuuden synnyssä. Tärkeintähän on, että kaupunki houkuttelee ihmiset liikkeelle. Tästä viimeisimpänä todisteena tuo Aalto Aesthetics -tapahtuma.

Oletko koskaan miettinyt miten taide on sinua koskettanut? Itsellä se on tähänastisista kokemuksista eniten päässyt koskettamaan ja yllättämään viime vuosikymmenellä Punkaharjun Retretissä. Lähes pimeän pääsalin katossa roikkui valkoinen veistos kala- ja lintuhahmoineen. Sen hitaasti pyörinyttä liikettä maalasi Eerik Siikasaaren äänimaisema. Sitä olisi voinut katsoa ja kuulla tunti- ja päiväkausia.

Mika Virkkala

Kirjoittaja on pelimanni ja Taideyliopiston Seinäjoen yksikön päällikkö

Juttu on ilmestynyt Ilkassa 18.11.2019

 

Maaseudun läpimurtajat

Kauppalehden Menestyjät on kiinnostava verkkopalvelu. Se listaa yrityksiä paremmuusjärjestykseen keskeisimpien tunnuslukujen perusteella. Listalta useampana vuonna löytyvä yritys on liiketoiminnallisesti vahvalla pohjalla. Kiinnostavasti myös suomalaisella maaseudulla on satoja menestyviä yrityksiä, joista harva meistä on kuullut. Usein muutaman miljoonan liikevaihdolla syntyy tulosprosentti, jota kadehdittaisiin Helsingin pörssissä.

Joidenkin yritysten vahvuus perustuu ympärillä oleviin luonnonvaroihin. Pääosalla menestys on seurausta henkilöstöön ja yrityskulttuuriin pesiytyneestä osaamisesta. Myös luonnonvaroja taidolla jalostavat yritykset ovat yleensä erikoisosaajia. Juustoportin tai Kyrö Distilleryn onnistumisten jäljille ei pääse pelkästään raaka-aineiden saatavuutta arvioimalla.

Yrityksen sijainti maaseudulla ei ole aina kilpailuetu, mutta se ei myöskään estä menestystä. Monesti yrityksen osoitteen selittää omistajien ja muun henkilöstön pyrkimys optimoida omaa onnellisuuttaan ja halu tehdä kotiseutunsa eteen enemmän kuin kapitalismin oppikirjoissa ehdotetaan.

Taajuudet kohdalleen

Tutkimustemme mukaan maaseudulla menestyvä yritys on osaamisensa avulla oikealla ’taajuudella’. Radioaaltojen analogia onkin toimiva. Periaatteessa aallot ovat kaikkialla, mutta ilman vastaanotinta niistä on vain rajallisesti iloa. Osaamistaan kehittämällä voi parantaa omaa ja yrityksen vastaanottokykyä ja verkostoitumalla käännetään taajuudet kohdalleen.

Monesti maaseudulla haasteena ovat liian vahvat ’toimialareseptit’: Tehdään liian pitkään kuten muutkin ja samoin kuin ennenkin. Tuotanto kiinnostaa enemmän kuin raha. Toimialareseptin murtamiseksi erilaisten ihmisten osaamista pitäisi kuitenkin uskaltaa rohkeasti sekoittaa ja kaiken touhaamisen jatkuvaa ihmettelyä pitäisi arvostaa. Ei ole yllätys, että keskenään samanlaisten ihmisten aivoriihessä saadaan yleensä puristettua samanlaisia ideoita kun taas sopivasti erilaisten tuumaillessa syntyy uutta.

