Jatkuva oppiminen kantaa pitkälle

Jatkuva oppiminen on osaamisen kasvattamista, päivittämistä sekä yksilöllisiä koulutuspolkuja elämän ja työuran eri vaiheissa. Työelämä ja osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti. Teknologinen muutos vaikuttaa työtehtäviin, uudet työt syntyvät pääosin korkeaa osaamista edellyttäville aloille. Kehitys on niin nopeaa, että pelkästään nuorten koulutusta uudistamalla siihen ei kyetä vastaamaan. Tarvitaan yhä enemmän työikäisten osaamistarpeet huomioon ottavaa koulutustarjontaa sekä työn ja osaamisen liiton vahvistamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä ennustetaan, että vuoteen 2035 mennessä kaikista työpaikoista 40 prosenttia edellyttää ammatillista koulutusta ja 60 prosenttia korkeakoulutusta. Tämä muutos vaatii ennakointia.

Jatkuvan oppimisen monipuolinen tarjonta avoinna kaikille

Vetovoimainen ja monipuolinen osaamistarpeisiin vastaava koulutus on keskeistä nyt ja tulevaisuudessa. Me Jatkuvan oppimisen viisikko olemme eteläpohjalaisena verkostona mukana tässä edistystyössä.

Tarjoamme vapaan sivistystyön ja ammatillisen koulutuksen opintoja sekä ammattikorkea- ja yliopistokoulutusta kaikille kiinnostuneille. Meille ovat tärkeitä laadukas osaamisen kasvattaminen, yksilölliset opintopolut ja osallisuutta tukeva ohjaus.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi tarvitaan myös ei-tutkintotavoitteellisia, pienempiä osaamiskokonaisuuksia, ja täsmäkoulutusta työuran eri vaiheissa. Jatkuva oppiminen tapahtuu työn ohessa, mutta toisaalta myös työelämän ulkopuolelle jäävät sekä alan vaihtajat on saatava mukaan, ja heille pitää tarjota joustavia vaihtoehtoja.

Oppiva organisaatio = tuloksellisempi organisaatio

Yritykset ja muut työorganisaatiot voivat vastata jatkuvalla oppimisella työelämän muutoksiin. Jatkuvaan oppimiseen sitoutuminen voi olla yritykselle menestystekijä, jolla se pärjää koko ajan muuttuvassa maailmassa. Olemassa olevan henkilöstön osaamisen päivittäminen ja kehittäminen nykyvaatimuksia vastaavaksi on vähintään yhtä tärkeää kuin uusien osaajien rekrytointi. Panostamalla henkilöstön jatkuvaan kouluttamiseen tuetaan yrityksen elinvoimaisuutta ja säästetään resursseja pitkällä aikavälillä.

Mutta kuka ehtii kouluttautua kiireisessä arjessa? Ratkaisuja on tärkeää hakea monin eri keinoin. Aktiivinen jatkuva oppiminen organisaatiossa vaatii toteutuakseen rohkeaa johtamista ja tulevaisuuteen katsomista. Työntekijän mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan lisäävät työhön sitoutumista sekä kokemusta työn merkityksellisyydestä. Parhaimmillaan yksilöiden kyvyt ja oppimismyönteinen työkulttuuri muodostavat oppivan organisaation, joka tuottaa tulosta ja innovaatioita sekä lisää työn tuottavuutta.

Henkilökohtaistamisella tunnistamme yksilön osaamisen, vahvuudet ja kehittämisen tarpeet. Yksilöllisten ura- ja opintopolkujen tukeminen on jatkuvan oppimisen ja ohjauksen ydintä.

Jatkuva oppiminen sisältää oppimisen myös työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Harrastukset sekä vapaaehtois- tai yhdistystoiminta opettavat uusia taitoja, tuottavat uutta osaamista ja laajentavat verkostoja. Nämä kaikki auttavat työllistymisessä ja työelämässä menestymisessä.

Yhteistyöllä yhä parempia palveluja

Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön merkitys tiedetään, mutta osaamistarpeiden ennakointityötä, yhteistyötä ja analysointia tarvitaan yhä enemmän. Ratkaisevat tekijät ovat yhteiset tavoitteet, tiivis yhteistyö sekä tietoisuuden lisääminen puolin ja toisin.

