Puuta voi käyttää viisaasti rakentamisessa

Kestävän elämäntavan tilaohjelma ei välttämättä mukaudu ongelmitta valmiisiin rakennuksiin. Muutokset ja korjaukset saattavat aiheuttaa huomattavia kustannuksia, eivätkä kaikki rakennukset ole enää korjattavissa. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen asettaa haasteita luonnonvarojen käyttämiselle, myös metsäteollisuudelle. Hyvätkin periaatteet synnyttävät kyseenalaisia ratkaisuja, jos niitä tulkitaan yksipuolisesti. Kestäviä hankkeita tarkastellaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti. Ilmastonmuutosta torjuttaessa ja siihen sopeuduttaessa ei löydy täydellistä voittajaa, tuskin muitakaan palkintosijoja. Siihen on osallistuttava kaikkien, luovasti kaikin keinoin.

Useiden lähteiden mukaan ilmastoystävällisintä on jättää uudisrakennukset kokonaan rakentamatta. Jos käyttötilaa tarvitaan, kannattaa hyödyntää ensisijaisesti jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Tarvittaessa tiloja voi korjata ja täydentää, suuremman mittakaavan rakennuksissa esimerkiksi lisäkerroksilla. Jos uudisrakennuksia täytyy rakentaa, on suosittava uusiutuvia luonnonmateriaaleja kuten puuta. Puutuotteissa tavoitteena ovat teollisesti valmistetut yksiaineiset, liimattomat massiivipuutuotteet, joissa liitoksetkin toteutetaan puuliitoksina.

Tavoitteena pitkä elinkaari

Perinteiset puurakennukset ovat tunnetusti helposti kierrätettävissä ja niillä on pitkä elinkaari. Kiertotalouden kehittyessä muitakin materiaaleja, kuten betonia ja terästä, on mahdollista kierrättää tehokkaasti. Niiden hiilijalanjälki myös pienenee materiaaliominaisuuksia parantamalla. Eri rakennusmateriaaleja yhteensovittamalla voidaan hyödyntää niiden parhaat ominaisuudet. Hybridirakentaminen edellyttää suunnittelijoiden saumatonta yhteistyötä ja huolellista toteutusta materiaalien liitoskohdissa. Monimutkainen rakentaminen lisää virheiden riskiä.

Puu on terveellinen hyvän olon rakennusmateriaali. Useiden viimeaikaisten tutkimusten avulla on todennettu puun antibakteeriset, sisäilman kosteutta tasaavat, huoneakustiset ja ihmistä psykologisesti rauhoittavat ominaisuudet. Käsittelemättömässä puussa nämä ominaisuudet ovat parhaimmillaan. Haitallisia kemikaaleja lisäämällä heikennetään rakennusmateriaalien kestävän kehityksen mukaista laatua. Haitallisilla kemikaaleilla kyllästettyjä rakennustuotteita ei ole myöskään turvallista kierrättää.

Arkkitehtien kansainvälisessä puurakentamisen työpajassa kävi ilmi, että suunnittelijat suhtautuvat puurakentamiseen innostuneesti myös globaalisti. Puu on haluttu rakennusmateriaali erityisesti sahatavarana, vähemmän jalostetussa muodossa, koska siitä voi toteuttaa rakennuksia suunnittelijoiden omilla konsepteilla. Olisiko Suomen ulkomaanviennin ja kestävän kehityksen kannalta edullisempaa viedä pelkän sahatavaran sijaan jo vähän jalostetumpia rakennuspalikoita, kuten pienen asunnon kokoisia teollisesti valmistettuja tilaelementtejä? “Puukonteista” on mahdollista muunnella pienen ja suuren mittakaavan rakennuksia sekä sovittaa niitä paikallisiin olosuhteisiin ja rakennusmääräyksiin.

Rakentamisen uudet virtaukset ovat tulleet Suomeen yleensä Ruotsin kautta. Modernia kestävän kehityksen mukaista, teollista puurakentamistakin on kehitetty aktiivisesti Ruotsissa. Suomi jatkaa hyvistä lähtökohdista, huolehtii vaikkapa puurakennusten kestävästä estetiikasta. Kestävyysmurroksessa Pohjoismaiden yhteistyö on avainasemassa.

Anne-Marjo Panu Arkkitehti SAFA, Apurahatutkija
Rakennetun ympäristön tiedekunta Tampereen yliopisto

Forum Wood Building Nordic 2021
Konferenssiapuraha Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 1.11.2021.

Puu + digitaalisuus = kasvua liiketoimintaan rakennusalalla

Suomi on aina elänyt puusta. Ja digitalisaatiosta. Vuosikymmenien aikana meille on kehittynyt korkeatasoinen metsäteollisuuden ja ICT-alan osaaminen, joihin kansakuntamme kehitys ja hyvinvointi on nojautunut. Alojen vahva osaaminen antaa hyvät edellytykset selviytyä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta murroksesta, joka väistämättä koskettaa jokaista suomalaista.

Kesällä julkaistu Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ilmastoraportti peräänkuuluttaa päästöjen nopeaa leikkaamista, mikäli haluamme hidastaa ja pienentää ilmastossa tapahtuvien muutosten aiheuttamia haittoja ihmiskunnalle. Toimenpiteenä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi Euroopan unioni julkaisi heinäkuussa lainsäädäntöehdotuspaketin, Fit for 55, jonka päämääränä on saavuttaa Euroopan ilmastolaissa asetetut ilmastotavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Lainsäädäntöpaketissa nousi esille merkittäviä teemoja, joista yksi koski metsien laadun ja määrän parantamista EU:n alueella. Tavoitteena on istuttaa kolme miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä turvaamaan luonnon monipuolisuutta sekä biotalouden kehittymistä Euroopassa. Suomalaiselle metsäosaamiselle on kysyntää!

Suomen kunnissa ilmastotyö on otettu vakavasti. Peräti kaksi kolmasosaa Suomen kunnista on asettanut itselleen ilmastotavoitteet ja päättänyt toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Hiilineutraalisuustavoitteen vuodelle 2030 on asettanut 29 kuntaa. Kuntien rooli päästöjen vähentämiseksi on merkittävä. Suomen biotalousstrategiassa ja ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmassa puurakentamista julkisessa rakentamisessa halutaan kasvattaa siten, että vuonna 2025 kaikista uusista julkisen rakentamisen hankkeista 45 % toteutetaan puusta. Tällä tavoitteella halutaan ohjata ja edistää uusiutuvan puumateriaalin käyttöä kuntien ja kaupunkien rakennushankkeissa. Metsäkeskuksen kanssa tekemämme kyselyn perusteella on havaittavissa, että puumateriaali ekologisena rakennusmateriaalina on lisääntymässä kuntien rakennushankkeissa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Maalahden kunnassa juuri valmistunut CLT:stä tehty koulurakennus.

