Avainsana-arkisto: markkinat

Kiertotalouden trendit ohjaavat markkinoita

Kiertotalouteen on muodostunut omat trendinsä, jotka ohjaavat markkinoita ja vaikuttavat tuotteiden kysyntään ja liikkuvuuteen. KiertoDigi -hankkeessa haastateltiin useiden eri toimialojen yrityksiä kiertotalouden mahdollisuuksista ja kehittämiskohteista. Esiin nousi muutamia trendejä, jotka toistuvat puheenvuoroissa.

Merkkituotteilla on markkinoita käytettynäkin

Haastateltavat totesivat, että kirpputorien ja erilaisten second hand -myymälöiden toiminta on tällä hetkellä hyvin kilpailtua. Erityisesti laadukkailla tekstiileillä ja merkkivaatteilla on kysyntää.  Myös muilla merkkituotteilla, kuten astioilla ja huonekaluilla, on markkinoita.

Alan toiminta on kaksijakoista: On tavaraa, joka liikkuu hitaasti tai ei lainkaan. Toisaalta osalla käytetyistä tavaroista on valtakunnalliset markkinat. Ratkaisuksi tähän on syntynyt käytettyjen tavaroiden verkkokauppoja, joilla laajennetaan perinteisten kirpputorien markkina-aluetta.

Kierrätystoiminnan imagoetu vs. liiketaloudellinen hyöty

Haastattelujen mukaan esimerkiksi tekstiilialan yritykset voivat saavuttaa kierrätysmateriaalin käytöllä imagollisia hyötyjä. Ympäristötietoiset asiakkaat ovat kiinnostuneita tuotteista, joiden valmistuksessa on käytetty kierrätystekstiilejä. Tämä voi lisätä yrityksen liikevaihtoa sekä mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Ongelmaksi voi muodostua kierrätetystä materiaalista valmistettujen tuotteiden hinta ja laatu. Jotta kierrätysmateriaaleja olisi kannattavaa käyttää tuotteissa, niiden pitäisi olla tasalaatuisia ja hinnaltaan sopivia. Niistä valmistettavat tuotteet voivat kuitenkin olla kalliimpia kuin neitseellisestä materiaalista valmistetut. Kierrätystuotannon pitäisi olla myös riittävän isoa, jotta toiminta saataisiin kannattavaksi, ja yritys hyötyisi kierrätetyn materiaalin käytöstä muutenkin kuin imagollisesti. Materiaalia pitäisi olla sekä riittävästi että jatkuvasti saatavilla.

Digitaalisista alustoista apua

Kiertotalouden positiivisia vaikutuksia ympäristölle on mahdollista edistää erilaisten digitaalisten alustojen avulla. Kuljetusreittejä optimoimalla voidaan saavuttaa säästöjä resurssien käytössä, kuten polttoaineen kulutuksessa, sekä vähentää vajaiden kuormien liikkumista maanteillä. KiertoDigi-hankkeessa kehitetään älyvaatekeräyslaatikkoa, joka lähettää käyttäjälleen tietoa laatikon täyttymisestä, ja auttaa suunnittelemaan optimaalisen keruureitin tyhjennystä varten.

Vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön

Haastatellut yritykset kokivat kierrättämisellä ja uusilla ekologisilla ratkaisuilla olevan paljon positiivisia vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että ympäristöön. Laajemmalla kierrätystuotteiden valmistuksella olisi työllistävä vaikutus yhteiskunnassa. Esimerkiksi toimintakeskuksissa kuntoutuksessa olevat henkilöt voisivat tehdä osan työstä.  

Kierrättämisen pitäisi skaalautua riittävän laajaksi, jotta sillä saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä ympäristölle. Vasta laajaksi skaalautuneen kierrätystoiminnan avulla voidaan säästää enemmän resursseja, mitä esimerkiksi kuitukasvien kasvattaminen pellolla niitä kuluttaa. Vielä on kuitenkin yksi iso mutta: Vaikka kierrätysmateriaalit koetaan hyväksi asiaksi, ihmiset eivät ole välttämättä valmiita maksamaan niistä ekstraa.

Virpi Palomäki, FT ja Sami Sopanen, YTM
Tampereen yliopisto
Rakennettu ympäristö

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 31.8.2021.