Etelä-Pohjanmaan Jatkuvan oppimisen viisikko on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa yhdessä yritysten ja alueen toimijoiden kanssa jatkuvan oppimisen palveluita tarpeita vastaaviksi. Lähde mukaan jatkuvaan oppimiseen – se kannattaa aina!

Jatkuvan oppimisen viisikko

Teija Pitkäkangas, koulutusvalmentaja, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys
Mari Kekola, asiantuntija, Seinäjoen yliopistokeskus
Sanna Valkosalo, projektikoordinaattori, SeAMK
Laura Ekberg, historiatieteiden ja valtio-opin opettaja, Etelä-Pohjanmaan opisto
Merja Kaateikko, projektisuunnittelija, Sedu

Kuvassa vasemmalta oikealle: Sanna, Teija ja Mari

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 29.11.2021.

Tietotekniikan yliopisto-opintoja Seinäjoella

Ota hyöty irti tietotekniikan FITech-opinnoista ja paikallisesta lähituesta Seinäjoella.

Viimeistään koronaviruspandemia on osoittanut, että opintoja on mahdollista suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Sen lisäksi, että yliopistot veivät pakon sanelemana kurssit verkkoon, tarjolla on jo pitkään ollut paljon hyviä verkkosisältöjä itseopiskeluun. Verkkokurssien edut ovat moninaiset. Yksi suurimmista eduista on se, että verkko-opiskelu on joustavaa. Sen avulla voidaan tavoittaa entistä laajempi ja monimuotoisempi joukko uuden oppimisesta kiinnostuneita ihmisiä. Koska luentovideot voi katsoa ja tehtävät tehdä milloin ja missä vain, opinnot on helpompi yhdistää esimerkiksi töissä käyvän aikatauluihin. Kotoa käsin opiskelu voi myös madaltaa kynnystä, mikäli liikuntarajoitteet tai vaatimus sosiaalisuuteen hankaloittavat perinteiseen yliopisto-opiskeluun osallistumista. Myös tarve matkustaa vähenee. Se säästää merkittävästi luonnonvaroja ja aikaa sekä vähentää ruuhkia. Lehtoreidenkaan ei enää tarvitse taistella parhaista luentosaleista ja luennointiajoista. Opiskelu on vapaampaa, joustavampaa, avoimempaa, halvempaa, kansainvälisempää ja osin laadukkaampaa – edut ovat suuret.  

Kaikki ei tietenkään ole täysin auvoista. Korona-aika ja etäopiskelu ovat tuoneet uusia haasteita opiskeluun. Tutkimusten mukaan yhä useampi opiskelija kokee olevansa uupunut ja yksinäinen opinnoissaan. Eikä ihme, verkko-opiskelu kun ei kovin hyvin tue yhteisöllisyyden rakentumista. Kontaktiopetuksessa jutusteluhetket opiskelijatovereiden kanssa ja opettajalle nopeasti esitetyt kysymykset antavat varmuutta siitä, että on ymmärtänyt sisällöistä keskeiset asiat oikein. Vertaistuki auttaa puskemaan vaikeista tehtävistä läpi.  Verkkoon kirjoittamisessa on aina kynnyksensä, sillä sinne kirjoitettu on kaikkien nähtävänä – eikä ihmissuhteiden rakentaminen ja ylläpito verkon yli ole ollenkaan helppoa. 

Etäopintojen avuksi paikallista tukea

Meilläkin on omakohtaista kokemusta siitä, ettei etäopintoihini ole aina helppoa sitoutua. Vaikka opintoja suorittaa viime kädessä itseään varten, on silti tärkeää, että joku muukin on niistä kiinnostunut. On hän sitten opiskelijatoveri, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia, tai opettaja, joka on kiinnostunut seuraamaan, miten oppi on mennyt perille. 