Tietomallintamista tarvitaan

Puurakentamisessa eletään murrosvaihetta. Puu rakennusmateriaalina koetaan ekologiseksi, mutta sen valinta suuriin kohteisiin on arveluttanut. Puumateriaalin kalleus, vahva betonirakentamisen kulttuuri sekä rakennusmääräykset nousivat tutkimuksessamme tekijöiksi, jotka rajoittavat puun käyttöä suurissa rakennuskohteissa. Lisäksi teollisen puurakentamisen osaamisen puute katsottiin hidastavan puun käyttöä rakennusmateriaalina. Tutkimuksen yhteydessä kartoitimme myös sitä, kuinka alan toimijat hyödyntävät digitaalisia työkaluja. Perinteisesti toteutettavissa suurissa infrastruktuuri- ja rakennushankkeissa hyödynnetään laajalti tietomallintamisen (BIM) periaatteita. Tietomallien luominen on parantunut muun muassa projektisuunnittelua ja -toteutusta sekä kommunikaatiota ja tiedon välitystä rakennusprojektiin osallistujien kesken. Tietomallit ovat myös vähentäneet suunnitteluvirheitä ja niistä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Tutkimuksessamme havaitsimme, että puurakentamisen toimijat hyödyntävät tietomalleja, mutta esimerkiksi BIM-periaatteiden systemaattinen hyödyntäminen ja hallinta koko teollisen puurakentamisen arvoketjussa pääosin puuttuu. Nostaisinkin tietomallintamisen kulttuurin ja osaamisen edistämisen yhdeksi teollisen puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisen tärkeäksi osa-alueeksi.

Ilmastonmuutos on suuri uhka, mutta samalla suuri mahdollisuus. Yhteistyössä teollisen puurakentamisen ja tietotekniikka-alan osaajien kanssa meillä on mahdollisuus luoda sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpää tulevaisuutta. Viedään tätä osaamista myös maailmalle. Ja istutetaan lisää puita.

Mervi Hämäläinen
tutkijatohtori
Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 13.9.2021.

Katso myös julkaisu Elinvoimaa ja kestävyyttä teollisella puurakentamisella

Puurakennus on ilmastorakennus

Puurakentamisen viimeaikaisissa pohjoismaisissa konferensseissa on pääteemana ollut puurakentamisen ilmastovaikutukset. “Nopeaa toimintaa ja tekoja!” on konferenssien viesti. Tanska on edelläkävijä monilla kestävän kehityksen sektoreilla. Vaikka Tanskassa ei kasva puuta samassa määrin kuin muissa Pohjoismaissa, kuuluu puurakentaminen sen kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Monet Pohjoismaiden suurimmista puurakennuksista on rakennettu yli sata vuotta sitten. Vahva traditio yhdistettynä uusimpaan tietoon luo suotuisat olosuhteet puurakentamisen edistämiselle. Myös tanskalaiset etsivät kestävän rakentamisen malleja perinnerakentamisesta. Se ei tarkoita, että kopioitaisiin vanhaa, vaan perinnerakentamisen hyviä periaatteita sovelletaan uusissa käytännöissä. Tanskalaisessa arkkitehtuurissa näitä periaatteita ovat esimerkiksi pelkistetty muotokieli, uusiutuva energia ja elämäntavan yhteisöllisyys.

Suuren mittakaavan puurakentamista kehitettäessä pyritään hyödyntämään uutta tekniikkaa ja uusia rakentamisen toteutusmalleja. Kehitys on hidasta, koska teollinen puurakentaminen, tietomallintaminen, tuotannon automatisointi, rakennuskohteen sääsuojaaminen sekä muut vastaavat toimenpiteet edellyttävät uutta osaamista, koulutusta ja investointeja. Monet rakentamisen säädökset, kuten palomääräykset, poikkeavat Pohjoismaissakin toisistaan. Määräyksiä pyritään jatkuvasti uudistamaan ja yhtenäistämään ajan tarpeita vastaaviksi.

Massiivipuusta on Suomessa rakennettu ensisijaisesti puukerrostaloja, kouluja ja päiväkoteja. Massiivipuu mahdollistaa pitkät jännevälit ja suuren koon, joten puuta on Pohjoismaissa käytetty pysäköintitalojen ja muiden liikennerakennusten sekä insinööritaitoa vaativien julkisten rakennusten toteuttamiseen. CLT-moduleista on rakennettu myös pientaloja sekä tanskalaisen perinteen mukaisia rivitaloja. Moduliasuntoja on ryhmitelty yhteisöllisesti sisäpihan tai talvipuutarhan ympärille. Suljettu sisäpiha mahdollistaa esimerkiksi muistisairaiden itsenäisen ulkoilun.

Uusien puurakennusten suunnittelussa suositaan kokonaisvaltaista ja luonnonlakeja kunnioittavaa arkkitehtuuriajattelua. Yksinkertaiset, resurssiviisaat ratkaisut vähentävät virheiden mahdollisuutta ja rakennukset ovat myöhemminkin helposti korjattavissa. Metsän arkkitehtuuri, puun koko arvoketju metsästä rakennukseksi ja edelleen kiertoon, säilyy kestävän arkkitehtuurin ilmaisussa. Puu mielletään yleensä välittömästi tutuksi materiaaliksi, se näyttää, tuntuu ja tuoksuu hyvältä.

Uusi puuarkkitehtuuri ilmaisee myös uutta tulevaisuutta. Tulevaisuus on kuitenkin “liikkuva kohde” ja jatkuvassa muutoksen tilassa. Ilmastotavoitteena ei ole enää vain hiilijalanjäljen pienentäminen vaan hiilikädenjälki, uusi tapa rakentaa. Suuren mittakaavan puurakentaminen mahdollistaa omalta osaltaan asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamisen.

Anne-Marjo Panu Arkkitehti SAFA
Väitöskirjatutkija
Tampereen yliopisto
Konferenssiapuraha, Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto
anne-marjo.panu (a) tuni.fi

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 25.1.2021.

Kuvat: Anne-Marjo Panu

Puuntuoksuista muutosta ilmassa

Nykyinen hallitusohjelma pyrkii lisäämään puun käyttöä rakentamisessa. Syyskuussa julkistettujen kansallisten tavoitteiden mukaan puurakentamisen osuus julkisesta uudisrakentamisesta vuonna 2025 olisi 45 %. Osuus on nyt 15 %, eli tavoite on kunnianhimoinen.

Miksi puurakentamista edistetään?

Puun käytölle on hyviä perusteita. Sen monet ominaisuudet, kuten uusiutuvuus ja hiilensidonta, hillitsevät ilmastonmuutosta. Rakennuksen elinkaaren lopussa voidaan puu käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää energian tuotannossa. Käyttämällä ja jatkojalostamalla suomalaista puuta lisäämme työllisyyttä ja vientimahdollisuuksia.

Puukerrostalojen asukkaat kokevat, että puurakennuksissa on miellyttävä äänimaailma ja hyvä sisäilma. Asuntoja pidetään lämminhenkisinä ja kodikkaina. Sisätilojen puupinnat vaikuttavat myönteisesti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Tuoreiden tutkimusten mukaan puulla on jopa antibakteerisia ominaisuuksia.

Suomessa on vahva puurakentamisen perinne pientaloissa. Uutta on puun käytön laajentaminen julkisiin ja suuriin rakennuksiin, kuten päiväkoteihin ja kouluihin.

Rakentamispäätökset koskettavat meitä kaikkia. Kuluttajina teemme suuria päätöksiä kodin ostajina, vuokraajina, rakentajina. Vietämme aikamme kodeissa, kouluissa, työpaikoilla, harrastustiloissa ja hoitolaitoksissa. Rakennusmateriaalista riippumatta odotamme laadukkaita, turvallisia ja viihtyisiä tiloja.

Koronapandemian ja etätyön myötä katsomme uusin silmin myös rakennuksia: mitä arvostamme ja tavoittelemme? Ekologisuus korostuu. Ymmärretään, että oikeilla investoinneilla rakennettuun ympäristöön edistetään kestävyyttä.

