Pidä huolta

Me ikääntyvät huusimme silloin joskus kaukaisen 1980-luvun rokkijuhlilla Pave Maijasen laulun tahtiin: ”Pidä huolta itsestäs ja niistä jotka kärsii…”. Silloin oli nykyistä vähemmän lihaa luiden ympärillä ja notkeammat polvet, joten kappaleen tahtiin pomppiminenkin onnistui paremmin. Nuori ihminen oli itsekkäästi huolissaan lähinnä itsestään, mistä löydän oman paikkani, mitä minusta tulee isona. Onneksi vanhemmiten huoli itsestä vähenee. Koska murheiden määrä tuntuu olevan vakio, tasapaino pysyy, kun huoli toisista vastaavasti iän myötä kasvaa.

Viimeistään viime kesänä opin, mitä huolen kantaminen ja huolen pitäminen todella tarkoittaa. Läheisten sairastumiset toivat pintaan ennen kaikkea voimattomuuden: mitä osaan tehdä, mitä pitäisi tehdä, mitä saan tehdä, mitä voisin ottaa kannettavakseni.  Läheisten mukana kulkeminen tutustutti myös sairaaloihin, odotushuoneisiin, lomakkeisiin ja järjestelmiin.  Ne ovat ihmisten tekemiä ihmisille. Silti hetkittäin tuntui, että niistä puuttuu kaikki inhimillisyys. Toisaalta helpotti tieto siitä, että me olemme näille ammattilaisille vain rutiinitapauksia, jotka he hoitelevat kahvi- ja ruokataukojensa välissä.  Vähän kuin Atrian linjastolla: sika sisään, makkara ulos.  Ja loppujen lopuksi, kiitos terveydenhoidon linjastojen taitavien rutiinien, kaikille viime kesän tarinoille jo saatiin tai niille on vielä tulossa onnelliset loput.

Tiedotusvälineet ovat täynnä uutisia  ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kaukana meistä olevat kotinsa. Miten meidän pitäisi suhtautua heihin? Rauhan ja hyvinvoinnin aikaa eläneenä ainakin minun on vaikea tajuta sitä ihmisten toisilleen aiheuttamaa hätää ja pelkoa, joka pakottaa lähtemään.  Että pitäisi pelätä hallitusta, poliisia tai naapuriaan. Miten näkisimme ihmiset käsittämättömän suurten lukujen takana? Tässä pienenevässä maailmassa jonkun täytyy pitää heistäkin huolta.

– Nina Harjunpää –

 

Linkkivinkkejä:

SPR, Katastrofirahasto

Unicef

Kirkon Ulkomaanapu

 

Mitä kesäyliopistossa opiskellaan?

Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto järjestää pääasiallisesti Seinäjoella vuosittain noin 2000 tuntia avointa yliopisto-opetusta ja noin 800 tuntia muuta koulutusta. Osallistujia on vuosittain 4500-5000 henkilöä. Kursseja järjestetään vuosittain yli 150.

Kun katsoo Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston koulutustarjontaa (www.epky.fi/alkaviakoulutuksia), niin voi todeta, että aika monta kertaa saa hiirellä skrollata alaspäin, että pääsee edes syksyn 2015 loppuun.

Avoimen yliopistokoulutuksen tarjonta on saatu tälle syksylle erityisen laajaksi ja Seinäjoella pääseekin opiskelemaan ainakin pohjoismaisia kieliä, markkinointia, ravitsemustiedettä, farmasiaa ja johtamista. Lisäksi tarjonnassa on mm. draamakasvatusta, kuvataidetta, liikuntalääketiedettä ja design managementtia.

Ammatillisella täydennyskoulutuksella voit päivittää myös omaa ammatillista tietouttasi, kehittää osaamistasi, ammattitaitoasi ja asiantuntijuuttasi.  Työelämän tarpeista lähtevät koulutukset ovat päivän mittaisia tai laajempia koulutuskokonaisuuksia. Tänä syksynä oppia hakevat ainakin sosiaali- ja terveysalalla toimivat lähiesimiehet, pelien tekemisestä ja tietokonegrafiikasta kiinnostuneet, syyteneuvotteluihin osallistuvat, kiinteistövälittäjät sekä ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi tähtäävät.

Ketkä kesäyliopistossa opiskelevat?

Työelämässä olevat vahvistavat ammatillista osaamista, vauhdittavat ura- ja palkkakehitystä tai pohjustavat ammatinvaihtoa. Korkeakouluopiskelijat vauhdittavat valmistumista ja laajentavat osaamista. Välivuotta viettävät opiskelijat valmistautuvat pääsykokeisiin tai tutustuvat korkeakouluopintoihin. Enenevässä määrin myös työttömäksi jääneet tai työttömyysuhan alla olevat ovat aloittaneet opintoja kesäyliopistossa parantaakseen mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla.

Mikä on kesäyliopisto?

Kesäyliopistot ovat kaikille avoimia vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja niiden toiminta on määritelty alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksiksi, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Kesäyliopistojen tehtävänä on edistää alueellista koulutuksellista tasa-arvoa.

Nimestään huolimatta kesäyliopistossa opiskellaan ympäri vuoden.

Etelä-Pohjanmaan kesäyliopistolla on tärkeä rooli maakunnan osaamistason nostamisessa. Korkeakoulutasoisen opiskelun mahdollisuus maakunnassa, jossa ei ole omaa yliopistoa, on merkittävä vetovoimatekijä. Myös yritysten menestymiselle on tärkeää, että työntekijöille on tarjolla korkeatasoista ja monipuolista täydennyskoulutusta.

Meillä on kesä ympäri vuoden!

Outi Kultti