Verkko-opiskelu on tullut jäädäkseen. Erilaiset verkko-opiskelun muodot monipuolistuvat ja niiden rinnalle otetaan käyttöön myös erilaisia hybridimalleja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi syksyllä tarjolle tulevaa mahdollisuutta suorittaa Tampereen yliopiston ohjelmistoalan kursseja Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Opinnot tarjotaan verkossa FITech-verkoston kautta, mutta lisäksi järjestetään oppimisen tueksi Seinäjoen ja Porin yliopistokeskusten kampuksilla paikallisten alan asiantuntijoiden ohjaamat harjoitusryhmät. Verkkokurssit mahdollistavat joustavan ja työelämään sopivan tavan opiskella. Harjoitusryhmässä saa tukea opintoihin ja opiskelijat voivat verkostoitua keskenään. Oppiminen on yhteisöllisempää kuin yksin puurtaen.  

Tampereen yliopiston on tarkoitus laajentaa ohjelmistoalan opetuksen tarjontaa Seinäjolla edelleen lukuvuonna 2022–23. Nyt tarjolle tulevat jaksot voi sisällyttää myöhempiin tietotekniikan tai tietojenkäsittelyn tutkintoihin. Vinkkinä voimme myös kertoa, että ohjelmistoala kasvaa tällä hetkellä ennätysvauhtia ja samalla tarvitaan valtava määrä uusia osaajia. Tervetuloa opiskelemaan!

Asiantuntija Mari Kekola ja tutkijatohtori Jussi Rasku jussi.rasku (a) tuni.fi

Seinäjoen yliopistokeskus

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 25.8.2021.

Artikkelikuva: Chris Nagahama, Unsplash

Sinulle

Sinä, työkaverini. Nykyinen, entinen, ehkä tuleva. Viereisessä huoneessa, samalla käytävällä, naapuriorganisaatiossa tai kilometrien päässä.  En ole varma, olenko koskaan kiittänyt Sinua. Olen oppinut Sinulta paljon. Olet luottanut minuun ja jakanut kanssani osaamistasi ja tietojasi. Emme ole läheskään aina samaa mieltä, mutta tuntuu hyvältä, että kuuntelet. Että arvostat ajatuksiani ja tekojani. Että tulit vastaan, siedit, jopa hyväksyit. Kiitos.

Sinä opetit minulle muistivihon tärkeyden. Sinä taas näytit kädestä pitäen tietokoneen temppuja, jotka helpottavat työtäni. Entä Sinä, joka huomasit pahan mieleni, ja valitsit juuri oikeat, hyvät sanat. Tai Sinä, joka kerroit ensimmäisenä minulle hyvän uutisesi ja vuorostasi iloitsit aivan aidosti minun iloistani. Sinä, joka pidit kiinni, kun melkein hajosin. Sinä, joka piristit päivääni hupsulla viestillä, tai avarsit ajatteluani linkkivinkillä tai omilla puheillasi. Kiitos teille kaikille.

Sinä et nauranut minulle, vaan minun kanssani, kun yhdessä siivosimme mokani jälkiä. Sinä moikkasit hymyillen aamulla ja toivotit perjantain päätteeksi mukavaa viikonloppua. Sinä kerroit repsottavasta helmastani ennen kuin ehdin sännätä tapaamiseen. Sinä jemmasit minulle viimeisen pullan, kun olin poissa kahvitunnin aikaan. Sokerihumalainen kiitos Sinulle.

Sinä, joka olit silloin joskus minua vanhempi. Ja Sinä, joka olet nyt paljon minua nuorempi. On terveellistä nähdä asioita sukupolven yli. Sinä, jonka taustat ja elämänpiirit ovat niin kovin erilaiset kuin minulla. Mitä kaikkea olenkaan takiasi oppinut ympäriltäni huomaamaan. Sinä, johon suutuin niin, että joudun tekemään pitkän ja rivakan kävelylenkin ennen kuin rauhoituin. Sinä, jonka kanssa eksyin Savossa. Sinä, joka kielsit. Sinä, joka kannustit. Sinä, jonka kanssa sanoi heti klik, ja sinä, jonka ainutlaatuisuuden tunnistin vasta pitkän ajan päästä. Ja ennen kaikkea Sinä, joka valitsit minut ystäväksesi. Siitä erityinen kiitos.

Minä olen Sinulle velkaa. Paljon. Sanon sen ääneen aivan liian harvoin, ehkä en koskaan. Mutta kiitos silti.

– Nina Harjunpää –

http://www.epanet.fi

Pakina on julkaistu Seinäjoen yliopistokeskuksen lehdessä 1/2019