Yhteistyöllä kohti kestävämpää rakentamista

Vaikka puumateriaali vastaa moneen kestävyyshaasteeseen, ei puu sovellu kaikkeen rakentamiseen. Hedelmällistä onkin tehdä yhteistyötä kestävän rakentamisen hyväksi, erilaisia materiaaleja ja rakennustapoja käyttäen. Este uusille ratkaisuille ovat urautuneet ajatusmallit. Uusia toimintatapoja tarvitaan niin yrityksissä kuin yhteistyössä: kestävyyshaasteet vaativat uskallusta ajatella ja toimia toisin. Kokeilut, pilotoinnit ja kokemusten jakaminen tukevat uuden omaksuntaa myös rakentamisessa.

Puurakentamisen edistämisestä on keskusteltu pitkään. Rakentamisessa on myös tehty merkittäviä innovaatioita: rakennettu enemmän ja korkeampia puukerrostaloja ja kehitetty moduuliratkaisuja. Iso murros on kuitenkin vielä toteutumatta.

Kuka saa aikaan muutoksen?

Vaatimukset kestävästä rakentamisesta osana ilmastonmuutoksen hillintää ovat yhä kuuluvampia. Rakennusmääräyksissä nousevat esiin hiilijalanjäljen laskenta, kiertotalouden edistäminen ja rakennuksen koko elinkaaren huomioiminen. Kuntien ja kaupunkien hankinta- ja kaavoituspäätökset ovat tärkeitä keinoja edistää kestävää rakentamista. Rakentajatkin kiinnostuvat puusta, kun yleiset vaatimukset kestävyydestä konkretisoituvat kysynnäksi: tämä asettaa asiakkaat – niin julkiset kuin yksityiset – ratkaisijan rooliin.

Uusilla ohjeilla ja tavoitteilla valtio viitoittaa tietä kohti kestävämpää rakentamista. Samalla kunnille tarjotaan tukea. Parhaillaan on käynnissä Ympäristöministeriön avustushaku julkisen sektorin puurakentamishankkeille. Edelläkävijät uskaltavat ajatella ja toimia uudella tavalla ja tarttua haasteeseen.

Asta Salmi
puurakentamisen liiketoiminnan Epanet-professori, Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 19.10.2020.

Puusta suojaa poikkeusoloissa

Aloitin tutkimusapulaisena Kerake-hankkeessa arkkitehtisuunnittelijana maaliskuun alussa. Kerakessa konseptoidaan kestävää puurakentamista kehittyviin maihin ja esimerkiksi pakolaisleireille. Työskentelyn aloitus oli ikimuistoinen, sillä koronapandemia ja sen mukana tulleet varotoimet siirsivät tutkijankammioni kotioloihin. Linnoittautuminen neljän seinän sisälle pandemian varjossa antoi omanlaistaan perspektiiviä suunnitteluun, jonka tarkoituksena on luoda suojaa epävarmaan tilanteeseen joutuneille ihmisille. Mitä itse toivoisin asunnoltani poikkeustilanteessa?

Asumista pitkittyneisiin kriiseihin

Suunnittelun edetessä kohteeksi valikoituivat pakolaisleirit. Pakolaisuudessa on usein kyse akuutista kriisistä, mutta myös pitkittyneestä tilanteesta, jossa oleskelu pakolaisleirillä saattaa kestää useita vuosia. Kerake-konsepti tähtää tilanteeseen, jossa teltta ei enää riitä suojaksi, mutta asumistarpeeseen pitää vastata nopeasti ja joustavasti.

Pakolaisleireillä eletään tiiviissä oloissa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ohjeistaa mitoittamaan 3,5–4,5 m² asuintilaa per henkilö. Yhden perheen asuinyksikössä voi asua jopa kuusi ihmistä. Tilasuunnittelun haasteena on jäsentää napakat neliöt siten, että pienikin asunto pystyy tarjoamaan selkeän paikan kullekin toiminnolle, ja edes pienen mahdollisuuden yksityisyyteen asukkaille.

Kestävä ja kodikas puu

Suunnittelijana ensimmäinen intuitioni oli lähteä kehittelemään konseptia jonkinlaisen rakennejärjestelmän kannalta. Teollisesti tuotettavat puuosat, joista on mahdollista muodostaa erilaisia kokonaisuuksia, toisivat konseptille kaivattua muunneltavuutta. Ne olisivat kiinnostava vaihtoehto myös kiertotalouden ja uudelleenkäytön näkökulmasta. Toisaalta pakolaisleireillä asuinyksiköitä täytyy pystyä tuottamaan suuria määriä helposti ja nopeasti, jolloin on tärkeää, että konsepti on selkeä.

Puu on rakennusmateriaalina erinomainen vaihtoehto, kun tavoitellaan rakentamisen vähähiilisyyttä. Sillä on myös muita hyviä ominaisuuksia. Puu muun muassa tasaa huoneilman lämpö- ja kosteuseroja ja saa aikaan stressitasojen alenemista ihmisessä. Lisäksi joillakin puumateriaaleilla on todettu olevan jopa antibakteerisia vaikutuksia. Puu koetaan miellyttävän tuntuiseksi, lämpimäksi materiaaliksi. Sillä on hyvät akustiset ominaisuudet. Puisen rakenteen lisäksi onkin kiinnostavaa tutkia myös mahdollisuuksia puun käyttöön asuinkonseptin sisäpinnoissa.

Yhteistyöhön etsitään mukaan eteläpohjalaisia yrityksiä

Seuraavaksi hiomme konseptia edelleen kohti valmista tuotetta yhteistyössä eteläpohjalaisten yritysten kanssa. Jos osallistuminen kiinnostaa, ota yhteyttä projektipäällikkö Virpi Palomäkeen virpi.palomaki@tuni.fi . Mukaan tarvitaan  puualan osaajia ja erilaisten rakennusosien ja talotekniikan tuottajia.

Tampereen yliopiston Seinäjoen kaupunkilaboratorion hallinnoimaa Kerake-hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen kaupunki ja Tampereen yliopisto.

Mari-Sohvi Miettinen

Kirjoittaja on tekniikan kandidaatti, joka viimeistelee maisteriopintojaan Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikössä

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 21.9.2020.

Havainnekuvat Mari-Sohvi Miettinen.

Lue myös Kestävää puurakentamista kehittyviin maihin.

Kestävää puurakentamista kehittyviin maihin

Ilmastopakolaisuus arkipäivää

Ilmastonmuutos ja sen torjumiseksi tehtävät toimenpiteet alkavat vaikuttaa kaikkeen ihmisen toimintaan, mm. asumiseen, liikkumiseen ja ruuan tuotantoon. Erityisesti EU:ssa ilmastonmuutoksen torjumiseen ja hiilidioksiditason nousun hidastamiseen etsitään monin tavoin ratkaisuja, ja siihen ohjataan rahoitusta. Viimeisimpäni esimerkkinä on koronapandemian jälkeiseen elvytykseen suunnattu rahoitus, johon ollaan sitomassa vihreän talouden edistämisen toimenpiteitä.

Pakolaiskysymys liittyy läheisesti ilmastonmuutokseen. Maapallolla on alueita, jotka ovat muuttuneet asuinkelvottomiksi kuivuuden ja kuumuuden vuoksi. Tämä on lisännyt ja tulee jatkossa lisäämään pakolaisuutta. Ilmastopakolaiset ovatkin määrällisesti suurempi joukko kuin sodan vuoksi kotinsa jättäneiden joukko.

