Arkistot kuukauden mukaan: Toukokuu 2021

Ihmiskunnan tietämyksen äärirajalle ja siitä vähän yli

Tutkijan on hyvä tunnistaa, ettei kaikkea voi selvittää yhdellä kertaa. Tiede etenee kapeaa polkua ihmiskunnan tietämyksen äärirajalle ja siitä vähän yli. Siellä tehtävä pienen pieni lisäys kollektiiviseen tietämykseemme on kaiken tutkimuksen tavoitteena. Näitä pieniä lisäyksiä on tehty koko kirjoitetun historian ajan. Ihmiskunnan tietämys on kasvanut niin suureksi, että rajan tavoittaminen vaatii nykytutkijalta yhä tarkempaa erikoistumista ja tavoitteellisuutta. Jos poikkeat houkutteleville harhapolulle, et koskaan pääse perille.

Matka on tärkeä, ei määränpää

Harhapolkujen välttelemisestä huolimatta olen tutkijana huomannut poikkitieteellisyyden tärkeyden. Erityisesti meidän kovien tieteiden tutkijoiden pitäisi pysähtyä välillä miettimään sitä ympäristöä, missä tiedettä teemme. Oma käsitykseni siitä, että vaikuttavaan tutkimukseen pyrittäessä kannattaa keskittyä ihmisiin ja heidän tarpeisiinsa, on vain vahvistunut. Tutkimusalallani kuljetusten optimoinnissa tutkijat ovat esittäneet hyllymetreittäin tekniikoita, joilla esimerkiksi työvuorojen pituudet, ruuhka-ajat ja ajoneuvokohtaiset erot voidaan mallintaa ja huomioida kuljetusten suunnittelutehtäviä ratkottaessa. Sen sijaan, että olisin jatkanut heidän työtään, päädyin miettimään ajojärjestelijän roolia ja sitä, miksi kuljetusten optimointi ei ole merkittävistä eduistaan huolimatta jo kaikilla käytössä.

Tutkimuskysymyksen valinta ohjasi minut yksinkertaistamaan käyttämiäni malleja, jotta pystyin tekemään tutkimusta algoritmien ja koneoppimisen leikkauspinnassa. Pystyäkseni tuottamaan uutta tietoa minun piti keskittyä vain muutamiin hyvin rajattuihin ideoihin. Tämä on hyvin tyypillistä tieteessä. Malleja rakennettaessa joudutaan rajaamaan ja yksinkertaistamaan kohteet, jotka mallinnetaan. Koko maailmaa ei voi rakentaa uudelleen ja simuloida sitä atomitasolla. Ihmiskunnalla ei ole vielä – jos koskaan – sellaista simulointiteknologiaa.

Ihmiset – syy ja ratkaisu kaikkiin maailman ongelmiin

Lähes kaikilla tieteenaloilla on todettu ihmisten olevan erityisen vaikeita mallinnettavia. Suurelta osin tämä johtuu siitä, ettemme edes täysin ymmärrä, miten tunteemme, mieltymyksemme ja tahtomme oikein toimivat.  Ihmisten toiminnassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ilmiöt ovat niin monitahoisia, että niiden pelkistäminen analyysiä varten on hyvin vaikeaa.

Erityisen haastavaa on käyttäytymisen ennustaminen ja siihen vaikuttaminen. Tiede osaa jo kertoa, ettei pelkkä tiedottaminen riitä. Me kyllä tiedämme, että pitäisi liikkua enemmän, syödä terveellisemmin, pestä kädet huolellisesti ja sammuttaa valot tyhjästä huoneesta. Valitettavan harvoin pelkkä asian tietäminen saa aikaan muutoksen käyttäytymisessämme. Tämän vuoksi olen jo pitkään ollut kiinnostunut ihmisistä ja heidän käyttäytymisestään, ja erityisesti siitä, mitä lähestymistapoja käyttäytymiseen vaikuttamiseen on olemassa. Kiinnostus aiheeseen johdatti minut myös nykyiseen työhöni. Tutkin HANDTAG-hankkeessa sairaalamaailman hyviä käsihygieniakäytänteitä. Oma matkani ihmiskunnan tietämyksen äärirajalle on vielä kesken, mutta nyt tehtävä poikkitieteellinen pohjatyö mahdollistaa käyttäytymistä positiiviseen suuntaan kääntävät innovaatiot.

