Avainsana-arkisto: avoin yliopisto

Opiskelu kannattaa – aina!

Lukion ruotsinopettajani Riitta alias Maija Poppanen (nimi tuli nauhakengistä ja ihanasta suhtautumisesta maailmaan) tapasi sanoa: ”Opiskelu kannattaa aina, sitä ei koi syö eikö ruoste raiskaa”. Voi kuinka Riitta olitkaan oikeassa. Kuinka kaipaankaan sinua, seuraatko meitä sieltä pilven reunalta?

Ruotsin kielen preliminäärissä luokan keskiarvo oli tasan 5/10. Riitta sanoit silloin: ”Tämä on katastrofi, ymmärrättekö, vain yksi kuukausi aikaa ja preliminääristä tuli tällainen tulos. Olen pettynyt teihin. Miten aiotte kuroa tämän osaamattomuuden kiinni?” Olinhan minäkin ihan vähän huolissani, taisin saada kuutosen. Mutta, mutta. Kaikki pääsimme ylioppilaskirjoituksista läpi – osa meistä jopa yli odotusten. Kiitos Riitta huolestumisestasi. Sait meidät terästäytymään ja lukemaan. Nyt meistä aika moni toimii merkittävissä asemissa yhteiskunnassa. Mutta, tuohan ei ollut se varsinainen jutun juuri, eihän?

Vanhempani kuuluivat sukupolveen, jolle opiskelu kansakoulua tai peruskoulua lukuun ottamatta ei ollut itsestäänselvyys. He kannustivat meitä hankkimaan tutkinnon. Ja mehän hankimme, osa meistä useammankin. Kaduttaako? Ei todellakaan. Voin sanoa omasta kokemuksestani, että opiskelu todellakin kannattaa.

Suomi pyrkii olemaan opiskelumahdollisuuksien tarjonnassa tasa-arvon esikuva. Meillä voi lähiopiskella. Näin myös Etelä-Pohjanmaalla. Otathan sinäkin mahdollisuuksista kaikki hyöty! 

Jatkuva oppiminen on tullut yliopistojen perustehtäväksi tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisäksi. Myös tulevina vuosina tarkoituksena on suunnata voimavaroja edelleen jatkuvaan oppimiseen, joka yhdistää sekä useiden yliopistojen että eri asteiden koulutuksen tarjontaa.

Vaasan yliopisto on mukana Epanet-yhteistyössä. Vaasan yliopistolla on viisi professoria: logistiikka, sulautetut ja hajautetut järjestelmät, yrittäjyys, puurakentamisen liiketoiminta ja kuluttajakäyttäytyminen.

Vaasan yliopiston avoimen yliopiston tarjonta Seinäjoen yliopistokeskuksessa toteutetaan Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston kautta. Perinteisten kauppatieteiden lisäksi syksyllä alkoivat myös viestintätieteiden sekä sosiaali- ja terveyshallintotieteiden opinnot. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla avoimen yliopiston opintoja on tarjolla Ilmajoella Etelä-Pohjanmaan opistossa.

Vaasan yliopiston kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelman kuudennen ryhmän opinnot ovat edenneet erinomaisesti ja koko 29 opiskelijan ryhmä pysyi yhdessä koronasta johtuneista haasteistakin huolimatta. Loppuvuonna varmistui, että pitkä yhteistyö Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Vaasan yliopiston välillä jatkuu edelleen myös tämän maisteriohjelman osalta. Uusi maisteriopiskelijahaku toteutetaan vuoden 2021 syksyllä.

Kysyimme alueen yrityksiltä niiden osaamistarpeista vuonna 2020. Nämä neljä nousivat esille yli puolessa alueen yritysten haastatteluista. Tärkeimmäksi erottui voimakas tarve vuorovaikutus- ja tulevaisuudentaidoille. Seuraavaksi eniten oli tarvetta myynti- ja markkinointiosaamiselle (kiihtyvän digitalisaation vaikutukset, datan analysointi ja IT-osaaminen generalisteille, tekoäly, virtuaalisuus jne.). Kolmanneksi nousi johtamisessa tarvittava osaaminen (hyvinvoinnin johtaminen, muutosjohtaminen, tietoturva, tietokannat ja yrityskulttuurin johtaminen) ja neljänneksi työhyvinvoinnin johtamiseen liittyvät asiat (elämän hallinta, palautuminen, keskittymiskyvyn parantaminen ja itsensä johtaminen).

Näiden esimerkkien kautta haluan kannustaa sinua opiskelemaan kaikkina vuodenaikoina. Ymmärrän, että tietoa on joskus vaikea saada tai omaa osaamistarvetta hahmottaa. Mutta kysy apua. Ole rohkeasti yhteydessä meihin kaikkiin. Me autamme sinua eteenpäin. Vaasan avoimen yliopiston opinnoissa sinua auttavat Reetta Kungsbacka  ja Mikael Hallbäck (yritykset ja organisaatiot) joukkoineen.