Vähähiilistä rakentamista pakolaisleireille

Seinäjoen yliopistokeskuksen Tampereen yliopiston kaupunkilaboratoriossa on alettu pohtia, miten suomalainen vähähiilinen puurakentaminen sopisi pakolaisleireille siirtymäkauden asunnoiksi. Etelä-Pohjanmaalla onkin käynnistetty KERAKE-hanke puurakenteisen rakennuksen konseptin suunnittelemiseksi pakolaisleireille.

Puu on terveellinen, kestävän kehityksen mukainen ja hiiltä sitova rakennusmateriaali. Puun arvo rakennusmateriaalina on siten nousussa. Se toimii hiilivarastona sitoen hiiltä itseensä koko rakennuksen käytön ajan ja sen jälkeenkin riippuen käyttötarkoituksesta.

Suunnitteluprojektiin on saatu rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Tavoitteena on konseptoida pakolaisleireille ja jälleenrakennusalueille soveltuva siirrettävä, muuntojoustava puurakennus, jossa on käytetty hiilivapaita rakennusratkaisuja. Uudella konseptilla pyritään edistämään innovatiivisten hiilivapaiden rakennusten markkinoille pääsyä.

Yrityksiä mukaan suunnitteluun

Konseptin suunnittelun tueksi kootaan toimijaryhmä, johon tarvitaan paikallisia puurakentamiseen erikoistuneita yrityksiä, rakennusmateriaalien tuottajia mm. puu, metalliosat, vesi/viemärimateriaalit ym. sekä talotekniikan ratkaisuja tuottavia toimijoita.

Pitkällä aikavälillä tavoitellaan muutosta kehittyvien maiden rakentamiskulttuuriin. Esim. Aasian alueella on suuret markkinat, joille pääseminen mahdollistaa puurakennusalan tuotannon ja viennin merkittävän laajentumisen.

Euroopan aluekehittämisrahaston (EAKR) lisäksi Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen kaupunki ja Tampereen yliopisto rahoittavat kaksivuotista hanketta.

 

Virpi Palomäki, FT
Tampereen yliopisto
Rakennetun ympäristön tiedekunta

 

Lue  myös Puusta suojaa poikkeusoloissa.

 

Otsikkokuva on havainnekuva suunniteltavasta rakennuskonseptista, kuva Mari-Sohvi Miettinen, TAU/Arkkitehtuuri

Puurakentamisen kestävä tulevaisuus

Perinnerakentamisessa puu on ollut pääasiallinen rakennusmateriaali. Puukaupunkien tulipalojen ja modernismin ihanteiden myötä puun käyttäminen rakennusmateriaalina on vähentynyt. Tällä hetkellä sprinklerisammutusjärjestelmä ja massiivipuurakenteet nostavat puurakennusten paloturvallisuuden kuitenkin vastaavassa käytössä olevien muiden materiaalien tasolle. Puurakentamisen elementtitekniikkaa ja modulirakenteita on kehitetty joustaviksi rakennejärjestelmiksi. Hybridi-rakenteissa puuta voidaan käyttää yhdessä muiden materiaalien kanssa, jolloin voidaan hyödyntää kunkin materiaalin parhaita ominaisuuksia. (https://puuinfo.fi). Energiatehokkuuden tavoitteet, ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen ja materiaalien hiilijalanjäljen laskeminen lisäävät edelleen puun arvoa rakennusmateriaalina.

Puurakentamisen tulevaisuudelle avautuu uusia mahdollisuuksia. Jatkuvan teknisen kehitystyön avulla syntyvien referenssien ohella puurakentamisen uusia tulevaisuuskuvia syntyy kiertotalouden ja biotalouden piiristä. Skenaariomenetelmä on tulevaisuudentutkimuksen väline vaihtoehtoisten tulevaisuuksien esittämiseen. Skenaariot eivät ole varsinaisesti ennusteita, mutta niiden avulla voidaan avata näkökulmaa, viestiä ja kommunikoida tulevaisuuden mahdollisuuksista. Skenaariot voivat toimia päätöksenteon tukemisen ohella myös inspiraation lähteenä ja suunnittelun välineinä. Skenaariomenetelmät toteuttavat systeemiajattelun malleja. Tulevaisuuden tapahtumat voivat olla kuitenkin myös yllättäviä ja sattumanvaraisia. (https://tulevaisuus.fi) Taide voi tavoittaa alitajunnan yllättäviäkin kerroksia. Yhdistelemällä eri menetelmiä voidaan hahmottaa kompleksisia tulevaisuuskuvia. Puu on ollut kautta aikojen taiteessa vahva symboli. Luolamaalauksista tähän päivään puu on esitetty usein elämänpuuna.

Metsäluonnon ja rakennetun ympäristön suhde ja elävä tasapaino herättävät keskustelua. Puu kasvaa siemenestä rakennukseksi ja palaa taas kiertoon. Ihmisen toiminta vaikuttaa oleellisesti rakennuspuun elinkaareen ja luonnon kiertokulkuun. Laajat metsänistutushankkeet, uudet lajikkeet ja puun oikeat korjuu- ja käyttötavat avaavat puurakentamiselle uusia mahdollisuuksia.

 

Kolme skenaariota puurakentamiselle – teknologia, kiertotalous, biotalous

 

1. Puurakentamisen teknologiset tulevaisuusutopiat

Martti Tiurin mukaan tie kestävään tulevaisuuteen on teknologiassa. Teknologiseen kehitykseen kuuluu oleellisesti tietotekniikka, geeniteknologia, nanotekniikka ja ydinvoima. Le Corbusierin teknoutopiassa rakennukset ovat koneita. Rakennettu ympäristö toimii kuin kone, automaattisesti, kauko-ohjatusti, energiatehokkaasti. Rakennukset on koottu pienistä erillisistä osista, jotka on liitetty toisiinsa ruuveilla ja muttereilla. Eri kerrosten läpi kulkee putkia ja kanavia. Hissikoneet kuljettavat ihmisiä. Ilma vaihtuu koneilla, jos kaikki toimii ja säädöt ovat oikeat.

Puusta rakennettuna kone voidaan rakentaa teollisesti tehdashalleissa robotiikkaa hyödyntäen. Se voidaan kuljettaa ja pystyttää osina nopeasti rakennuspaikalle. Kaikki on rakennettu valmiiksi koneen sisätiloissa, elämä voi astua sisään.  Kaikki toimii, ei napin painalluksella, vaan kevyellä hipaisulla, ilmaan piirrettynä. Vuorokauden voi ajastaa, sen rytmin voi luoda itse. Mittarit optimoivat taajuuden kehonmittauksilla. Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus syntyy tekniikan välityksellä.

Puurakennustekniikka tavoittaa uusia mittasuhteita. Globaalit suurkaupungit rakennetaan puusta. Vanhan kaupungin päälle kasvaa uusi puukaupunki. Puu on kevyt rakennusmateriaali, joten vanha betonikaupunki soveltuu uuden perustukseksi. Kattopihoille rakennetaan pientaloja, rivitaloja ja kerrostaloja. Uudet puurakennukset ylittävät puusiltoina katuja. Honkapuiden korkuiset pilarit kannattelevat yläilman puurakennuksia. Kaupunginosasta toiseen kulkee ylätason henkilöliikennejärjestelmä.

