Avainsana-arkisto: kierrätys

Kiertotalous – rakentamisen tulevaisuutta

Kiertotaloudessa pyritään maksimoimaan materiaalien ja niiden arvon säilyminen kierrossa. Kierrätysmateriaaleja käyttämällä voidaan vähentää luonnonvarojen kulutusta. Kierrätysmateriaalit tulisikin nähdä raaka-aineina, jotka pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään.

Suomen jätelain ja EU:n jätedirektiivin tavoitteena on hyödyntää 70 % rakennus- ja purkujätteestä vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta tavoitteeseen ei päästy. Rakennusliikkeiden ilmoituksen mukaan rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään Suomessa 25–35 %. EU-tasolla hyödynnetään noin 50 %, joten muuallakaan ei ole saavutettu 70 % tavoitetta.

Mallia muualta

EU-maista Tanskassa ja Alankomaissa ollaan purkumateriaalien käytössä paljon pidemmällä kuin Suomessa. Kööpenhaminassa on rakennettu kerrostaloja, joissa suurin osa materiaaleista on kierrätettyjä. Vanhoista toimistorakennuksista ja kouluista purettuja ikkunoita, puumateriaalia sekä seinistä leikattuja tiilielementtejä on käytetty uusien talojen julkisivujen rakentamiseen. Myös puujalostusteollisuuden hukkapaloja on hyödynnetty innovatiivisesti kohteissa, joissa voidaan käyttää lyhyttä materiaalia.

Purkumateriaalin käytön esteitä ja mahdollisuuksia

CE Wood -hankkeemme työpajan yhteydessä tehdyssä kyselyssä tuli esiin, että Suomen lainsäädäntö on yksi keskeinen asia, joka estää käytettyjen rakennusmateriaalien hyödyntämisen. Suomen sertifiointijärjestelmä on suunniteltu uusia materiaaleja varten, joten se estää purkumateriaalin käytön useimmissa kohteissa. Kyselyyn osallistuneiden alan toimijoiden mukaan käytetyille tuotteille pitäisi olla oma sertifiointijärjestelmänsä. Ilman sitä käytettyjen materiaalien laajamittainen käyttö ei etene.

Kyselyn mukaan rakennusosan tai -tuotteen uudelleenkäyttö on vastaajien mielestä ensisijainen vanhojen materiaalien käytön vaihtoehto. Näin vältetään uuden tuotteen tuotantoprosessin aiheuttama ympäristökuorma. Mikäli uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, materiaalien hyödyntäminen uusiotuotteiden valmistamiseen on seuraava vaihtoehto. Esimerkiksi lasi- tai betonimurskaa käytetään uusien materiaalien raaka-aineena ja betoni- ja kivituotteilla korvataan soraa maantäytössä.

Uudistuva lainsäädäntö ja sähköiset alustat – ovatko toimet riittäviä?

Suomessa purkumateriaalien käyttöä pyritään vauhdittamaan uudistuvalla lainsäädännöllä sekä erilaisilla sähköisillä palveluilla ja markkina-alustoilla. Ympäristöministeriö ja Motiva ovat mm. käynnistäneet rakennusmateriaalien materiaalitori-sivuston, joka on kohtaamispaikka jätteiden ja sivuvirtojen tuottajille ja hyödyntäjille. Se on tarkoitettu rakennus- ja purkujätteiden sekä tuotannon sivuvirtojen ammattimaiseen vaihdantaan. Materiaalitorissa voi myös etsiä ja tarjota näihin liittyviä palveluja, kuten jätehuolto- ja asiantuntijapalveluja.

Näillä toimenpiteillä sekä edellytetään että tehostetaan rakennus- ja purkumateriaalien hyödyntämistä. Mutta ovatko toimet kuitenkaan riittäviä? Lainsäädännön vaatimus sertifioitujen tuotteiden käyttöön tulee olemaan edelleen voimassa.

Virpi Palomäki, FT
projektipäällikkö
Tampereen yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 11.1.2021.

Virpin ottama otsikkokuva on purkumateriaalin testauksesta Groningenissa.

Kiertotalous ja logistiikka – mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan

Materiaalien kierrätyksen lisääminen on keskeinen globaali ympäristötavoite. EU-maat ovat asettaneet tavoitteeksi, että vähintään 60 % yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin vuoteen 2030 mennessä. Pakkausjätteestä tavoite on 70 %, muovista 55 %, paperista ja kartongista 85 %.  