Vaurauden sosiaaliset markkinat

Talous ei ole vain muista elämämme alueista irrallinen, pelkkien kaupallisten liiketoimien kenttä. Jos väitämme talouden olevan irrallinen sosiaalisista, kulttuurisista ja poliittisista vaikutteista, jätämme käyttämättä paljon osaamista ja mahdollisuuksia. Näin ei ole varaa toimia, sillä tarvitsemme sekä yksilöiden että yhteisöjen kaikki voimat ja taidot luoda uutta, jotta voimme ratkaista tulevaisuudessa vaanivia ongelmia.

Vaikka talous on kiinteä osa yhteiskuntaamme, se ei tarkoita sitä, että sen pitäisi hallita kaikkea. Markkinatalouteen kuuluvat kaupankäynti, hinnat ja rationaalinen päätöksenteko, mutta elämään kuuluu paljon muutakin, esimerkiksi sosiaaliset suhteet. Ei ole mitään syytä kahtiajakoon, jossa eroteltaisiin talous muusta ihmisten yhteiskunnallisesta toiminnasta.

Erottelun sijaan olisi syytä keskittyä siihen, mitä yhteistä näillä osa-alueilla on. Entä jos talous ja markkinat ajateltaisiinkin kokoelmaksi innovaatioprosesseja, jotka ratkovat yhteiskunnallisia, poliittisia, kulttuuriin liittyviä, taloudellisia ja teknologisia ongelmia ja huolenaiheita? Näin ajatellen markkinat ovatkin paikka, jossa ihmiset toimivat yhdessä luoden ainutlaatuisia yhteiskunnallisia ratkaisuja.

Erottelu toisistaan on toiminut periaatteessa hyvin, mutta erottelun vuoksi emme huomaa tuloksia, joita syntyy niiden vuorovaikutuksesta. Meille on esimerkiksi kerrottu, että vain tehotuotannolla voidaan varmistaa edullisten elintarvikkeiden saanti. Osaammeko yhdistää talouden tiedon ekologiseen tietoon siitä, kuinka tehotuotanto köyhdyttää maaperää? Tai että myös lannoitteiden liikakäyttö pilaa maaperää ja vaikuttaa ihmisten terveyteen?

Vanha tapa jakaa talous ja ihmisten muu toiminta siististi omiin laatikkoihinsa on aika helppoa. Mutta toisaalta myös syrjivää, poissulkevaa ja usein elitististä, sillä samalla rajataan ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa. Kuinka toisiinsa sopimattomat tavoitteet ja kannustimet saataisiin sovitettua yhteen niin, että annettaisiin tilaa mahdollisuuksille ja yhdessä luotaville innovaatioille?

Yksi vastaus on yhä laajeneva Internet. Se antaa meille aivan uusia, ennen kokemattomia, ajasta ja paikasta riippumattomia mahdollisuuksia löytää vaikuttamisen ja osallistumisen kanavia ja yhteisöjä. Se on ehtymätön lähde tiedon löytämiselle ja jakamiselle sekä yhteyksien luomiselle.

Internetin avulla voi testata uusia ideoita ja siten antaa laajemmille joukoille mahdollisuuden osallistua arvonluontiin. Netti mahdollistaa meille kaikille aivan uusia keinoja kehittää yhdessä ainutlaatuisia prosesseja. Joskus vuorovaikutus netissä on pyyteetöntä tai yhteisöllistä, joskus taas hyvinkin itsekästä ja individualistista. Identiteettimme rakentuvat syleilemällä näitä vastakkainasetteluita, ei kieltämällä niitä. Eri näkökulmien ei tarvitse olla riitojen synnyttäjiä, vaan innovaatioiden mahdollistajia.

On aika tunnustaa, että meillä on erilaisia toiveita, tarpeita, uskomuksia ja pyrkimyksiä. Se, kuinka me näemme ne tai kuinka me toteutamme niitä, riippuu näkökulmasta: katsommeko asiaa esimerkiksi sosiaaliselta, ympäristön tai talouden kannalta.

Tarvitsemme kykyä käsitellä tietoa, ymmärtää asioiden yhteyksiä ja yhdistellä eri osia niin, että voimme tehdä mahdollisimman hyviä päätöksiä. Talouden, sosiaalisten suhteiden ja muun inhimillisen toiminnan tavoitteena on lisätä sekä yksittäisten ihmisten, että koko yhteisön hyvinvointia.

Rumy Narayan
tutkija
Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 16.8.2021.