Uusi puurakennus mittaa ja säätelee itsenäisesti toimintojaan keinoälyn avulla. Valo synnyttää energiaa, jolla rakennus sulautuu ympäristön olosuhteisiin, sääilmiöihin ja planetaariseen kiertoon. Rakennus huoltaa ja korjaa itseään ennen kuin vaurioituminen alkaa. Keinoäly ilmoittaa lähestyvistä uhkatekijöistä ja yllätyksistä, se toimii rakennuksen puolustusjärjestelmänä. Virtuaalitodellisuus on integroitu osaksi rakennettua ympäristöä.

Teknoutopioissa rakennukset ovat liikkuvia aluksia, matkalla maapallon ympäri ja toisille planeetoille. Alukset rakennetaan jatkuvasti uusiutuvasta, kevyestä puupohjaisesta materiaalista. Ihminen ja alus ovat yhtä, ajatuksen nopeudella. Maailmanpuu kasvaa avaruuteen asti.

 

2. Puun päättymätön elinkaari kiertotaloudessa

Puurakentaminen on tulevaisuudessa kiertotaloutta, jatkuvan elinkaaren ylläpitämistä. Rakennukset uusiokäytetään ensisijaisesti paikallaan. Yhteisöllisellä elämäntavalla täytetään muusta käytöstä tyhjentyviä rakennuksia muuntojoustavasti. Verkkokaupan lisääntyessä kauppakeskuksia muutetaan asuintiloiksi ja yhteisöllisiksi työtiloiksi. Terveydenhoidon keskittyessä, vapautuvia tiloja otetaan asuinkäyttöön ja monikäyttötiloiksi. Uusiotiloja voi suurentaa ja pienentää, yhdistää toisiinsa ja erottaa. Julkinen ja yksityinen tila sulautuvat yhteisölliseksi elämänympäristöksi. Puu on helposti työstettävä materiaali, joten muutokset voidaan toteuttaa käsityönä yksinkertaisin työmenetelmin.

Kaikki puumateriaali säästetään ja hyödynnetään uudelleen. Puurakentamisen kiertotaloudesta tehdään tuottavaa liiketoimintaa (CE Wood Tampereen yliopisto). Rakennusosien kierrättäminen on yleinen käytäntö ja ulottuu kaikkeen rakentamiseen. Kaikki vanhat ikkunat ja ovet käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Kaikki käytettävissä olevat seinänosat, välipohjat ja yläpohjat käytetään korjausrakentamisessa tai uusien rakennusten kokoamisessa. Kierrättäminen ulottuu kaikkeen rakentamiseen, piha- ja katutiloihin. Jos kierrätettäviä rakenteita ei voida käyttää sellaisenaan, muutetaan ne 3D-tulostusmateriaaliksi. Puupohjaisen tulosteen ominaisuuksia muunnellaan tulevien rakenteiden ja rakennusten käyttöä vastaavaksi.

Vanhan kierrättäminen luo malleja uusille rakennusratkaisuille. Kaikista uusista rakennusosista tehdään helposti korjattavia ja kierrätettäviä. Ikkunat ja ovet asennetaan rakenteisiin siten, että ne voidaan helposti irrottaa ja kuljettaa huoltokorjauksiin niiden valmistajalle ja vuokraajalle. Uudet rakennukset kootaan puumoduuleista, jotka voidaan irrottaa puurungosta. Merikontinkokoisena puumoduuleja voidaan siirtää toiseen paikkaan, toiseen maanosaan meriteitse. Käyttäjän tarpeellinen irtaimisto voi olla puisessa merikontissa mukana kuljetettavissa. Uudessa sijainnissa moduulit nostetaan olemassa olevaan rakennusrunkoon, niin kuin laatikot kaapistorunkoon. Kun rungosta puuttuu moduuli, tyhjää tilaa käytetään ulkoterassina.

Kiertotaloudessa metsä on pääosin suojeltu, vain harvennuskelpoisista metsistä kaadetaan vähäisessä määrin rakennuspuuta. Yhteisöllisyyden lisääntyessä ja henkilökohtaisen elintilan supistuessa kapselikokoon metsänhakkuista luovutaan kokonaan.

 

3. Puu elää biotalouden rakennuksissa

Voimme tuottaa kaikesta orgaanisesta biomassaa ja tehdä siitä mitä tahansa (Olli Hietanen). Bioala voi pakkaus-, sisustus- ja rakennustoiminnan myötä kasvaa käsittämään yhä laajempia elämänalueita (Markku Wilenius). Bioala on jo viljelynä ja metsittämisenä ympäristöä vahvasti elvyttävä ja kestävää jatkuvuutta synnyttävä tekijä. Tulevaisuudessa puurakentamisella luotu ihmisen tekemä ympäristö sulautuu elollisesti muuhun luontoon ja osallistuu sen ylläpitämiseen.

Biokauden arkkitehtuuri syntyy morfologisesti luonnon lainalaisuuksien mukaisesti. Puurakennus elää niin kuin elävä puu. Se muotoutuu orgaanisesti päivänkierron ja sääolosuhteiden mukaisesti. Bioarkkitehtuuri rakentaa maisemaa paikkoihin, joissa luonnollista luonnonympäristöä ei enää ole. Biotalo hoitaa, se erittää eteerisiä öljyjä, puhdistaa ilmaa, poistaa haitalliset bakteerit. Biorakennuksen äänimaisema luo rauhoittavan ja voimistavan tilan. Arkkitehtuurissa on konkreettisesti läsnä kaikki elämän tasot: kellari, elintilat ja ullakko, niin kuin puussa on juuret, runko ja latvus.

Tietoyhteiskunnan ja luonnonjärjestelmien yhteensovittaminen on tie tulevaisuuteen (Kamppinen, Kuusi, Söderlund). Biokauden puurakennusten rakennejärjestelmät muotoutuvat saumattomasti yhdeksi kokonaisuudeksi. Luontoa ei pelkästään jäljitellä, vaan arkkityypit ja abstraktiot alkavat elää. Tietotekniikan avulla aine saavuttaa elollisia ominaisuuksia. Bioaineiset istuimet mukautuvat istumisen mukaisesti ja kohentavat tarvittaessa istujan asentoa. Rakennukset muotoutuvat aktiivisesti säätilojen vaihtelujen mukaisiksi, suojaavat ihmistä ja ympäristöä.

Biotalous on jatkuvaa kasvattamista ja kasvua, luonnonjärjestyksen ylläpitämistä ja huolenpitoa. Metsät ja kasvillisuus peittävät kauttaaltaan myös kaupunkiympäristöjä. Lähiympäristö tarjoaa kaiken sen mikä ihmisen olemassaololle on olennaista. Ravinto saadaan luonnosta, viljelyalueilta ja rakennuksiin integroiduista kasvattamoista. Kaikki ihmisen biomassasta valmistama aines palaa takaisin luonnonkierron ravinteiksi. Rakennettu ympäristö tukee vuorovaikutteisesti kaikkea elollista elämää. Kaupunkikeitaat muodostavat toisiaan täydentäviä, jatkuvia vyöhykkeitä. Puurakennukset kasvavat orgaanisesti polveillen ympäröivään luontoon ja hengittelevät sen kanssa samaan tahtiin. Kosmos on läsnä ihmisessä ja arkkitehtuurissa.

 

Puurakentamisen kestävä tulevaisuus

Puurakentaminen yhdistää monia mahdollisia positiivisia tulevaisuudenkuvia, jotka johtavat kestävään kehitykseen. Lisääntyvän puunkäytön edellytyksenä on luonnon ja metsän kokonaisvaltaisen tasapainon ylläpitäminen. Laajoilla metsityksillä ja viljelyllä on suotuisia vaikutuksia myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja väestönkasvun haasteisiin.