 Elä, opi ja nauti.

Marjaana Suutarinen
Vaasan yliopisto, Levón instituutti
Johtaja
Tekniikan tohtori

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 3.5.2021.

Yhteisiä askeleita Epkyn kanssa

Muistan vieläkin elävästi syksyn 2006, kun minun ja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen tiet ensi kertaa kohtasivat. Edeltävänä keväänä olin kirjoittanut ylioppilaaksi ja seuraavien opintojen suunta oli vielä hämäränä edessäni. Tiesin, että minua kiinnostavat kasvu, oppiminen ja psykologia, mutta se, mihin suuntaan niiden kanssa lähtisin, tuntui vaikealta. Päätin, että käytän välivuoteni niin hyvin kuin mahdollista ja ilmoittauduin kasvatustieteen perusopintoihin avoimeen yliopistoon. Moni ihminen oli suositellut minulle kasvatustieteen perusopintoja niiden monipuolisuuden vuoksi. Mitä ikinä lähtisin opiskelemaan, kasvatustieteestä olisi aina hyötyä. Opiskelun kätevyys ja helppous kotoa käsin vei mennessään ja tein välivuoden aikana Epkyn kautta vielä erityispedagogiikankin perusopinnot. Erityispedagogiikan perusopinnot olivat minulle ratkaiseva pala tulevaisuuteni hahmottumiseen. Tiesin heti ensimmäisistä opintopisteistä lähtien erityispedagogiikan oleva oikea suunta. Asiat johtivat toisiin ja välivuoden jälkeisenä syksynä 2007 ovet avautuivat Jyväskylän erityispedagogiikan pääaineeseen.

Välivuonna tekemieni avoimen yliopiston 50 opintopisteen ansiosta olin jo pitkällä aloittaessani yliopistossa. Opinnot Jyväskylässä sujuivat sen vuoksi pikavauhtia ja valmistuin vuonna 2009. Erityisopettajaopiskeluiden jälkeen palasin kotiseudulleni Etelä-Pohjanmaalle 2011 eritysluokanopettajan virkaan. Yhteinen matka Epkyn kanssa sai taas jatkoa. Kävin muun muassa esiopetuksen toiminnallisen matematiikan pidemmän opintokokonaisuuden ja useampia yhden päivän mittaisia koulutuksia. Vuosien kuluessa täydensin osaamistani Tampereen yliopistossa kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttiopinnoilla. Terapiaopintojen lisäksi pitkäaikainen haaveeni oli ollut jo pidempään ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus. Sen halusin toteuttaa viimein vuosien haaveilun jälkeen ja niinpä hyppäsin mukaan Epkyn järjestämään nepsyvalmentaja -koulutukseen syksyllä 2020. Keväällä 2021 juhlistan nepsyvalmentaja-opiskeluiden päättymistä. Yksi ammatillinen unelmani on toteutunut, kun pääsen yhdistelemään oman yritykseni kautta kognitiivista käyttäytymisterapiaa, erityispedagogiikkaa ja nepsyvalmennusta erityisten lasten parhaaksi.

Epkyn merkitys on ollut suuri matkallani. Ensimmäiset askeleeni lukion jälkeen otin Epkyn tukemana. Vuodet ovat vierineet, mutta yhä uudelleen ja uudelleen palaan katsomaan Epkyn koulutuskalenteria ja klikkailen itseäni mukaan inspiroiviin koulutuksiin ja opintokokonaisuuksiin. Laadukkaat koulutukset, monipuolinen tarjonta, hyvät järjestelyt, ystävällinen ja auttavainen henkilökunta saavat opiskelun Etelä-Pohjanmaalla helpoksi ja sujuvaksi. Mielessäni on jo seuraavia opiskeluhaaveita – elinikäinen oppiminen pitää mielen virkeänä ja ammattitaidon uusimaan tietoon päivitettynä.

Maria Matilainen
Yrittäjä
Lasten ja nuorten psykoterapeutti
KM, erityisopettaja
Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja (3/2021)

Instagram

Työelämä muuttuu – muututko sinä?

Kaikkialla kuulee nyt puhuttavan työelämän murroksesta. Keskustelua ei tarvitse seurata kauaa, kun voi olla jo varsin vakuuttunut siitä, että aikamme suuret trendit, digitalisaatio ja automatisaatio etunenässä, tulevat pyyhkäisemään työelämän ylitse pyörremyrskyn lailla. Moni miettii syystäkin, mitä jää jäljelle.

