Avainsana-arkisto: Tampereen yliopisto

Miten työllisyydenhoito toteutuu kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyönä?

Tulevilla hyvinvointialueilla ja kunnilla on yhteiset asukkaat, joiden erilaisiin palvelutarpeisiin on tarkoitus vastata mahdollisimman hyvin. Toimivalla yhteistyöllä voidaan saavuttaa tavoitellut yhdenvertaiset, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut. Pohjoismaiseen malliin siirtyvä työllisyydenhoito tulee kuntien järjestämisvastuulle vuoden 2024 aikana, kun taas sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta.

Puheenvuoroni kurkistaa työllisyydenhoidon teemaan.

Jatkossa kunnasta tulee nykyiseen työ- ja elinkeinotoimistoon verrattavissa oleva taho, joka palvelee työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunutta. Työttömyys vaikuttaa negatiivisesti kunnan verotuloihin. Se on hyvä kannuste hoitaa tämä tehtävä mahdollisimman tehokkaasti. On ajateltu, että siirto kunnille tukee näin myös kuntien elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn tavoitteita.

Mitä sitten, jos työttömän henkilön työllistäminen ei kunnan keinoin onnistu, palkkatukityö tai työkokeilukin ovat pitkän ajan tavoitteita? Avuksi voidaan tarvita hyvinvointialue, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Pitkäaikaistyöttömien määrä suhteessa kaikkiin työttömiin on lisääntynyt myös Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimusten mukaan jopa lähes puolella pitkäaikaistyöttömistä on työkykyyn liittyviä haasteita.

Työttömän henkilön näkökulma

Hyvinvointialueen ja kunnan välille syntyy työllisyydenhoidossa yhdyspinta. Tällainen syntyy myös esimerkiksi hyvinvointialueelle siirtyvän oppilashuollon ja lastensuojelun sekä kunnan välille. Jotta asiakasta auttavat moniammatilliset verkostot toimivat saumattomasti, rakenteita valmistellaan jo nyt. Työttömän henkilön näkökulmasta keskeisiä hyvinvointialueelle siirtyviä sosiaalipalveluja ovat kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus. Hyvinvointialueiden sosiaalihuolto tulee työllistämään terveydenhuoltoa enemmän alan ammattilaisia, mihin nähden keskustelu sosiaalipalveluista on ollut yllättävän vähäistä.

Hyvinvointi rakentuu ihmisten arjessa. Sosiaalisen kuntoutuksen kautta tapahtuva säännöllinen osallisuus yhteiskunnan toiminnassa voi torjua yksinäisyyttä ja päihteiden käyttöä sekä auttaa saamaan päivärytmin takaisin. Se tarjoaa vertaistuen, joka edesauttaa kuntoutumista. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on Etelä-Pohjanmaalla kehittämisen varaa, sen voi nähdä astetta kevyempänä sosiaalipalveluna, kuin kuntouttavan työtoiminnan. Voisiko sosiaaliseen kuntoutukseen ottaa käyttöön osallisuustulon, josta aika ajoin kansallisella tasolla keskustellaan? Kuntouttavasta työtoiminnasta maksettava yhdeksän euron päiväkohtainen korvaus kannustaa osallistumaan ja vaikuttaa siten positiivisesti ihmisten hyvinvointiin.

Kohti tulevaisuuden tavoitteita

Pitkäaikaistyöttömyyden ohella usean eri alan työvoimapula on kansallinen haasteemme, mikä koskettaa Etelä-Pohjanmaatakin. Ajattelutapaan osa-aikatyötä ja osatyökykyisiä kohtaan tarvitaan muutosta. Työnantaja voi miettiä, onko rutiininomaisista työtehtävistä mahdollista räätälöidä selkeärajainen täsmätyö, josta työkykyrajoitteinen henkilö suoriutuisi. Kun siihen yhdistetään yhteiskunnan tuki sekä työvalmentajan alkuvaiheen apu, voidaan saada hyvinkin motivoitunut, taitava ja pitkäaikainen työntekijä. Tästä on paljon hyviä esimerkkejä.

Lopuksi perään vielä niitä keinoja, etteivät työkyvyttömät henkilöt välttämättä päätyisi työttömien tilastoihin, vaan saisivat oikeanlaista palvelua ja tukea. ”SO” ja ”TE” on vietävä tasa-arvoisesti lähemmäksi toisiaan ja työkyky tulee arvioida heti työttömyyden pitkittyessä. Kaikkia käytössä olevia keinoja tarvitaan monipuolisesti, jotta korkea, 80 %:n työllisyysasteen tavoite toteutuu vuoteen 2030 mennessä.