Skenaariot luovat vaihtoehtoja, jotka synnyttävät uusia näkökulmia tulevaisuuteen. Jos skenaarioiden luonne uusina mahdollisuuksina avautuu yhteiseksi, syntyy myös vahva tahtotila ja energia tulevaisuuskuvien tavoittamiseksi. Kestävä rakentaminen on arkkitehtuurin, tekniikan ja elämäntavan yhteispeliä, jatkuvaa vuorovaikutusta ja yhteensulautumista.

Esitetyissä skenaarioissa puurakentamisen tulevaisuuden trendeinä ovat teknologia, kiertotalous ja biotalous. Ne käsittelevät puurakentamista eri näkökulmista, sen eri painopisteistä. Kaikille kolmelle skenaarioille on luotu oma visio ja missio. Hyvällä suunnittelulla rakennetaan ympäristöä, joka kasvaa yhteiseksi arvomaailmoista riippumatta. Toisiaan täydentävinä skenaariot luovat yhteistyötä, uusia tasa-arvoisia ympäristöjä, uusia teknisiä ratkaisuja, uutta liiketoimintaa ja uutta kestävän kehityksen ympäristöä.

 

Anne-Marjo Panu

Arkkitehti SAFA

anne-marjo.panu@tuni.fi

 

Anne-Marjon ottamassa kuvassa on seinämaalaus Hälsinglandista.

Voisiko kerrostaloasuminen vastata yksilöllisiin asumisen tarpeisiin? Arkkitehdit ja asiakasarvo rakennusten suunnittelussa

Kerrostalorakentamisen asiakasarvon lisäämisen tarpeet ja mahdollisuudet

Kerrostaloasuminen on historiallisten syiden takia ollut Suomessa omakotiasumista vähemmän arvostettu asumisvaihtoehto, mikä lähtökohtaisesti on vaikuttanut myös maamme asuntotuotannon liiketoimintaan. Koska yhä suurempi osa väestöstä kuitenkin asuu kerrostaloissa –  ja usein vapaaehtoisesti tehdyn tietoisen valinnan seurauksena – on näiden maksukykyisten kuluttajien asumisen tarpeisiin vastaamisessa merkittäviä tulevaisuuden markkinamahdollisuuksia. Teollinen puurakentaminen voisi esimerkiksi betonirakentamisesta poikkeavine rakentamisen tekniikoineen ja puumateriaalin monien positiivisten hyötyjen takia olla mahdollisuus kehittää korkean asiakasarvon asumisen brändejä. Arkkitehdit ovat rakentamisen prosesseissa merkittävässä roolissa vaikuttaen sekä asumisen ratkaisuihin, että erilaisten teknologioiden käyttöönottoon. Tästä huolimatta arkkitehtien näkemyksiä kerrostaloasumisen asiakasarvon parantamisesta tunnetaan huonosti.

Arkkitehtiaineisto kerrostalotuotannon asiakasarvon lisäysmahdollisuuksista erityisesti suhteessa puurakentamiseen

Puumiesten ammattikasvatussäätiön rahoituksella vuosina 2017–2018 toteutetussa Kerrostaloasuntojen ostajien asiakasluokittelu teollisen puurakentamisen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi -projektissa pyrittiin mm. selvittämään, kuinka arkkitehtien mielestä kerrostalorakentamisen asiakasarvoa voitaisiin kasvattaa erityisesti arkkitehtisuunnitteluun liittyvillä osa-alueilla. Aineistonkeruu toteutettiin 256 arkkitehtitoimistossa työskentelevälle arkkitehdille, joista kahden muistutuskierroksen ainoastaan 30 osallistui tutkimukseen. Alhaisen vastausmäärän takia tuloksia ei voida yleistää koskemaan arkkitehtien yleisiä näkemyksiä tutkimuksen teema-alueista, mutta tutkimuskohteena olevasta ja vähän tutkitusta ilmiöstä aineisto silti lisää ymmärrystä. Koska kyselyyn vastanneiden arkkitehtien joukossa oli niin vastavalmistuneita kuin vuosikymmeniäkin alalla toimineita ammattilaisia eri kokoisista yrityksistä, oli heidän ammatillinen taustansa siten hyvin monipuolinen.

Mitä mieltä arkkitehdit olivat erilaisten asiakasarvon nostamisen keinoista kerrostalorakentamisessa?

Kyselylomakkeessa arkkitehdeilta kysyttiin strukturoiduin kysymyksin, mikä on heidän työskentelynsä näkökulmasta 1) loppukäyttäjien suunnitteluprosesseihin mukaanoton, 2) rakennuttamisen logiikoiden muuttamisen, 3) rakentamisen logiikoiden muuttamisen, 4) uusien liiketoiminnallisten yhteistyömuotojen, 5) hybridirakentamisen edistämisen ja 6) kaavoitusprosessien uudistamisen merkitys kerrostalorakentamisen asiakasarvon parantamisessa.

Tulosten mukaan mikään tekijöistä ei ollut vastaajien mielestä asiakasarvon nostamisen näkökulmasta merkityksetön, joskin erityisen tärkeinä osa-alueina vastauksista nousivat esille tarpeet rakentamisen logiikoiden sekä kaavoitusprosessien muuttamisesta. Vastaajista noin 90 % piti näihin vaikuttamista joko erittäin tärkeänä tai tärkeänä.  Loppukäyttäjien mukaanottoa arkkitehtisuunnitteluun, rakennuttamisen logiikoiden muuttamista ja uusia liiketoiminnallisia yhteistyösuhteita piti erittäin tärkeinä 20–30 % vastaajista. Toisaalta, hybridirakentamisen edistämisen rinnalla loppukäyttäjiin, rakentamisen logiikoihin ja yhteistyösuhteisiin liittyvät näkökulmat olivat myös niitä asiakasarvon nostamisen keinoja, joista vastaajat eivät olleet esimerkiksi kaavoitusprosessien muuttamisen tärkeyteen verrattuna yhtä yksimielisiä.

Miten arkkitehtien vastauksissa kerrostalorakentamisen asiakasarvon lisäysmahdollisuudet liittyivät teolliseen puurakentamiseen?

Vastaajamäärältään suhteellisen pienellä aineistolla tilastollisia analyyseja voi tehdä rajallisesti. Tässäkin yhteydessä syy-yhteyksien mallintamiseen sijaan pyrittiin muodostamaan käsitys siitä, mitkä kerrostalorakentamisessa ja arkkitehtien työskentelyssä saattaisivat olla asiakaslähtöisyyden kehittämisen mahdollistavia yhtymäkohtia.

Tilastolliset tarkastelut antoivat viitettä siitä, että sekä uusia liiketoiminnallisia yhteistyösuhteita että hybridirakentamisen edistämistä asiakasarvon lisäämisessä erittäin tärkeänä pitäneet arkkitehdit käyttivät muita monipuolisemmin insinööripuutuotteisiin liittyvää tietoa.  Rakennuttamisen logiikoiden muuttamista erittäin tärkeänä pitäneillä arkkitehdeillä oli muihin vastaajiin verrattuna myös sekä laajemmat yhteistyösuhteet rakennusalalla kokonaisuudessaan (puualan insinöörit, rakennesuunnittelusta ja talotekniikasta vastaavat insinöörit ja rakennustuotteiden valmistajat) että enemmän yhteistyötä puualan insinöörien kanssa. Asiakaspohjaltaan loppukäyttäjien suunnitteluprosesseihin mukaan ottamista erittäin tärkeänä pitävien arkkitehtien asiakkaat olivat muihin vastaajiin verrattuna kiinnostuneempia insinööripuutuotteiden käytöstä.

