Kiertotalouden trendit ohjaavat markkinoita

Kiertotalouteen on muodostunut omat trendinsä, jotka ohjaavat markkinoita ja vaikuttavat tuotteiden kysyntään ja liikkuvuuteen. KiertoDigi -hankkeessa haastateltiin useiden eri toimialojen yrityksiä kiertotalouden mahdollisuuksista ja kehittämiskohteista. Esiin nousi muutamia trendejä, jotka toistuvat puheenvuoroissa.

Merkkituotteilla on markkinoita käytettynäkin

Haastateltavat totesivat, että kirpputorien ja erilaisten second hand -myymälöiden toiminta on tällä hetkellä hyvin kilpailtua. Erityisesti laadukkailla tekstiileillä ja merkkivaatteilla on kysyntää.  Myös muilla merkkituotteilla, kuten astioilla ja huonekaluilla, on markkinoita.

Alan toiminta on kaksijakoista: On tavaraa, joka liikkuu hitaasti tai ei lainkaan. Toisaalta osalla käytetyistä tavaroista on valtakunnalliset markkinat. Ratkaisuksi tähän on syntynyt käytettyjen tavaroiden verkkokauppoja, joilla laajennetaan perinteisten kirpputorien markkina-aluetta.

Kierrätystoiminnan imagoetu vs. liiketaloudellinen hyöty

Haastattelujen mukaan esimerkiksi tekstiilialan yritykset voivat saavuttaa kierrätysmateriaalin käytöllä imagollisia hyötyjä. Ympäristötietoiset asiakkaat ovat kiinnostuneita tuotteista, joiden valmistuksessa on käytetty kierrätystekstiilejä. Tämä voi lisätä yrityksen liikevaihtoa sekä mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Ongelmaksi voi muodostua kierrätetystä materiaalista valmistettujen tuotteiden hinta ja laatu. Jotta kierrätysmateriaaleja olisi kannattavaa käyttää tuotteissa, niiden pitäisi olla tasalaatuisia ja hinnaltaan sopivia. Niistä valmistettavat tuotteet voivat kuitenkin olla kalliimpia kuin neitseellisestä materiaalista valmistetut. Kierrätystuotannon pitäisi olla myös riittävän isoa, jotta toiminta saataisiin kannattavaksi, ja yritys hyötyisi kierrätetyn materiaalin käytöstä muutenkin kuin imagollisesti. Materiaalia pitäisi olla sekä riittävästi että jatkuvasti saatavilla.

Digitaalisista alustoista apua

Kiertotalouden positiivisia vaikutuksia ympäristölle on mahdollista edistää erilaisten digitaalisten alustojen avulla. Kuljetusreittejä optimoimalla voidaan saavuttaa säästöjä resurssien käytössä, kuten polttoaineen kulutuksessa, sekä vähentää vajaiden kuormien liikkumista maanteillä. KiertoDigi-hankkeessa kehitetään älyvaatekeräyslaatikkoa, joka lähettää käyttäjälleen tietoa laatikon täyttymisestä, ja auttaa suunnittelemaan optimaalisen keruureitin tyhjennystä varten.

Vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön

Haastatellut yritykset kokivat kierrättämisellä ja uusilla ekologisilla ratkaisuilla olevan paljon positiivisia vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että ympäristöön. Laajemmalla kierrätystuotteiden valmistuksella olisi työllistävä vaikutus yhteiskunnassa. Esimerkiksi toimintakeskuksissa kuntoutuksessa olevat henkilöt voisivat tehdä osan työstä.  

Kierrättämisen pitäisi skaalautua riittävän laajaksi, jotta sillä saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä ympäristölle. Vasta laajaksi skaalautuneen kierrätystoiminnan avulla voidaan säästää enemmän resursseja, mitä esimerkiksi kuitukasvien kasvattaminen pellolla niitä kuluttaa. Vielä on kuitenkin yksi iso mutta: Vaikka kierrätysmateriaalit koetaan hyväksi asiaksi, ihmiset eivät ole välttämättä valmiita maksamaan niistä ekstraa.