Heidi Niemi
Sosiaalityön yliopistonlehtori
Tampereen yliopisto/Seinäjoen yksikkö

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 10.1.2022.

Puuta voi käyttää viisaasti rakentamisessa

Kestävän elämäntavan tilaohjelma ei välttämättä mukaudu ongelmitta valmiisiin rakennuksiin. Muutokset ja korjaukset saattavat aiheuttaa huomattavia kustannuksia, eivätkä kaikki rakennukset ole enää korjattavissa. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen asettaa haasteita luonnonvarojen käyttämiselle, myös metsäteollisuudelle. Hyvätkin periaatteet synnyttävät kyseenalaisia ratkaisuja, jos niitä tulkitaan yksipuolisesti. Kestäviä hankkeita tarkastellaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti. Ilmastonmuutosta torjuttaessa ja siihen sopeuduttaessa ei löydy täydellistä voittajaa, tuskin muitakaan palkintosijoja. Siihen on osallistuttava kaikkien, luovasti kaikin keinoin.

Useiden lähteiden mukaan ilmastoystävällisintä on jättää uudisrakennukset kokonaan rakentamatta. Jos käyttötilaa tarvitaan, kannattaa hyödyntää ensisijaisesti jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Tarvittaessa tiloja voi korjata ja täydentää, suuremman mittakaavan rakennuksissa esimerkiksi lisäkerroksilla. Jos uudisrakennuksia täytyy rakentaa, on suosittava uusiutuvia luonnonmateriaaleja kuten puuta. Puutuotteissa tavoitteena ovat teollisesti valmistetut yksiaineiset, liimattomat massiivipuutuotteet, joissa liitoksetkin toteutetaan puuliitoksina.

Tavoitteena pitkä elinkaari

Perinteiset puurakennukset ovat tunnetusti helposti kierrätettävissä ja niillä on pitkä elinkaari. Kiertotalouden kehittyessä muitakin materiaaleja, kuten betonia ja terästä, on mahdollista kierrättää tehokkaasti. Niiden hiilijalanjälki myös pienenee materiaaliominaisuuksia parantamalla. Eri rakennusmateriaaleja yhteensovittamalla voidaan hyödyntää niiden parhaat ominaisuudet. Hybridirakentaminen edellyttää suunnittelijoiden saumatonta yhteistyötä ja huolellista toteutusta materiaalien liitoskohdissa. Monimutkainen rakentaminen lisää virheiden riskiä.

Puu on terveellinen hyvän olon rakennusmateriaali. Useiden viimeaikaisten tutkimusten avulla on todennettu puun antibakteeriset, sisäilman kosteutta tasaavat, huoneakustiset ja ihmistä psykologisesti rauhoittavat ominaisuudet. Käsittelemättömässä puussa nämä ominaisuudet ovat parhaimmillaan. Haitallisia kemikaaleja lisäämällä heikennetään rakennusmateriaalien kestävän kehityksen mukaista laatua. Haitallisilla kemikaaleilla kyllästettyjä rakennustuotteita ei ole myöskään turvallista kierrättää.

Arkkitehtien kansainvälisessä puurakentamisen työpajassa kävi ilmi, että suunnittelijat suhtautuvat puurakentamiseen innostuneesti myös globaalisti. Puu on haluttu rakennusmateriaali erityisesti sahatavarana, vähemmän jalostetussa muodossa, koska siitä voi toteuttaa rakennuksia suunnittelijoiden omilla konsepteilla. Olisiko Suomen ulkomaanviennin ja kestävän kehityksen kannalta edullisempaa viedä pelkän sahatavaran sijaan jo vähän jalostetumpia rakennuspalikoita, kuten pienen asunnon kokoisia teollisesti valmistettuja tilaelementtejä? “Puukonteista” on mahdollista muunnella pienen ja suuren mittakaavan rakennuksia sekä sovittaa niitä paikallisiin olosuhteisiin ja rakennusmääräyksiin.

Rakentamisen uudet virtaukset ovat tulleet Suomeen yleensä Ruotsin kautta. Modernia kestävän kehityksen mukaista, teollista puurakentamistakin on kehitetty aktiivisesti Ruotsissa. Suomi jatkaa hyvistä lähtökohdista, huolehtii vaikkapa puurakennusten kestävästä estetiikasta. Kestävyysmurroksessa Pohjoismaiden yhteistyö on avainasemassa.

Anne-Marjo Panu Arkkitehti SAFA, Apurahatutkija
Rakennetun ympäristön tiedekunta Tampereen yliopisto

Forum Wood Building Nordic 2021
Konferenssiapuraha Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 1.11.2021.