Kokonaisuudessaan tulokset vahvistivat oletusta siitä, että arkkitehtisuunnittelulla on monia konkreettisia yhtymäkohtia kerrostalorakentamisen asiakasarvon nostamiselle yleisesti tärkeinä pidettyihin teemoihin. Puurakentamisen liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisen näkökulmasta erityisesti sekä asiakasarvon nostamiseen ja puurakentamiseen liittyvistä näkökulmista laaja-alaisesti kiinnostuneet arkkitehdit ovat tulevaisuudessa sekä merkittävä voimavara että onnistumisen edellytys. Ilman laadukasta ja ammattitaitoista suunnittelua ei puukerrostalotuotantoonkaan ole mahdollista kehittää brändäyksen mahdollistavia tuote-palvelukonsepteja.

Yksityiskohtaisempi kuvaus aineistosta ja tuloksista julkaistaan Puumies-lehdessä kevään 2019 aikana.

 

– Katja Lähtinen (1.3.2019 lähtien sähköpostiosoite on katja.lahtinen@luke.fi) –

 

Voiko näinkin rakentaa? Kiertotalouden käytäntöjä Kööpenhaminassa

Opintomatkalla voi joskus kohdata oikeasti uusia ja ennen näkemättömiä asioita. Kiertotalous – uusia mahdollisuuksia puurakennusteollisuudelle (CE Wood) – projekti kävi tutustumassa Kööpenhaminassa Ørestad Southin alueen rakennuskohteisiin. Alueella on kaksi Lendager Groupin  rakennuskohdetta, joissa käytetään uusia, ainakin Suomessa ennen kokeilemattomia kiertotalouden menetelmiä. Pääosa kohteiden rakennusmateriaaleista on kierrätettyjä. Käytettyjä ikkunoita, puumateriaalia, betonia ja tiiliseiniä on saatu uudelleen käyttöön vanhoista rakennuksista.

 

Upcycle Studios – kiertotalouden vahva edelläkävijä

Kolmikerroksisessa Ørestad Southin alueella rakenteilla olevassa kerrostalossa käytetään monia rakentamisessa poikkeuksellisia kiertotalouden menetelmiä. Rakennuksen ikkunoista 75 % on käytettyjä, ja ne tulevat Pohjois-Tanskan alueelta käytöstä poistuneista rakennuksista. Niistä on koottu seinän kokoisia elementtejä, joista kahden ensimmäisen kerroksen etuseinät on tehty. Saman talon kolmannen kerroksen ulkoverhoitu ja rakennuksen lattiat on tehty puualan yrityksen Dinesenin  sivuvirtamateriaalista. Yhtiön mukaan vahva yritysyhteistyö mahdollisti tämän. Rakentamisessa on käytetty myös kierrätettyä betonia, jota saatiin 1400 tonnia Kööpenhaminan metrotyömaalta.

 

The resource rows – tiiliseinät uudelleen käyttöön

Samalle uudelle asuinalueelle rakennetaan myös tiiliverhoiltua viisikerroksista kerrostaloa. Ideana on käyttää uudelleen käytöstä poistuneiden tiilirakennusten seiniä suoraan uusissa rakennuksissa. Seinäelementit tehdään leikkaamalla vanhoista tiilirakennuksista palasia ja asettelemalla ne teräskehikkoon, joita käytetään uuden rakennuksen seinäelementteinä. Elementit on koottu eri kokoisista ja värisistä palasista, josta johtuen ne ovat poikkeuksellisen näköisiä. Tiiliosat oli leikattu Carlsbergin historiallisesta panimosta Kööpenhaminasta sekä vanhoista kouluista ja teollisuusrakennuksista ympäri Tanskaa.

Tässä kerrostalossa käytetään myös vanhasta Kööpenhaminan metroasemasta purettua puumateriaalia. Lendager Group käsitteli suuret määrät puujätettä siten, että se näyttää kauniilta ja on kestävää rakennusmateriaalia uudessa rakennuskohteessa. Kierrätettyä puuta käytetään ulkoverhoilussa ja sisätiloissa.

 

Teksti ja kuvat Virpi Palomäki

Puhetta puurakentamisesta

Liike, toiminta, malli – Puurakentamisen bisnesympäristön liikehdinnöissä menestyksekkään toiminnan perusta ovat onnistuneet strategiamallit

 

Puurakentamisen kilpailukykyyn vaikuttavat sääntelyn ja standardien kaltaiset institutionaaliset rakenteet. Kilpailukykyyn vaikuttaa myös se, kuinka paljon teollista puurakentamista harjoittavia yrityksiä on ylipäätään markkinoilla. Kun samankaltaisia yrityksiä on sektorilla riittävästi, muuttavat ne erityisesti pitkällä aikavälillä institutionaalisia rakenteita. Puutuoteteollisuuden alasta riippumatta toimintaympäristön olosuhteet tai toimialan rakenteet vaikuttavat kuitenkin vain osin yksittäisten yritysten liiketoimintamenestykseen. Olennaisia menestyksen aikaansaamisessa ovat yritysten tekemät strategiset valinnat, joita ne liiketoimintamalleissaan toteuttavat toimintaympäristön asettamien mahdollisuuksien ja rajoitteiden rajoissa. Esimerkiksi puutuoteteollisuutta yleisemmin käsittelevässä kirjallisuustarkastelussani olen tätä dynamiikkaa tarkastellut. Tutkimus on vanha, mutta yritysten sisäisten ja toimintaympäristön ulkoisten vuorovaikutussuhteiden dynamiikka ei ole muuttunut miksikään. Strateginen vastuu ja valta liiketoimintamallien kehittämisestä on yrityksillä itsellään, toimintaympäristö vastaavasti luo puitteet ylipäätään tietyn toimialan olemassaololle ja elinvoimaisuudelle.

 

Liiketoimintamallia ei vedetä hatusta

Liiketoimintamallille ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, minkä esimerkiksi Lambert ja Davidson ovat tutkimuksessaan todenneet. Liiketoimintamallin laadinnan onnistumisen lähtökohta on kuitenkin aina ymmärrys yrityksen käytössä olevista resursseista, kohdeasiakkaista ja heidän tarpeistaan. Yrityksen aineelliset ja aineettomat resurssit – kuten raaka-aineet, teknologia ja kyvykkyydet – ovat tuote-palvelukokonaisuuksien tarjonnan perusta. Ollakseen uskottava toimija markkinoilla, tulee yrityksen tuote-palvelukokonaisuuksien olla realistisesti toimitettavissa sen käytössä olevilla resursseilla. Ymmärrys kohdeasiakkaista ja heidän tarpeistaan taas on edellytys kysynnän ennakoinnille ja kilpailijoista erottautumiselle. Tässä tekstissä konkretisoin asiakastarpeiden merkitystä erityisesti teollisen puukerrostalorakentamisen kautta. Samat liiketaloudelliset lainalaisuudet pätevät yleistäen myös muuhun teolliseen puurakentamiseen.