Virpi Palomäki, FT ja Sami Sopanen, YTM
Tampereen yliopisto
Rakennettu ympäristö

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 31.8.2021.

Kiertotalous – rakentamisen tulevaisuutta

Kiertotaloudessa pyritään maksimoimaan materiaalien ja niiden arvon säilyminen kierrossa. Kierrätysmateriaaleja käyttämällä voidaan vähentää luonnonvarojen kulutusta. Kierrätysmateriaalit tulisikin nähdä raaka-aineina, jotka pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään.

Suomen jätelain ja EU:n jätedirektiivin tavoitteena on hyödyntää 70 % rakennus- ja purkujätteestä vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta tavoitteeseen ei päästy. Rakennusliikkeiden ilmoituksen mukaan rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään Suomessa 25–35 %. EU-tasolla hyödynnetään noin 50 %, joten muuallakaan ei ole saavutettu 70 % tavoitetta.

Mallia muualta

EU-maista Tanskassa ja Alankomaissa ollaan purkumateriaalien käytössä paljon pidemmällä kuin Suomessa. Kööpenhaminassa on rakennettu kerrostaloja, joissa suurin osa materiaaleista on kierrätettyjä. Vanhoista toimistorakennuksista ja kouluista purettuja ikkunoita, puumateriaalia sekä seinistä leikattuja tiilielementtejä on käytetty uusien talojen julkisivujen rakentamiseen. Myös puujalostusteollisuuden hukkapaloja on hyödynnetty innovatiivisesti kohteissa, joissa voidaan käyttää lyhyttä materiaalia.

Purkumateriaalin käytön esteitä ja mahdollisuuksia

CE Wood -hankkeemme työpajan yhteydessä tehdyssä kyselyssä tuli esiin, että Suomen lainsäädäntö on yksi keskeinen asia, joka estää käytettyjen rakennusmateriaalien hyödyntämisen. Suomen sertifiointijärjestelmä on suunniteltu uusia materiaaleja varten, joten se estää purkumateriaalin käytön useimmissa kohteissa. Kyselyyn osallistuneiden alan toimijoiden mukaan käytetyille tuotteille pitäisi olla oma sertifiointijärjestelmänsä. Ilman sitä käytettyjen materiaalien laajamittainen käyttö ei etene.

Kyselyn mukaan rakennusosan tai -tuotteen uudelleenkäyttö on vastaajien mielestä ensisijainen vanhojen materiaalien käytön vaihtoehto. Näin vältetään uuden tuotteen tuotantoprosessin aiheuttama ympäristökuorma. Mikäli uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, materiaalien hyödyntäminen uusiotuotteiden valmistamiseen on seuraava vaihtoehto. Esimerkiksi lasi- tai betonimurskaa käytetään uusien materiaalien raaka-aineena ja betoni- ja kivituotteilla korvataan soraa maantäytössä.

Uudistuva lainsäädäntö ja sähköiset alustat – ovatko toimet riittäviä?

Suomessa purkumateriaalien käyttöä pyritään vauhdittamaan uudistuvalla lainsäädännöllä sekä erilaisilla sähköisillä palveluilla ja markkina-alustoilla. Ympäristöministeriö ja Motiva ovat mm. käynnistäneet rakennusmateriaalien materiaalitori-sivuston, joka on kohtaamispaikka jätteiden ja sivuvirtojen tuottajille ja hyödyntäjille. Se on tarkoitettu rakennus- ja purkujätteiden sekä tuotannon sivuvirtojen ammattimaiseen vaihdantaan. Materiaalitorissa voi myös etsiä ja tarjota näihin liittyviä palveluja, kuten jätehuolto- ja asiantuntijapalveluja.