Jussi Rasku, FT
Tutkija, startup-yrittäjä ja HANDTAG-hankkeen projektipäällikkö

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 31.5.2021.

Arvosta asiakasarvoa

”Tärkein tehtävämme on tuottaa asiakkaillemme arvoa.” Tuttu lause, eikö totta? Jokaisen yrityksen ja palvelunharjoittajan toiminnan keskiössä ovat asiakasarvo ja asiakaskokemus – ainakin puheissa ja kirjattuna yrityksen strategiaan. Kuinka tämä näyttäytyy asiakkaalle käytännössä?  Entä panostetaanko yrityksissä todella aidosti asiakasarvon tuottamiseen?

Mistä asiakasarvo muodostuu?

Asiakasarvo on yksinkertaisesti asiakkaan kokeman arvon ja investoinnin suhde. Se on arvoa, jota asiakkaat kokevat saavansa yrityksen toiminnasta, tuotteista ja palveluista. Arvo muodostuu asioista, jotka vastaavat asiakkaan toiminnalliseen tarpeeseen, kuten miten yritys tai palveluntarjoaja voi tehdä prosessista mahdollisemman helpon ja vaivattoman asiakkaalle. Arvo muodostuu myös asioista, jotka vastaavat asiakkaan tunnetason odotuksiin.  Yritys ymmärtää ja tukee asiakkaan haluamia tunteita ja osaa tarjota oikeita vaihtoehtoja. Kolmanneksi arvo muodostuu asioista, jotka vastaavat asiakkaan henkilökohtaisiin ja identiteetin rakentamiseen liittyviin merkityksiin. Silloin yritys mahdollistaa onnistuessaan asioita, joita asiakas haluaa oppia, oivaltaa ja saavuttaa.  

Yrityksen totuus on harvoin sama kuin asiakkaan

Usein yritys tarkastelee tekemisiään valitettavan subjektiivisesti. Oman toiminnan uskotaan olevan asiakaskeskeistä ja siihen harhaan sitten tuudittaudutaan. Kuitenkaan yrityksen totuus on harvoin sama kuin asiakkaan. Yritys ei määritä koskaan asiakasarvoa, sen tekee aina asiakas itse, omaan kokemukseensa perustuen.

Tärkeä yrityksessä esitettävä kysymys onkin, olemmeko muotoilleet tuotteemme tai palvelumme aidosti asiakaslähtöisesti ja arvioineet asiakkaan kokemusta hänen näkökulmastaan. Miten tuotamme arvoa asiakkaan kanssa yhdessä?

Asiakkaan motiivit pitää tuntea – ei olettaa

Jotta yritys pystyy tuottamaan asiakkaalle aidosti kallisarvoista arvoa, sen pitää tuntea asiakkaansa. Avainasemassa on asiakasymmärrys: asiakkaan motiivit pitää tuntea, ei olettaa. Yrityksessä pitää ymmärtää, mitkä asiat ovat eri asiakasryhmille tärkeitä, ja miten kullekin asiakkaalle merkittävää arvoa rakennetaan yhdessä hänen kanssaan.

Usein yksinkertaisesti ajatellaan vain tuotteen tai palvelun taloudellisen arvon eli hinnan olevan ainoa asiakkaan käyttäytymistä ja arvokokemusta ohjaava tekijä. Arvokokemusta ohjaa myös toiminnallinen arvo, kuten ratkaisut tai palvelumuotoilu. Lisäksi kokemusta ohjaavat symbolinen arvo, kuten merkitykset, sekä emotionaalinen arvo, johon liittyy esimerkiksi asiakaskokemus. Arvokokemuskokonaisuuden käsittäminen vaatii yritykseltä todellista ja aitoa asiakasymmärrystä, ja ennen kaikkea aitoa halua oppia tuntemaan asiakkaansa.

Asiakasarvo on siis kilpailutekijä, jolla luodaan kasvua. Asiakasarvo rakennetaan yhdessä asiakkaan kanssa. Se on parhaimmillaan syvää molemminpuolista luottamusta, toisen tarpeiden ymmärtämistä, ennakointia ja osaamista.

Arvolupauksen pitää olla asiakkaalle merkityksellinen, uskottava, hyödyllinen, ainutlaatuinen ja innostava. Mikä on sinun asiakkaalle antamasi aito ja merkityksellinen, kilpailijoista erottuva arvolupauksesi?

