Avainsana-arkisto: työelämä

Jatkuva oppiminen kantaa pitkälle  

Jatkuva oppiminen on osaamisen kasvattamista, päivittämistä sekä yksilöllisiä koulutuspolkuja elämän ja työuran eri vaiheissa. Työelämä ja osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti. Teknologinen muutos vaikuttaa työtehtäviin, uudet työt syntyvät pääosin korkeaa osaamista edellyttäville aloille. Kehitys on niin nopeaa, että pelkästään nuorten koulutusta uudistamalla siihen ei kyetä vastaamaan. Tarvitaan yhä enemmän työikäisten osaamistarpeet huomioon ottavaa koulutustarjontaa sekä työn ja osaamisen liiton vahvistamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä ennustetaan, että vuoteen 2035 mennessä kaikista työpaikoista 40 prosenttia edellyttää ammatillista koulutusta ja 60 prosenttia korkeakoulutusta. Tämä muutos vaatii ennakointia.

Jatkuvan oppimisen monipuolinen tarjonta avoinna kaikille

Vetovoimainen ja monipuolinen osaamistarpeisiin vastaava koulutus on keskeistä nyt ja tulevaisuudessa. Me Jatkuvan oppimisen viisikko olemme eteläpohjalaisena verkostona mukana tässä edistystyössä.

Tarjoamme vapaan sivistystyön ja ammatillisen koulutuksen opintoja sekä ammattikorkea- ja yliopistokoulutusta kaikille kiinnostuneille. Meille ovat tärkeitä laadukas osaamisen kasvattaminen, yksilölliset opintopolut ja osallisuutta tukeva ohjaus.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi tarvitaan myös ei-tutkintotavoitteellisia, pienempiä osaamiskokonaisuuksia, ja täsmäkoulutusta työuran eri vaiheissa. Jatkuva oppiminen tapahtuu työn ohessa, mutta toisaalta myös työelämän ulkopuolelle jäävät sekä alan vaihtajat on saatava mukaan, ja heille pitää tarjota joustavia vaihtoehtoja.

Oppiva organisaatio = tuloksellisempi organisaatio

Yritykset ja muut työorganisaatiot voivat vastata jatkuvalla oppimisella työelämän muutoksiin. Jatkuvaan oppimiseen sitoutuminen voi olla yritykselle menestystekijä, jolla se pärjää koko ajan muuttuvassa maailmassa. Olemassa olevan henkilöstön osaamisen päivittäminen ja kehittäminen nykyvaatimuksia vastaavaksi on vähintään yhtä tärkeää kuin uusien osaajien rekrytointi. Panostamalla henkilöstön jatkuvaan kouluttamiseen tuetaan yrityksen elinvoimaisuutta ja säästetään resursseja pitkällä aikavälillä.

Mutta kuka ehtii kouluttautua kiireisessä arjessa? Ratkaisuja on tärkeää hakea monin eri keinoin. Aktiivinen jatkuva oppiminen organisaatiossa vaatii toteutuakseen rohkeaa johtamista ja tulevaisuuteen katsomista. Työntekijän mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan lisäävät työhön sitoutumista sekä kokemusta työn merkityksellisyydestä. Parhaimmillaan yksilöiden kyvyt ja oppimismyönteinen työkulttuuri muodostavat oppivan organisaation, joka tuottaa tulosta ja innovaatioita sekä lisää työn tuottavuutta.

Henkilökohtaistamisella tunnistamme yksilön osaamisen, vahvuudet ja kehittämisen tarpeet. Yksilöllisten ura- ja opintopolkujen tukeminen on jatkuvan oppimisen ja ohjauksen ydintä.

Jatkuva oppiminen sisältää oppimisen myös työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Harrastukset sekä vapaaehtois- tai yhdistystoiminta opettavat uusia taitoja, tuottavat uutta osaamista ja laajentavat verkostoja. Nämä kaikki auttavat työllistymisessä ja työelämässä menestymisessä.

Yhteistyöllä yhä parempia palveluja

Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön merkitys tiedetään, mutta osaamistarpeiden ennakointityötä, yhteistyötä ja analysointia tarvitaan yhä enemmän. Ratkaisevat tekijät ovat yhteiset tavoitteet, tiivis yhteistyö sekä tietoisuuden lisääminen puolin ja toisin.

Etelä-Pohjanmaan Jatkuvan oppimisen viisikko on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa yhdessä yritysten ja alueen toimijoiden kanssa jatkuvan oppimisen palveluita tarpeita vastaaviksi. Lähde mukaan jatkuvaan oppimiseen – se kannattaa aina!

Jatkuvan oppimisen viisikko

Teija Pitkäkangas, koulutusvalmentaja, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys
Mari Kekola, asiantuntija, Seinäjoen yliopistokeskus
Sanna Valkosalo, projektikoordinaattori, SeAMK
Laura Ekberg, historiatieteiden ja valtio-opin opettaja, Etelä-Pohjanmaan opisto
Merja Kaateikko, projektisuunnittelija, Sedu

Kuvassa vasemmalta oikealle: Sanna, Teija ja Mari

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 29.11.2021.

Työssäoloajan lyhyt historia

”Työelämässä aika kloppi- ja huru-ukkoajan välillä on yllättävän lyhyt”, totesi 5-kymppinen ystäväni, kun ajankuluksi ihmettelimme ajan kulkua ja muutenkin maallisesta ajastamme vankan maanläheisesti taas kerran filosofeerasimme. *)

Niinhän se on. Aluksi olet se joukon nuorin, jonka lyömättömille ideoille ja yli-innokkuudelle kaikki myötätuntoisesti hymyilevät.  Mutta aivan liian äkkiä huomaatkin olevasi jäärä, jonka historiakatsauksille ja ”tämä on tehty aina näin” -lausahduksille naureskellaan. Tosin asemastasi johtuen se uskalletaan tehdä vain takanapäin. Uran keskivaiheille mahtuu parhaimmillaan kourallisen verran voimavuosia, joiden aikana ainakin kuvittelet olevasi kaiken tiedon ja taidon kovassa ytimessä.

Hyvä työpaikka sekoittaa sopivassa suhteessa eri-ikäisten ihmisten osaamista. Se edellyttää kaikilta toisen kunnioittamista ja halua kuunnella. Erityinen vastuu on joukon vanhimmilla. Vaatii rohkeutta tunnistaa ja tunnustaa omat puutteensa ja rekrytoida nuoria, joiden monet valmiudet ovat parempia kuin meidän aikanaan. Kaikkitietävien, aiempien saapumiserien setien ja tätien ei saa latistaa nuorten intoa ja energiaa.

Yliopistomaailmassa ollaan siitä onnekkaassa tilanteessa, että nuoria ihmisiä liikkuu ympärillä koko ajan.  Jopa kolmikymppisiä tai peräti ikänsä kakkosella alkavilla numeroilla piirtäviä yksilöitä on pesiytynyt meidänkin käytävillemme. Hyvin he tuntuvat huru-ukkojen ja -akkojen joukossa viihtyvän – tai ainakin näyttelevät kohteliaasti. Oli niin tai näin, kiitos heille uusista tuulista!

– Nina Harjunpää –

*) Aivopesu tekee jopa ikääntyvien korvien väliin tilaa uusillekin asioille.

Teksti on ilmestynyt Seinäjoen yliopistokeskuksen lehdessä, jonka voit lukea täältä (pdf).