Kolmen sortin uudistajia

Mielestäni tulevaisuuden maaseutuyrittäjyyden uudistajista löytyy kolme kiinnostavaa ryhmää:  Kansainvälisistä yrityksistä lähteneet uran vaihtajat, maahanmuuttajat sekä miniät/vävyt. Uran vaihtajat ovat usein marinoituneet maaseudulle harvinaisissa, mutta erittäin käyttökelpoisissa tietovirroissa. Heillä on kyky arvioida mahdollisuuksia sellaisten asiakasryhmien näkökulmasta, joista ei vielä muilla ole kokemuksia. Sama pätee maahanmuuttajiin. Heidän verkostonsa kotimaahansa, kielitaito ja kyky nähdä se oleellinen ulkopuolisen silmin, on juuri sitä, mitä maaseudulla tarvitaan. Voitte kuvitella, kuinka takkuinen olisi ollut Lapin matkailun nousulento ilman kansainvälisiä osaajia. Ja lopuksi miniät ja vävyt, joilla on mahdollisuus luikerrella perheyrityksen ytimeen liuottamaan joskus pahastikin lukkiutunutta ajattelua. Siinä voi aina käydä myös köpelösti, mutta viitatkaa tähän kolumniin, kun sukujuhlissa tulee seuraavan kerran tiukka paikka.

Sami Kurki on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin johtaja

Juttu on julkaistu Ilkassa 11.11.2019.

Yhteistyöverkostoja tarvitaan kasvun moottoriksi

Talouden kasvu Suomessa on ajankohtainen aihe. Samalla pitää olla kiinnostunut siitä, miten erilaiset maakunnat pärjäävät. Talouden kasvua tukevat monet rakenteelliset asiat kuten pääomien saatavuus, osaaminen ja yrittäjyys, teknologinen kehitys sekä aluetalouden oma kyky uudistua ja tukea uuden syntymistä. Viimeisten osalta keskeisiä ovat yhteistyömahdollisuudet, jotka auttavat uusien työtapojen käyttöönotossa ja uusien tuotteiden luomisessa.

Tehtäessä jotain riskialtista tai vaikeaa yhteistyökumppaneiden läheisyys on merkityksellistä. Työtä helpottaa, kun voidaan olla henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa ja miettiä yhdessä, mitä tehdä seuraavaksi. Toisaalta moderni tietotekniikka mahdollistaa kaupankäynnin vaikka toiselle puolen maapalloa. Uuden tekemisessä yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat tärkeitä kumppaneita. Julkisella hallinnolla, ja Suomen olosuhteissa erityisesti kunnilla, on aktivoiva ja työtä koordinoiva rooli. Puhutaan kolmoiskierteestä. Se on tunnistettu monien alueellisten onnistumisten taustalta.

Yliopistotkin muuttuvat

Yliopistolain mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Yliopistot ovat yhä aktiivisemmin mukana yhteistyössä. Eri yliopistoilla on omia painotuksia.

Yliopistoilla on sekä sisäisiä että ulkoisia syitä lisätä vuorovaikutustaan muun yhteiskunnan kanssa. Tutkijat joutuvat yhä enemmän kilpailemaan rahoituksesta. Toisaalta tutkimuksen tuloksilla on yhä useammin myös kaupallista arvoa. Yliopistojen toimintaan on tullut yritysmäisiä piirteitä.

Kaikki tieto ei ole yliopistoissa. Yliopistot tarvitsevat ulkopuolista rahoitusta ja ulkopuolisia kumppaneita. Arvokasta tietoa syntyy paljon työelämässä ja joidenkin asioiden ymmärtäminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista ilman kontakteja elävään elämään.

Asiakkaan ja kansalaisen ääni tarvitaan

Kun kolmoiskierteessä yhteistyö on tehokasta, kumppaneiden roolit voivat sekoittua. Yrityksissä voidaan tutkia ja selvittää, korkeakoulussa kokeilla.  Hyvään yhteistyöverkostoon tarvitaan myös asiakkaan tai tavallisen ihmisen näkökulma.  He viime kädessä ratkaisevat, ovatko tuotteet tai palvelut oikeasti parempia kuin entiset. Etelä-Pohjanmaalla yritysten, kuntien, yliopistojen ja muiden rahoittajien yhteistyöllä on mm. perustettu tutkimusryhmä, joka selvittää, millä perusteilla asiakkaat tekevät päätöksiä ostaessaan elintarvikkeita. Tiedolla on kaupallista merkitystä. Yhteistyössä hankittu tieto auttaa onnistumaan.

Juha Alarinta on Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusjohtaja

 

Juttu on julkaistu Ilkassa 4.11.2019.