Päämäärään on vielä matkaa. Monella mittarilla Suomi on korkeintaan hyvää keskitasoa kierrätyksessä, mutta ei vielä EU:n kärkikastia. Vaikka kaatopaikkojen osuus on pieni, Suomessa jätteitä poltetaan energiakäyttöön enemmän kuin esimerkiksi kierrätyksessä meitä edellä olevissa Länsi-Euroopan maissa.

Uutta liiketoimintaa

Lait ja asetukset ohjaavat vahvasti kiertotalouden toimijoita. Tehokas materiaalikäyttö mahdollistaa myös uutta liiketoimintaa. Kierrätykseen perustuville materiaaleille on kasvavaa kysyntää. Kierrätysraaka-aineen markkinahinta voi olla jopa tavallista raaka-ainetta huomattavasti parempi.

Taloudellisesti kestävä toiminta edellyttää tehokasta ja toimivaa logistiikkaa. Keruun kustannukset ja kuljetus eivät saisi vielä kaikkea rahaa. Esimerkiksi hyvälaatuisella ja lajitellulla käytetyllä muovilla on markkinahinta, jonka kierrätysmuovitehtaat maksavat. Sen sijaan maa-ainekseen sekoittuneiden, epäselvien ja lajittelemattomien muovikasojen hävittäminen maksaa.

Lähtöpaikkalajittelu pitäisi hoitaa erityisen huolellisesti, mutta sen toteuttaminen on vaikeaa. Erityisen haasteellisia ovat pienet virrat. Keruu ei ole tehokasta, kun pieniä määriä jakeita syntyy hitaasti maantieteellisesti laajalla alueella. Tällöin logistiikan osuus kustannuksista saattaa romuttaa koko kierron taloudellisen merkityksen.

Muovi- ja tekstiilijakeet ovat erityisen haasteellisia. Erilaisia muovityyppejä on kymmeniä, eikä keskivertokuluttaja pysty niitä silmämääräisesti tunnistamaan. Myös monet kuluttajapakkaukset on tehty erilaisten muovimateriaalien ja vaikkapa vielä kartongin yhdistelmistä. Samoin käytetyt tekstiilit koostuvat monesti erilaisista kuiduista yhdistettynä muovi- ja metalliosiin, kuten nappeihin, koristeisiin ja vetoketjuihin.

Keksintöjä tarvitaan

Siirtyminen suorista toimitusketjuista kiertäviin materiaalivirtoihin vaatii uusia keksintöjä ja toimintatapoja myös logistiikassa. Jos Wolt tai Foodora pystyvät tuottamaan kaupunkialueilla ruokajakelussa ovelta ovelle -palvelun muutaman tunnin aikaikkunassa kourallisella kolikoita, miksipä jotakin samankaltaista ei voisi olla mahdollista kierrätysvirroissa. ”Roska-Über”-tyyppisiä konsepteja onkin esitelty joissakin kaupungeissa. Esimerkiksi Tukholmassa Tiptapp -keikkapalvelu on keskittynyt kierrätettävien noutojen hallintaan. Keikkatyöläinen hakee vanhan sohvan korvausta vastaan ja hoitaa ohjeen mukaan loppusijoituksen. Arvokkaille tavaroille antaja voi päättää haluamansa lahjoituskohteen.

Myös verkkokauppateknologia mahdollistaisi paikallisia kirpputoreja kehittyneemmän tavan saada käytettyjen tuotteiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan laajemmalla maantieteellisellä alueella. Suuremmissa materiaalivolyymeissä kuljetusten suunnittelulla ja reittioptimoinnilla on iso merkitys siihen, ansaitseeko vai menettääkö joku rahaa kiertotaloudella.

Kiertotalouden kehittäminen mahdollistaa uutta liiketoimintaa. Tehtävä on liian suuri jätettäväksi vain jätehuollon hoidettavaksi.

Petri Helo
Logistiikan Epanet-professori
Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 21.12.2020.

Muovin matkassa Merikarvialla

Timo Hirsimäki (keskellä) ja Mika Tuomisaari (toinen oikealla) esittelevät CPF:n toimintaa.