Lapsiperheen arki on iloa ja huolta

Lapsiperheen arki koostuu tavallisista asioista ja tapahtumista, joita perheenjäsenet tekevät yhdessä tai erikseen. Arjen perustana ovat aikuisten ja lasten väliset turvalliset, riittävän vakaat ja hyvät suhteet, jotka luovat lapsille suotuisan elinympäristön kasvaa ja kehittyä hyvin.

Arjessa tärkeitä ovat emotionaalinen läheisyys, tyytyväisyys ja lämpö. Ne ovat lasta suojaavia tekijöitä perheessä. Arkeen kuuluu myös monenlaisia huolia, jotka voivat liittyä arjen sujumiseen sekä lasten ja aikuisten hyvinvointiin. Huolet voivat joko väistyä itsestään, tai sitten ne ovat pitempikestoisia, hankaloituvat ajan kuluessa ja voivat muodostaa riskiolosuhteita perheenjäsenten hyvinvoinnille. Riskit saattavat liittyä joko vanhempiin, perhetilanteeseen tai lapsiin. Vanhemman käyttäytyminen saattaa ainakin ajoittain muuttua negatiiviseksi. Silloin arki voi tuntua lapsesta turvattomalta. Uudessa, laajassa 4-vuotiaiden lasten vanhemmille tehdyssä kyselyssä 44 % vastaajista kertoi itse kohdelleensa lapsiaan kaltoin emotionaalisesti ja 14 % fyysisesti.  

Miten arkea voi arvioida ja miksi?

Olemme tutkineet lapsiperheen huolia ja kaltoinkohteluun mahdollisesti johtavia riskioloja pitkään, ja tehneet hoitosuosituksen niiden tunnistamisesta ja arvioinnista. Olemme myös kehittäneet vanhempien itsearvioinnin avuksi mobiiliapplikaation. Siinä on 28 vanhempaan itseensä, perheeseen tai lapseen liittyvää väittämää. Ne koskevat esimerkiksi vanhemman omassa lapsuudessa olleita kaltoinkohtelukokemuksia, oman lapsen hoitamista, vanhemman yksinäisyyttä, taloudellisia huolia ja lapsen käyttäytymistä.

Kun vanhempi vastaa väittämiin, tuloksista ilmenee, mitä asioita vanhemman pitäisi ehkä pohtia lisää, tehdä eri tavalla tai keskustella jonkun ammattilaisen, esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Vanhempi saa itselleen lisätietoa ja ohjeita omien vastaustensa perusteella. Hän voi tallentaa tuloksen itselleen ja mennä esimerkiksi neuvolaan juttelemaan tuloksesta, jos siitä ilmenee jotain mieltä askarruttavaa. Arjen arviointi on tärkeää. Vanhempi voi huomata asioita, joita ei itse ole tullut aiemmin ajatelleeksi, ja joita perhe voi käsitellä yhdessä tai ammattilaisen kanssa.

Mistä arkeen saa tukea?

Kirjoitin 12.10.2020 (Ilkka-Pohjalainen) puheenvuoron siitä, mitä koronan jatkuessa olisi voitu vuoden 2020 keväästä oppia ja muuttaa. Toiveeni ei toteutunut. Media- ja tutkimuslähteiden mukaan lapsiperhepalveluja on edelleen vähennetty. Erityisesti neuvolahenkilökuntaa on siirretty rokotuksiin, jäljittämiseen ja muihin koronatoimiin. Tämä on vähentänyt lasten käyntejä, perheen arjesta keskusteluja ja tukemismahdollisuuksia.  

Vanhemmat tarvitsevat tukea arjessaan, myös tietoa siitä, millainen toiminta, puhe tai käyttäytyminen saattaa olla haitallista lapselle. Erityisesti tarvitaan tietoa emotionaalisen kaltoinkohtelun tavoista ja seurauksista. On tärkeää vahvistaa vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta ja lisätä turvallisuuden ja vakauden kokemuksia.

Tekemämme tutkimuskoosteen mukaan tärkeintä lapsen ja perheen kohtaamisessa ja auttamisessa on kommunikoinnin avoimuus ja säännöllisyys. Rehellisyys ja läpinäkyvyys lisäävät luottamusta. Se on tasa-arvoisen yhteistyön lähtökohta, mikä taas edistää yhteistyön positiivisia tuloksia. Lapsi ja perhe tarvitsevat tietoa ja perusteluja yhteistyön ja valittujen keinojen toteuttamiseksi. Lapset ja perheet pitävät tärkeänä myös sitä, ettei työntekijä vaihdu. Nämä tärkeät asiat voivat toteutua lapsiperhepalveluissa, joissa lapset ja perheet kohdataan dialogin keinoin.