Maijastiina Jokitalo
KTT, koulutuspäällikkö, markkinoinnin ja kuluttajakäyttäytymisen tutkija
Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 24.5.2021.

Puhun vain suomea

Kieli on huvittava seikkailu

Kersti Bergrothilla on kaksi lyhyttä kirjoitelmaa, joiden nimi on Kieliä. Jokaisen pitäisi lukea molemmat, mutta koska kukaan ei lue, poimin tähän niiden pääkohdat ja maustan omilla havainnoillani.

Ensimmäinen kirjoitelma kannustaa tarttumaan uusiin kieliin avoimin mielin: ”uuden kielen oppiminen on huvittava seikkailu”. ”Se joka ei osaa lukea ulkomaalaista kirjallisuutta alkukielellä, menettää suuria nautinnon ja kehityksen mahdollisuuksia”.

Olen sisuskalujani myöten samaa mieltä. Kuka tahansa voi oppia vieraan kielen, ja harrastusta voi jatkaa kuinka vanhaksi hyvänsä. Olen huomannut, että jokainen vieras kieli on myös ranta, jota huuhtoo ennen kohtaamaton käännöskirjallisuuden valtameri. Sekin tarjoaa nautintoa ja kehityksen mahdollisuuksia.

Annetaanko käpälää?

Toisen kirjoitelman opetus on, että vierasta kieltä ei pidä käyttää turhaan. Tämä ohje ei opeta vaikenemaan vaan käyttämään rohkeammin suomen kieltä ja vaatimaan sitä myös muilta.

Suomalaisten kielitaito ansaitsee maailmalla usein vilpitöntä ihailua. Syystäkin: Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka päätti opettaa kaikille kansalaisilleen äidinkielen lisäksi vähintään kaksi muuta kieltä. Tulokset näkyvät. Suomalaisten osaaminen tunnustetaan. Minäkin olen paistatellut tyytyväisenä tällaisen tunnustuksen valossa.

Bergroth kohtasi samantapaista ihailua jo 1900-luvun alkupuolella, mutta aavisti siinä myös jotain häiritsevää. Se on aivan liian aulista: ”Kun jonkin suuren kansan jäsen sanoo sinulle: ’Te olette äärettömän etevä!’ niin se merkitsee samaa, kuin jos sinä kiität Mustia siitä, että se antaa käpälää sievästi. Sinä olet ulkomaalainen eläin, joka teet konsteja koko näppärästi. Täysi kunnia sinulle! Hän puolestaan on täysin rauhallinen, vaikka ei osaisi yhtään mitään.”

Tunnistan tilanteen. Hänkin voisi tehdä huvittavan seikkailun ja opetella kielen, mutta jostain syystä hän ei sitä tee. Onko hän tyhmä? Tuskin. Laiskako? Hmm. Minun täytyy mukautua ja taipua, mutta hän pysyy mukavuusalueellaan. Ei ole reilua. Minusta kielitaitoa pitää vaatia molempiin suuntiin. Kersti Bergroth päätti, että parin sadan vuoden kuluttua hänkään ei osaa mitään muuta kieltä kuin suomea.

Summa summarum

On tärkeää osata vieraita kieliä. Taidollani voin sivistää itseäni ja hoitaa asioita maailmalla. Kenties voin myös pelastaa tilanteen, kun kohtaan satunnaisen matkailijan, tutkijan tai maahanmuuttajan, joka ei osaa täkäläistä kieltä. Silloin minä voin loistaa.

Sen sijaan kielitaitoni alkaa kangerrella, kun kohtaan Suomessa pitkään – sanokaamme viisi tai kymmenen vuotta – oleskelleita ihmisiä. Kielitaitoni loppuu kokonaan, kun asioin suomalaisten kanssa. Silloin voin katsoa muita suoraan silmiin ja sanoa Bergrothin tavoin: ”Ikävä kyllä minä puhun vain suomea.” Näin joudun sanomaan omassa työpaikassani, Helsingin yliopistossa, yhä useammin.

Sulevi Riukulehto
Aluehistorian ja kulttuuriperinnön tutkimusjohtaja
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 17.5.2021.

Toteutuuko korkeakoulutuksen tasa-arvo?