 

”Jalostaminen on uusioraaka-aineen käytössä  lyhyt pätkä prosessin keskellä. Se onnistuu, jos kerätty raaka-aine on laadukasta. Laadukkaasta raaka-aineesta taas saadaan laadukasta materiaalia, joka kelpaa laadukkaaseen jatkojalostukseen”. Näin tiivisti Clean Plastic Finland Oy:n (CPF) toimitusjohtaja Mika Tuomisaari kierrätysmuovin matkan uudeksi esineeksi tai vaikkapa pakkausmateriaaliksi. Teknologian lisäksi onnistumisen edellytys on siis hyvin hoidettu materiaalin kerääminen ja lajittelu. Jos uusiointilaitokseen tulevassa erässä on sekaisin erilaisia muoveja, ei lopputuloskaan ole puhdasta.

 

Uuden veroista uusiota

Siinä sitä on. Tuoretta, granuloitua uusioitua muovia valmiina käyttöön.

Clean Plastic Finland Oy on toimintaansa aloittava muovin uusiointilaitos, joka sijaitsee Merikarvialla. Yritys on erikoistunut muovin pesuun ja granulointiin.  Materiaalivirrat tulevat maataloudesta, sahateollisuudesta sekä teollisuuden ja kaupan alalta. Valmistava teollisuus pystyy korvaamaan prosessissa syntyvällä uusioraaka-aineella neitseellisen muoviraaka-aineen käyttöä joko täysin tai osittain. Yrityksen pääomistajat ovat Mika Tuomisaari ja Lakeuden Ympäristöhuolto Oy (LY). Seinäjoella sijaitsevan Lakeuden Ympäristöhuolto Oy:n toimitusjohtaja Timo Hirsimäki toimii CPF:n hallituksen puheenjohtajana.

 

 

KiertoDigi etsii ratkaisuja pienten kiertojen hallintaan

Kokoustaa voi näinkin. KiertoDigin ohjausryhmä bussissa Isojoen suunnalla.

Seinäjoen yliopistokeskuksessa on meneillään Etelä-Pohjanmaan liiton Euroopan aluekehitysvaroin rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää uusia konsepteja pienten kiertojen hallintaan digitalisaation avulla. KiertoDigin kohteina ovat materiaalivirrat, jotka liittyvät loppukuluttajiin. Tällaisia ovat esimerkiksi bio-, muovi-, tekstiili- ja rakennusmateriaalit.

Näitä materiaalivirtoja voidaan priorisoida volyymin tai arvon mukaan ja tätä rajausta voidaan muuttaa analyysin tulosten mukaan. Hankkeen tuloksena on tarkoitus tuottaa uusia ratkaisuja siitä, miten pienten virtojen kerääminen ja kierrätys voidaan toteuttaa järkevästi.

Kokeillaan, pilotoidaan ja opitaan

Hankkeen aluksi on analysoitu logistiikkavirtoja ja etsitty sopivia digitaalisia työkaluja ja alustoja, joita voidaan käyttää vauhdittamaan kiertotaloutta. Seuraavaksi on vuorossa pilotointi. Kokeilut liittyvät erityisesti logistisiin konsepteihin. Mukaan kokeiluihin ovat lupautuneet Lakeuden Ympäristöhuolto Oy ja Kaks’Kättä -työpaja. Lakeuden Ympäristöhuollon kanssa pilotoidaan muovin kierrätykseen liittyviä konsepteja, Kaks’Kättä -työpajassa keskitytään kierrätettäviin tekstiileihin.

”Tarkoituksenamme on kehittää laskentatyökaluja logistiikkakustannusten arviointiin. Erilaisten keruuoperaatioiden ja kuljetusten osuudet ovat monissa sivuvirroissa merkittävä osuus kokonaiskustannuksista ja tehokkaampi keruu mahdollistaa tehokkaampia kiertoja”, kertoo hankkeen johtaja, logistiikan Epanet-professori Petri Helo Vaasan yliopistosta.

Kiitos Lakeuden Ympäristöhuolto Oy:n hallintojohtaja Katja Hautamäki, Timo Hirsimäki ja Mika Tuomisaari mielenkiintoisesta esittelystä!

KiertoDigin ohjausryhmä kävi 4.2.2020 tutustumassa Clean Plastic Finland Oy:n toimintaan. Meitä onnisti, sillä pääsimme näkemään, kuinka vasta-asennetuilla koneilla ajettiin ensimmäisiä koe-eriä. Hyvin näkyi granulointi onnistuvan.

Kiitos Lakeuden Ympäristöhuolto Oy:n hallintojohtaja Katja Hautamäki, Timo Hirsimäki ja Mika Tuomisaari mielenkiintoisesta esittelystä!

Lisätietoja Petri Helo

 

Teksti ja kuvat Nina Harjunpää