Avainsana-arkisto: kiertodigi

Kiertotalouden trendit ohjaavat markkinoita

Kiertotalouteen on muodostunut omat trendinsä, jotka ohjaavat markkinoita ja vaikuttavat tuotteiden kysyntään ja liikkuvuuteen. KiertoDigi -hankkeessa haastateltiin useiden eri toimialojen yrityksiä kiertotalouden mahdollisuuksista ja kehittämiskohteista. Esiin nousi muutamia trendejä, jotka toistuvat puheenvuoroissa.

Merkkituotteilla on markkinoita käytettynäkin

Haastateltavat totesivat, että kirpputorien ja erilaisten second hand -myymälöiden toiminta on tällä hetkellä hyvin kilpailtua. Erityisesti laadukkailla tekstiileillä ja merkkivaatteilla on kysyntää.  Myös muilla merkkituotteilla, kuten astioilla ja huonekaluilla, on markkinoita.

Alan toiminta on kaksijakoista: On tavaraa, joka liikkuu hitaasti tai ei lainkaan. Toisaalta osalla käytetyistä tavaroista on valtakunnalliset markkinat. Ratkaisuksi tähän on syntynyt käytettyjen tavaroiden verkkokauppoja, joilla laajennetaan perinteisten kirpputorien markkina-aluetta.

Kierrätystoiminnan imagoetu vs. liiketaloudellinen hyöty

Haastattelujen mukaan esimerkiksi tekstiilialan yritykset voivat saavuttaa kierrätysmateriaalin käytöllä imagollisia hyötyjä. Ympäristötietoiset asiakkaat ovat kiinnostuneita tuotteista, joiden valmistuksessa on käytetty kierrätystekstiilejä. Tämä voi lisätä yrityksen liikevaihtoa sekä mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Ongelmaksi voi muodostua kierrätetystä materiaalista valmistettujen tuotteiden hinta ja laatu. Jotta kierrätysmateriaaleja olisi kannattavaa käyttää tuotteissa, niiden pitäisi olla tasalaatuisia ja hinnaltaan sopivia. Niistä valmistettavat tuotteet voivat kuitenkin olla kalliimpia kuin neitseellisestä materiaalista valmistetut. Kierrätystuotannon pitäisi olla myös riittävän isoa, jotta toiminta saataisiin kannattavaksi, ja yritys hyötyisi kierrätetyn materiaalin käytöstä muutenkin kuin imagollisesti. Materiaalia pitäisi olla sekä riittävästi että jatkuvasti saatavilla.

Digitaalisista alustoista apua

Kiertotalouden positiivisia vaikutuksia ympäristölle on mahdollista edistää erilaisten digitaalisten alustojen avulla. Kuljetusreittejä optimoimalla voidaan saavuttaa säästöjä resurssien käytössä, kuten polttoaineen kulutuksessa, sekä vähentää vajaiden kuormien liikkumista maanteillä. KiertoDigi-hankkeessa kehitetään älyvaatekeräyslaatikkoa, joka lähettää käyttäjälleen tietoa laatikon täyttymisestä, ja auttaa suunnittelemaan optimaalisen keruureitin tyhjennystä varten.

Vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön

Haastatellut yritykset kokivat kierrättämisellä ja uusilla ekologisilla ratkaisuilla olevan paljon positiivisia vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että ympäristöön. Laajemmalla kierrätystuotteiden valmistuksella olisi työllistävä vaikutus yhteiskunnassa. Esimerkiksi toimintakeskuksissa kuntoutuksessa olevat henkilöt voisivat tehdä osan työstä.  

Kierrättämisen pitäisi skaalautua riittävän laajaksi, jotta sillä saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä ympäristölle. Vasta laajaksi skaalautuneen kierrätystoiminnan avulla voidaan säästää enemmän resursseja, mitä esimerkiksi kuitukasvien kasvattaminen pellolla niitä kuluttaa. Vielä on kuitenkin yksi iso mutta: Vaikka kierrätysmateriaalit koetaan hyväksi asiaksi, ihmiset eivät ole välttämättä valmiita maksamaan niistä ekstraa.

Virpi Palomäki, FT ja Sami Sopanen, YTM
Tampereen yliopisto
Rakennettu ympäristö

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 31.8.2021.

Muovin matkassa Merikarvialla

Timo Hirsimäki (keskellä) ja Mika Tuomisaari (toinen oikealla) esittelevät CPF:n toimintaa.