Maksuton korkeakoulutus on kaikkea muuta kuin arkipäivää suurimmassa osassa maailmaa. Korkeakouluopiskelijat maksavat suuriakin lukukausimaksuja opinnoistaan. Suomi on edelleen harvoja maita, jossa on periaatteessa jokaisen saavutettavissa oleva maksuton korkeakoulutus sekä laajat opiskelijatukijärjestelmät. Mutta tarkoittaako Suomen maksuton korkeakoulutus myös sitä, että se on tasa-arvoista?

Yleisesti korkeakoulutuksen tasa-arvo voidaan määritellä tasapuolisen saatavuuden ja siinä menestymisen mahdollisuuksien tarjoamisena kaikille riippumatta olosuhteista. Näitä ovat esimerkiksi syntymäpaikka, sukupuoli, etnisyys, uskonto, kieli, työkyvyttömyys tai vanhempien tulot. Koska korkeakoulutus on sekä yksilölle että yhteiskunnalle yhä tärkeämpää, tulisi kaikille tarjota samanlaiset osallistumismahdollisuudet. Se onnistuu vain, jos rajaavat tekijät poistetaan.

Koulutustaso periytyy

Suomessa korkeakoulutuksen maksuttomuuden on katsottu edistävän mahdollisuuksien tasa-arvoa.  Maksuttomuuden on nähty takaavan sen, että korkeakoulutus on mahdollista perhetaustasta riippumatta. Todellisuudessa perhetausta on edelleen yksi merkittävämpiä korkeakoulutukseen hakeutumista ja osallistumista selittäviä tekijöitä.

Korkeakoulutukseen osallistuu tällä hetkellä 25–34-vuotiaiden ikäluokasta noin 42 %. Vaikka erot ovat kaventuneet, suurin osa korkeakoulutetuista on ylempien toimihenkilöiden, korkeasti koulutettujen ja yrittäjien lapsia. Yliopistoissa erot korostuvat ammattikorkeakouluja enemmän.

Saatavuuden ja saavutettavuuden alueellinen näkökulma

Suomessa on asetettu kansalliseksi tavoitteeksi, että vähintään puolet 25–34-vuotiaista suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja tullaan lisäämään ja jatkuvan oppimisen palveluita laajennetaan. Tärkeä huomioitava kysymys kuitenkin on, mille alueille ja mille aloille koulutuspaikat ja palvelut kohdistuvat.

Korkeakoulujen alueellinen sijainti ja koulutuspaikkojen määrä ovat merkittäviä tekijöitä alueellisen saavutettavuuden ja korkeakoulutukseen osallistumisen kannalta. Vaikka alueellisesti katsottuna suomalainen korkeakouluverkko kattaa maamme hyvin, vaihtelee erityisesti koulutusalojen alueellinen tarjonta paljon.

Ne maakunnat, joissa on oma yliopisto, sijoittuvat luonnollisesti korkeakoulutuksen saavutettavuuden yläpäähän. Etelä-Pohjanmaa erottuu saatavuusvertailussa selvänä katvealueena erityisesti yliopisto-opintojen osalta. Lisäksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja suhteessa väestöpohjaan on vähiten.

Tavoitteeksi tasa-arvoisemmat mahdollisuudet

Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden kannalta on merkityksellistä edistää korkeakoulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä tukea aliedustettujen ryhmien osallistumista korkeakoulutukseen. Tämä on tärkeää sekä alueellisen koulutustason nostamiseksi että koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Nämä ovat asioita, joihin pyrimme myös Seinäjoen yliopistokeskuksessa vaikuttamaan.

Mari Kekola
asiantuntija
Seinäjoen yliopistokeskus

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 10.5.2021.

Opiskelu kannattaa – aina!

Lukion ruotsinopettajani Riitta alias Maija Poppanen (nimi tuli nauhakengistä ja ihanasta suhtautumisesta maailmaan) tapasi sanoa: ”Opiskelu kannattaa aina, sitä ei koi syö eikö ruoste raiskaa”. Voi kuinka Riitta olitkaan oikeassa. Kuinka kaipaankaan sinua, seuraatko meitä sieltä pilven reunalta?