Kaupunkimaisia puutaloja

 

Kustannustehokkuus ei ole yhtä kuin kannattavuus tai kilpailukyky

Yksittäisen puurakentamisyrityksen kilpailukyvyn kannalta kriittisen tärkeää on ymmärtää, että liiketaloudellinen kannattavuus – saati pitkän aikavälin kilpailukyky – voi vain ani harvoin rakentua yksinomaan kustannustehokkuudelle. Teknologioiden kaltaiset, erityisesti kustannustehokkuuteen vaikuttavat resurssit kun ovat yleensä ennen pitkää myös kilpailijoiden käytettävissä. Kustannusten lisäksi toinen kannattavuuteen vaikuttava osa-alue ovat tulot, joiden muodostumiseen vaikuttavat merkittävästi asiakkaiden tuote-palvelukokonaisuuksista markkinoilla maksamat hinnat. Mitä enemmän asiakkaat yrityksen tuote-palvelukokonaisuuksia arvostavat, sitä korkeampaa hintaa he ovat niistä valmiita maksamaan. Brändit ovat seurausta systemaattisesta kehitystyöstä, jossa fyysisiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvien lupausten lunastamisen lisäksi yritykset kykenevät tarjoamaan asiakkailleen luotettavuuden kaltaisia aineettomia arvoja. Näin ne pystyvät erottumaan niiden avulla vastaavia fyysisiä tuotteita ja palveluita tarjoavista kilpailijoistaan. Ruotsalaisessa teollisen puurakentamisen liiketoimintamalleja koskevassa tapaustutkimuksessaan Lessing ja Brege ovat tuoneet esille sen, että pitkäjänteinen asiakasvuorovaikutukseen perustuva kehitystyö voi vahvan brändin lisäksi aikaansaada  yritykselle myös kustannusetuja. Laskentatoimen näkökulmaa kustannusten ja arvonlisän systematiikkaa yritysten kilpailukyvylle olemme avanneet syvällisemmin tutkimuksessamme, joka käsitteli itsenäistä sahateollisuutta. Laskentatoimen tunnuslukujen lainalaisuudet ovat toimialasta riippumatta samoja.

 

Tiedolla ja tunteella päätöksiä tekevä kuluttajakin on asiakas

Ei ole yhdentekevää, onko puurakentamisyrityksen asiakas asuntoja vuokraava yritys vai yksityinen kuluttaja. Ensimmäisessä tapauksessa asiakas on asuntoa loppukäyttäjille eteenpäin vuokraava taho, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa asiakas on samalla loppukäyttäjä eli asukas. Omistusasuntoihin verrattuna vuokra-asuntojen suunnittelussa esimerkiksi asukkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisen mahdollisuudet ovat rajatummat ja ostopäätöksiin vaikuttavat kriteerit usein selkeämmin määritellyt sisältäen usein myös selkeästi mitattavissa olevia ominaisuuksia. Kotejaan ostavat kuluttajat taas tekevät asunnonvalintapäätöksiään enemmän ”fiilispohjalta”. He määrittelevät esimerkiksi elämänlaatuun sekä turvalliseen ja toimivaan arkeen liittyvät kodin ominaisuudet hyvinkin yksilöllisin ja laadullisesti arvioitavin kriteerein, joiden mitallistaminen on vähintään haasteellista. Esimerkiksi Gibler ja Tyvimaa ovat tutkimuksessaan  todenneet suomalaisten asumistarpeiden moninaistumisen avaavan liiketoimintamahdollisuuksia myös yksilöllisempien asuntojen rakentamisessa kunhan asunnon ostajien erityistarpeet tunnetaan. Kotien ostajat myös kuuntelevat ystäviensä ja sukulaistensa mielipiteitä, minkä takia laajan yleisön mielikuvat vaikuttavat myös puukerrostalorakentamisen yleistymisen mahdollisuuksiin. Edelläkävijöinä puukerrostaloihin liittyviä positiivisia kuluttajamielikuvia ovat luomassa ne yritykset, jotka ”tehokkaan ja halvan rakentamisen” sijaan aikaansaavat vahvoja rakentamisen ja asumisen laatuun sekä yksilöllisten asumistarpeiden huomioonottamiseen perustuvia brändejä.

Menestyminen edellyttää vahvaa ymmärrystä asiakkaista

Teollisessa puurakentamisessa on mahdollista menestyä monenlaisin liiketoimintamallein, kunhan yrityksellä on käytössään tarvittavat resurssit kohderyhmäksi valittujen asiakkaiden arvostamien tuote-palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Pitkälle viety asiakaslähtöisyys voi kerrostalotuotannossa edellyttää muun muassa sitä, että yritys kykenee erityisosaamisellaan ottamaan asunnon ostajat mukaan asuntojen suunnitteluprosessiin ja toteutukseen. Näin yritykset pystyvät vahvistamaan asiakkaan kokemusta omiin arvo-odotuksiinsa vastaamisesta. Hyvin vakiotyyppisten kerrostalotuotannon tuote-palvelukokonaisuuksien tarjonta taas voi perustua esimerkiksi tehokkaaseen prosessien hallintaan ja syvälliseen ymmärrykseen niistä tekijöistä, joilla erotutaan kilpailijoista asiakkaiden erityisesti arvostamilla osa-alueilla. Samanaikaisesti yrityksessä voidaan karsia pois ne strategiset panostukset, jotka kohdeasiakkaiden näkökulmasta tuovat tuote-palvelukokonaisuuksiin vähäarvoisia tai jopa ei-toivottavia ominaisuuksia.

 

Kaupunkiasumista luonnonympäristössä

Kestävän rakentamisen ja asuminen trendit tuovat globaaleja menestymisen mahdollisuuksia

Rakennussektorilla on työllisyyden ja aluetaloudellisten hyötyjen rinnalla tunnistettu olevan merkittäviä vaikutuksia ekologisesti kestävän kehityksen edistämiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sellaisten liiketoimintamallien toteuttamista, joiden avulla voidaan mahdollistaa yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia edistävien kestävän rakentamisen ja asumisen ratkaisujen toteutuminen osana kestävän kehityksen tavoittelua. Äskettäin julkaistun tutkimuksemme mukaan muun muassa kestävän kehityksen ja asumisen trendit tukevat teollisen puurakentamisen mahdollisuuksia kaupunkimaisessa rakentamisessa. Suotuisat toimintaympäristön olosuhteet eivät kuitenkaan riitä yritystason kilpailukyvyn aikaansaamiseen. Saadakseen pysyvää jalansijaa kotimaisilta ja kansainvälisiltä kestävän rakentamisen markkinoilta yrityksiltä edellytetään kokonaisvaltaista omaa strategista kehitystyötä. Esimerkiksi tuotantoteknologioihin ja logistiikkaratkaisuihin panostamisen rinnalla tarvitaan muun muassa älykkään asumisen monenlaisiin asiakas- ja kuluttajatarpeisiin liittyvän ymmärryksen syventämistä. Pelkkien rakennusten sijaan olennaista on myös hankkia ymmärrystä ihmisten asumisympäristöihin liittyvistä odotuksista. Kun kysynnän erilaiset vetovoimatekijät tunnetaan, on tuote-palvelukokonaisuuksiakin helpompi viilata sekä kustannustehokkaiksi että asiakkaiden näkökulmasta houkutteleviksi.

 

-Katja Lähtinen-

Professori Katja Lähtisen tutkimusalana Vaasan yliopistossa on liiketaloustiede erityisesti puurakentamisessa. Hän työskentelee Epanet-verkostossa Seinäjoen yliopistokeskuksessa.

Katjan aiempi blogi.