Digitalisaatioon ja automatisaatioon liittyy paljon uskomuksia ja jopa pelkoja. Ajatellaan, että koneet vievät ihmisiltä työpaikat ja syrjäyttävät nämä lopulta kokonaan. Tässä on ripaus totuuttakin: tulevaisuudessa kaikki sellainen työ, jonka kone voi yhtä hyvin tehdä ihmisen sijaan, automatisoidaan. Se, että koneet ottavat ihmisen paikan esimerkiksi likaisissa, raskaissa, vaarallisissa tai vain erittäin tylsissä työtehtävissä, ei kuitenkaan välttämättä ole lainkaan huono asia.

Keväällä 2016 Ylen verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa aivotutkija Katri Saarikivi ja luokanopettaja Markus Humaloja pohtivat työelämän tulevaisuutta. Saarikiven mukaan ihmisen tärkein taito on kyky oppia uutta. Lisäksi ihminen peittoaa ainakin vielä toistaiseksi koneet sosiaalisia taitoja, luovuutta ja uteliaisuutta vaativissa tehtävissä. Tulevaisuuden työelämässä vuorovaikutus on keskeisessä roolissa. Samalla, kun rutiininomaiset työt siirtyvät koneiden vastuulle, ihmisen henkisiä voimavaroja vapautuu merkityksellisempiin tehtäviin.

Mitä työelämän muutos sitten vaatii työntekijältä? Tätä ja muita tulevaisuuden työelämään liittyviä kysymyksiä pohditaan myös tiistaina 23.8.2016 Seinäjoen Kampustalolla järjestettävissä Avoimen iltamissa, joissa pääpuhujana on viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja, aiemmin muun muassa YLE:n toimitusjohtajana ja kansanedustajanakin toiminut Mikael Jungner. Jungnerkin uskoo vuorovaikutuksen ja intohimon voimaan. ”Kaikki arvokas tapahtuu vuorovaikutuksessa, ja empatia on se öljy, joka saa vuorovaikutuksen rullaamaan”, on yksi hänen teeseistään.

Avoimen iltamissa on mahdollista tutustua avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksen tarjontaan Etelä-Pohjanmaalla. Vaikka tulevaisuutta ei voikaan täysin ennustaa, varmaa on ainakin se, että työntekijän on jo nyt tärkeää suhtautua innolla uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Opiskelu antaa välineitä myös muutoksen kohtaamiseen. Jos siis haluat nähdä muutoksessa piilevät mahdollisuudet, tule mukaan Avoimen iltamiin!

Mukavaa syksyn odotusta toivottaen

Aino N.

Kurssitus pitää pään virkeänä

Tein viime syksynä kaksi päätöstä, jotka vaikuttivat merkittävällä tavalla hyvinvointiini ja mielenterveyteeni.  Ei minusta niiden takia parempaa ihmistä tullut, mutta ehkä vähemmän kamala.

Ensimmäiseksi anoin virkavapautta niin, että loka-joulukuun ajan tein 80-prosenttista työaikaa. Käytännössä järjestin sen pitämällä perjantait vapaana. Vapaapäivän vietolle en asettanut muita sääntöjä kuin sen, että valoisaan aikaan pitää olla ulkona.  Tavallisestihan konttorirotta ei tuohon vuodenaikaan näe kuin loisteputken valoa.  Joskus kävin päivännäöllä lenkillä, joskus vain hoitelemassa asioita. Syksyni oli pirteämpi kuin aikoihin.

Toiseksi ilmoittauduin kesäyliopistoon tekemään luovan kirjoittamisen perusopintoja Turun yliopistoon. Viime syksyn ja tämän kevään aikana olen kirjoittanut eri jaksoilla proosaa, draamaa, asiatekstejä ja nyt huhtikuussa – hieman kauhuissani  – lyriikkaa. Kirjoittaminen on yhtä aikaa nautinnollista, hauskaa, kamalaa, vaativaa ja helppoa. Eri jaksoilla olen tutustunut mukaviin ihmisiin ja hyviin opettajiin. Ryhmiin on osunut kertakaikkisen mainioita tyyppejä. Tokko minusta romaanikirjailijaa tulee, mutta ilman muuta jatkan ja syvennän mukavaa harrastusta.  Ja on opinnoista ollut varmaan hyötyä myös työhön, toivottavasti tiedotteet ja muut asiatekstit ovat parantuneet.

Aikuisopiskelu friskaa ilman muuta mieltä. Uutta voi oppia vielä viisikymppinenkin. Päätöksilläni oli virkistymisen ja oppimisen lisäksi muitakin yhteisvaikutuksia. Löysin esimerkiksi kirjaston uudelleen. Apila on selvästi ihmisille tarkoitettu.

Lopuksi vielä pätkä kotitehtävästä, joka piti tänään palauttaa lyriikkajakson opettajalle.  Vaikka riimittely ei ole nykyrunouden kuuminta kärkeä, tein muutaman loitsun arjen tarpeisiin. Tässä niistä pari ajankohtaista. Tehoa voi kokeilla taikasauvan kanssa tai ilman.

katumus

 

– Nina Harjunpää –siivous