 

”Jalostaminen on uusioraaka-aineen käytössä  lyhyt pätkä prosessin keskellä. Se onnistuu, jos kerätty raaka-aine on laadukasta. Laadukkaasta raaka-aineesta taas saadaan laadukasta materiaalia, joka kelpaa laadukkaaseen jatkojalostukseen”. Näin tiivisti Clean Plastic Finland Oy:n (CPF) toimitusjohtaja Mika Tuomisaari kierrätysmuovin matkan uudeksi esineeksi tai vaikkapa pakkausmateriaaliksi. Teknologian lisäksi onnistumisen edellytys on siis hyvin hoidettu materiaalin kerääminen ja lajittelu. Jos uusiointilaitokseen tulevassa erässä on sekaisin erilaisia muoveja, ei lopputuloskaan ole puhdasta.

 

Uuden veroista uusiota

Siinä sitä on. Tuoretta, granuloitua uusioitua muovia valmiina käyttöön.

Clean Plastic Finland Oy on toimintaansa aloittava muovin uusiointilaitos, joka sijaitsee Merikarvialla. Yritys on erikoistunut muovin pesuun ja granulointiin.  Materiaalivirrat tulevat maataloudesta, sahateollisuudesta sekä teollisuuden ja kaupan alalta. Valmistava teollisuus pystyy korvaamaan prosessissa syntyvällä uusioraaka-aineella neitseellisen muoviraaka-aineen käyttöä joko täysin tai osittain. Yrityksen pääomistajat ovat Mika Tuomisaari ja Lakeuden Ympäristöhuolto Oy (LY). Seinäjoella sijaitsevan Lakeuden Ympäristöhuolto Oy:n toimitusjohtaja Timo Hirsimäki toimii CPF:n hallituksen puheenjohtajana.

 

 

KiertoDigi etsii ratkaisuja pienten kiertojen hallintaan

Kokoustaa voi näinkin. KiertoDigin ohjausryhmä bussissa Isojoen suunnalla.

Seinäjoen yliopistokeskuksessa on meneillään Etelä-Pohjanmaan liiton Euroopan aluekehitysvaroin rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää uusia konsepteja pienten kiertojen hallintaan digitalisaation avulla. KiertoDigin kohteina ovat materiaalivirrat, jotka liittyvät loppukuluttajiin. Tällaisia ovat esimerkiksi bio-, muovi-, tekstiili- ja rakennusmateriaalit.

Näitä materiaalivirtoja voidaan priorisoida volyymin tai arvon mukaan ja tätä rajausta voidaan muuttaa analyysin tulosten mukaan. Hankkeen tuloksena on tarkoitus tuottaa uusia ratkaisuja siitä, miten pienten virtojen kerääminen ja kierrätys voidaan toteuttaa järkevästi.

Kokeillaan, pilotoidaan ja opitaan

Hankkeen aluksi on analysoitu logistiikkavirtoja ja etsitty sopivia digitaalisia työkaluja ja alustoja, joita voidaan käyttää vauhdittamaan kiertotaloutta. Seuraavaksi on vuorossa pilotointi. Kokeilut liittyvät erityisesti logistisiin konsepteihin. Mukaan kokeiluihin ovat lupautuneet Lakeuden Ympäristöhuolto Oy ja Kaks’Kättä -työpaja. Lakeuden Ympäristöhuollon kanssa pilotoidaan muovin kierrätykseen liittyviä konsepteja, Kaks’Kättä -työpajassa keskitytään kierrätettäviin tekstiileihin.

”Tarkoituksenamme on kehittää laskentatyökaluja logistiikkakustannusten arviointiin. Erilaisten keruuoperaatioiden ja kuljetusten osuudet ovat monissa sivuvirroissa merkittävä osuus kokonaiskustannuksista ja tehokkaampi keruu mahdollistaa tehokkaampia kiertoja”, kertoo hankkeen johtaja, logistiikan Epanet-professori Petri Helo Vaasan yliopistosta.

Kiitos Lakeuden Ympäristöhuolto Oy:n hallintojohtaja Katja Hautamäki, Timo Hirsimäki ja Mika Tuomisaari mielenkiintoisesta esittelystä!

KiertoDigin ohjausryhmä kävi 4.2.2020 tutustumassa Clean Plastic Finland Oy:n toimintaan. Meitä onnisti, sillä pääsimme näkemään, kuinka vasta-asennetuilla koneilla ajettiin ensimmäisiä koe-eriä. Hyvin näkyi granulointi onnistuvan.

Kiitos Lakeuden Ympäristöhuolto Oy:n hallintojohtaja Katja Hautamäki, Timo Hirsimäki ja Mika Tuomisaari mielenkiintoisesta esittelystä!

Lisätietoja Petri Helo

 

Teksti ja kuvat Nina Harjunpää