Näillä toimenpiteillä sekä edellytetään että tehostetaan rakennus- ja purkumateriaalien hyödyntämistä. Mutta ovatko toimet kuitenkaan riittäviä? Lainsäädännön vaatimus sertifioitujen tuotteiden käyttöön tulee olemaan edelleen voimassa.

Virpi Palomäki, FT
projektipäällikkö
Tampereen yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 11.1.2021.

Virpin ottama otsikkokuva on purkumateriaalin testauksesta Groningenissa.

Kiertotalous ja logistiikka – mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan

Materiaalien kierrätyksen lisääminen on keskeinen globaali ympäristötavoite. EU-maat ovat asettaneet tavoitteeksi, että vähintään 60 % yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin vuoteen 2030 mennessä. Pakkausjätteestä tavoite on 70 %, muovista 55 %, paperista ja kartongista 85 %.  

Päämäärään on vielä matkaa. Monella mittarilla Suomi on korkeintaan hyvää keskitasoa kierrätyksessä, mutta ei vielä EU:n kärkikastia. Vaikka kaatopaikkojen osuus on pieni, Suomessa jätteitä poltetaan energiakäyttöön enemmän kuin esimerkiksi kierrätyksessä meitä edellä olevissa Länsi-Euroopan maissa.

Uutta liiketoimintaa

Lait ja asetukset ohjaavat vahvasti kiertotalouden toimijoita. Tehokas materiaalikäyttö mahdollistaa myös uutta liiketoimintaa. Kierrätykseen perustuville materiaaleille on kasvavaa kysyntää. Kierrätysraaka-aineen markkinahinta voi olla jopa tavallista raaka-ainetta huomattavasti parempi.

Taloudellisesti kestävä toiminta edellyttää tehokasta ja toimivaa logistiikkaa. Keruun kustannukset ja kuljetus eivät saisi vielä kaikkea rahaa. Esimerkiksi hyvälaatuisella ja lajitellulla käytetyllä muovilla on markkinahinta, jonka kierrätysmuovitehtaat maksavat. Sen sijaan maa-ainekseen sekoittuneiden, epäselvien ja lajittelemattomien muovikasojen hävittäminen maksaa.

Lähtöpaikkalajittelu pitäisi hoitaa erityisen huolellisesti, mutta sen toteuttaminen on vaikeaa. Erityisen haasteellisia ovat pienet virrat. Keruu ei ole tehokasta, kun pieniä määriä jakeita syntyy hitaasti maantieteellisesti laajalla alueella. Tällöin logistiikan osuus kustannuksista saattaa romuttaa koko kierron taloudellisen merkityksen.

Muovi- ja tekstiilijakeet ovat erityisen haasteellisia. Erilaisia muovityyppejä on kymmeniä, eikä keskivertokuluttaja pysty niitä silmämääräisesti tunnistamaan. Myös monet kuluttajapakkaukset on tehty erilaisten muovimateriaalien ja vaikkapa vielä kartongin yhdistelmistä. Samoin käytetyt tekstiilit koostuvat monesti erilaisista kuiduista yhdistettynä muovi- ja metalliosiin, kuten nappeihin, koristeisiin ja vetoketjuihin.

Keksintöjä tarvitaan

Siirtyminen suorista toimitusketjuista kiertäviin materiaalivirtoihin vaatii uusia keksintöjä ja toimintatapoja myös logistiikassa. Jos Wolt tai Foodora pystyvät tuottamaan kaupunkialueilla ruokajakelussa ovelta ovelle -palvelun muutaman tunnin aikaikkunassa kourallisella kolikoita, miksipä jotakin samankaltaista ei voisi olla mahdollista kierrätysvirroissa. ”Roska-Über”-tyyppisiä konsepteja onkin esitelty joissakin kaupungeissa. Esimerkiksi Tukholmassa Tiptapp -keikkapalvelu on keskittynyt kierrätettävien noutojen hallintaan. Keikkatyöläinen hakee vanhan sohvan korvausta vastaan ja hoitaa ohjeen mukaan loppusijoituksen. Arvokkaille tavaroille antaja voi päättää haluamansa lahjoituskohteen.