Mobiiliapplikaatio esitellään 4.11.2021 klo 15–18. Linkki webinaariin on hankkeen sivuilla.

Eija Paavilainen
Professori
Tampereen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 20.9.2021.

Kiertotalouden trendit ohjaavat markkinoita

Kiertotalouteen on muodostunut omat trendinsä, jotka ohjaavat markkinoita ja vaikuttavat tuotteiden kysyntään ja liikkuvuuteen. KiertoDigi -hankkeessa haastateltiin useiden eri toimialojen yrityksiä kiertotalouden mahdollisuuksista ja kehittämiskohteista. Esiin nousi muutamia trendejä, jotka toistuvat puheenvuoroissa.

Merkkituotteilla on markkinoita käytettynäkin

Haastateltavat totesivat, että kirpputorien ja erilaisten second hand -myymälöiden toiminta on tällä hetkellä hyvin kilpailtua. Erityisesti laadukkailla tekstiileillä ja merkkivaatteilla on kysyntää.  Myös muilla merkkituotteilla, kuten astioilla ja huonekaluilla, on markkinoita.

Alan toiminta on kaksijakoista: On tavaraa, joka liikkuu hitaasti tai ei lainkaan. Toisaalta osalla käytetyistä tavaroista on valtakunnalliset markkinat. Ratkaisuksi tähän on syntynyt käytettyjen tavaroiden verkkokauppoja, joilla laajennetaan perinteisten kirpputorien markkina-aluetta.

Kierrätystoiminnan imagoetu vs. liiketaloudellinen hyöty

Haastattelujen mukaan esimerkiksi tekstiilialan yritykset voivat saavuttaa kierrätysmateriaalin käytöllä imagollisia hyötyjä. Ympäristötietoiset asiakkaat ovat kiinnostuneita tuotteista, joiden valmistuksessa on käytetty kierrätystekstiilejä. Tämä voi lisätä yrityksen liikevaihtoa sekä mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Ongelmaksi voi muodostua kierrätetystä materiaalista valmistettujen tuotteiden hinta ja laatu. Jotta kierrätysmateriaaleja olisi kannattavaa käyttää tuotteissa, niiden pitäisi olla tasalaatuisia ja hinnaltaan sopivia. Niistä valmistettavat tuotteet voivat kuitenkin olla kalliimpia kuin neitseellisestä materiaalista valmistetut. Kierrätystuotannon pitäisi olla myös riittävän isoa, jotta toiminta saataisiin kannattavaksi, ja yritys hyötyisi kierrätetyn materiaalin käytöstä muutenkin kuin imagollisesti. Materiaalia pitäisi olla sekä riittävästi että jatkuvasti saatavilla.

Digitaalisista alustoista apua

Kiertotalouden positiivisia vaikutuksia ympäristölle on mahdollista edistää erilaisten digitaalisten alustojen avulla. Kuljetusreittejä optimoimalla voidaan saavuttaa säästöjä resurssien käytössä, kuten polttoaineen kulutuksessa, sekä vähentää vajaiden kuormien liikkumista maanteillä. KiertoDigi-hankkeessa kehitetään älyvaatekeräyslaatikkoa, joka lähettää käyttäjälleen tietoa laatikon täyttymisestä, ja auttaa suunnittelemaan optimaalisen keruureitin tyhjennystä varten.

Vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön

Haastatellut yritykset kokivat kierrättämisellä ja uusilla ekologisilla ratkaisuilla olevan paljon positiivisia vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että ympäristöön. Laajemmalla kierrätystuotteiden valmistuksella olisi työllistävä vaikutus yhteiskunnassa. Esimerkiksi toimintakeskuksissa kuntoutuksessa olevat henkilöt voisivat tehdä osan työstä.  

Kierrättämisen pitäisi skaalautua riittävän laajaksi, jotta sillä saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä ympäristölle. Vasta laajaksi skaalautuneen kierrätystoiminnan avulla voidaan säästää enemmän resursseja, mitä esimerkiksi kuitukasvien kasvattaminen pellolla niitä kuluttaa. Vielä on kuitenkin yksi iso mutta: Vaikka kierrätysmateriaalit koetaan hyväksi asiaksi, ihmiset eivät ole välttämättä valmiita maksamaan niistä ekstraa.

Virpi Palomäki, FT ja Sami Sopanen, YTM
Tampereen yliopisto
Rakennettu ympäristö

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 31.8.2021.