Ruotsin kielen preliminäärissä luokan keskiarvo oli tasan 5/10. Riitta sanoit silloin: ”Tämä on katastrofi, ymmärrättekö, vain yksi kuukausi aikaa ja preliminääristä tuli tällainen tulos. Olen pettynyt teihin. Miten aiotte kuroa tämän osaamattomuuden kiinni?” Olinhan minäkin ihan vähän huolissani, taisin saada kuutosen. Mutta, mutta. Kaikki pääsimme ylioppilaskirjoituksista läpi – osa meistä jopa yli odotusten. Kiitos Riitta huolestumisestasi. Sait meidät terästäytymään ja lukemaan. Nyt meistä aika moni toimii merkittävissä asemissa yhteiskunnassa. Mutta, tuohan ei ollut se varsinainen jutun juuri, eihän?

Vanhempani kuuluivat sukupolveen, jolle opiskelu kansakoulua tai peruskoulua lukuun ottamatta ei ollut itsestäänselvyys. He kannustivat meitä hankkimaan tutkinnon. Ja mehän hankimme, osa meistä useammankin. Kaduttaako? Ei todellakaan. Voin sanoa omasta kokemuksestani, että opiskelu todellakin kannattaa.

Suomi pyrkii olemaan opiskelumahdollisuuksien tarjonnassa tasa-arvon esikuva. Meillä voi lähiopiskella. Näin myös Etelä-Pohjanmaalla. Otathan sinäkin mahdollisuuksista kaikki hyöty! 

Jatkuva oppiminen on tullut yliopistojen perustehtäväksi tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisäksi. Myös tulevina vuosina tarkoituksena on suunnata voimavaroja edelleen jatkuvaan oppimiseen, joka yhdistää sekä useiden yliopistojen että eri asteiden koulutuksen tarjontaa.

Vaasan yliopisto on mukana Epanet-yhteistyössä. Vaasan yliopistolla on viisi professoria: logistiikka, sulautetut ja hajautetut järjestelmät, yrittäjyys, puurakentamisen liiketoiminta ja kuluttajakäyttäytyminen.

Vaasan yliopiston avoimen yliopiston tarjonta Seinäjoen yliopistokeskuksessa toteutetaan Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston kautta. Perinteisten kauppatieteiden lisäksi syksyllä alkoivat myös viestintätieteiden sekä sosiaali- ja terveyshallintotieteiden opinnot. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla avoimen yliopiston opintoja on tarjolla Ilmajoella Etelä-Pohjanmaan opistossa.

Vaasan yliopiston kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelman kuudennen ryhmän opinnot ovat edenneet erinomaisesti ja koko 29 opiskelijan ryhmä pysyi yhdessä koronasta johtuneista haasteistakin huolimatta. Loppuvuonna varmistui, että pitkä yhteistyö Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Vaasan yliopiston välillä jatkuu edelleen myös tämän maisteriohjelman osalta. Uusi maisteriopiskelijahaku toteutetaan vuoden 2021 syksyllä.

Kysyimme alueen yrityksiltä niiden osaamistarpeista vuonna 2020. Nämä neljä nousivat esille yli puolessa alueen yritysten haastatteluista. Tärkeimmäksi erottui voimakas tarve vuorovaikutus- ja tulevaisuudentaidoille. Seuraavaksi eniten oli tarvetta myynti- ja markkinointiosaamiselle (kiihtyvän digitalisaation vaikutukset, datan analysointi ja IT-osaaminen generalisteille, tekoäly, virtuaalisuus jne.). Kolmanneksi nousi johtamisessa tarvittava osaaminen (hyvinvoinnin johtaminen, muutosjohtaminen, tietoturva, tietokannat ja yrityskulttuurin johtaminen) ja neljänneksi työhyvinvoinnin johtamiseen liittyvät asiat (elämän hallinta, palautuminen, keskittymiskyvyn parantaminen ja itsensä johtaminen).

Näiden esimerkkien kautta haluan kannustaa sinua opiskelemaan kaikkina vuodenaikoina. Ymmärrän, että tietoa on joskus vaikea saada tai omaa osaamistarvetta hahmottaa. Mutta kysy apua. Ole rohkeasti yhteydessä meihin kaikkiin. Me autamme sinua eteenpäin. Vaasan avoimen yliopiston opinnoissa sinua auttavat Reetta Kungsbacka  ja Mikael Hallbäck (yritykset ja organisaatiot) joukkoineen.

 Elä, opi ja nauti.

Marjaana Suutarinen
Vaasan yliopisto, Levón instituutti
Johtaja
Tekniikan tohtori

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 3.5.2021.