Myös verkkokauppateknologia mahdollistaisi paikallisia kirpputoreja kehittyneemmän tavan saada käytettyjen tuotteiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan laajemmalla maantieteellisellä alueella. Suuremmissa materiaalivolyymeissä kuljetusten suunnittelulla ja reittioptimoinnilla on iso merkitys siihen, ansaitseeko vai menettääkö joku rahaa kiertotaloudella.

Kiertotalouden kehittäminen mahdollistaa uutta liiketoimintaa. Tehtävä on liian suuri jätettäväksi vain jätehuollon hoidettavaksi.

Petri Helo
Logistiikan Epanet-professori
Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 21.12.2020.

Voiko näinkin rakentaa? Kiertotalouden käytäntöjä Kööpenhaminassa

Opintomatkalla voi joskus kohdata oikeasti uusia ja ennen näkemättömiä asioita. Kiertotalous – uusia mahdollisuuksia puurakennusteollisuudelle (CE Wood) – projekti kävi tutustumassa Kööpenhaminassa Ørestad Southin alueen rakennuskohteisiin. Alueella on kaksi Lendager Groupin  rakennuskohdetta, joissa käytetään uusia, ainakin Suomessa ennen kokeilemattomia kiertotalouden menetelmiä. Pääosa kohteiden rakennusmateriaaleista on kierrätettyjä. Käytettyjä ikkunoita, puumateriaalia, betonia ja tiiliseiniä on saatu uudelleen käyttöön vanhoista rakennuksista.

 

Upcycle Studios – kiertotalouden vahva edelläkävijä

Kolmikerroksisessa Ørestad Southin alueella rakenteilla olevassa kerrostalossa käytetään monia rakentamisessa poikkeuksellisia kiertotalouden menetelmiä. Rakennuksen ikkunoista 75 % on käytettyjä, ja ne tulevat Pohjois-Tanskan alueelta käytöstä poistuneista rakennuksista. Niistä on koottu seinän kokoisia elementtejä, joista kahden ensimmäisen kerroksen etuseinät on tehty. Saman talon kolmannen kerroksen ulkoverhoitu ja rakennuksen lattiat on tehty puualan yrityksen Dinesenin  sivuvirtamateriaalista. Yhtiön mukaan vahva yritysyhteistyö mahdollisti tämän. Rakentamisessa on käytetty myös kierrätettyä betonia, jota saatiin 1400 tonnia Kööpenhaminan metrotyömaalta.

 

The resource rows – tiiliseinät uudelleen käyttöön

Samalle uudelle asuinalueelle rakennetaan myös tiiliverhoiltua viisikerroksista kerrostaloa. Ideana on käyttää uudelleen käytöstä poistuneiden tiilirakennusten seiniä suoraan uusissa rakennuksissa. Seinäelementit tehdään leikkaamalla vanhoista tiilirakennuksista palasia ja asettelemalla ne teräskehikkoon, joita käytetään uuden rakennuksen seinäelementteinä. Elementit on koottu eri kokoisista ja värisistä palasista, josta johtuen ne ovat poikkeuksellisen näköisiä. Tiiliosat oli leikattu Carlsbergin historiallisesta panimosta Kööpenhaminasta sekä vanhoista kouluista ja teollisuusrakennuksista ympäri Tanskaa.

Tässä kerrostalossa käytetään myös vanhasta Kööpenhaminan metroasemasta purettua puumateriaalia. Lendager Group käsitteli suuret määrät puujätettä siten, että se näyttää kauniilta ja on kestävää rakennusmateriaalia uudessa rakennuskohteessa. Kierrätettyä puuta käytetään ulkoverhoilussa ja sisätiloissa.

 

Teksti ja kuvat Virpi Palomäki