Avainsana-arkisto: opiskelu

Muuttoliikekeskustelu kehittämisen keskiöön 2020-luvulla

Kansainvälinen ja maan sisäinen muuttoliike ovat aina muokanneet suomalaista yhteiskuntaa. Erityisesti maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus yhteiskunnan rakenteisiin ja eri alueiden elinvoimaan on ollut hyvinkin perusteellisesta. Silti julkinen keskustelu erityisesti maan sisäisestä muuttoliikkeestä on usein yllättävän ohutta. Esimerkiksi puhuttaessa pitkänmatkan muutosta alueelta toiselle keskustelu ”vetovoimasta” ja ”pitovoimasta” vie huomion osin sivuun ilmiön ytimestä. Keskustelu voi olla jopa harhaanjohtavaa, koska se luo mielikuvaa ihmisistä valitsemassa mielensä mukaan vetovoimaisinta paikkaa laajasta vaihtoehtojen valikoimasta. Todellisuudessa yksilön silmissä valintojen kentälle nousee yleensä vain hyvin harvoja vaihtoehtoja. Pääsääntöisesti naapurikuntia pidemmälle muutetaan elämän aikana vain kerran tai kaksi, jos lainkaan. Puhetta ja tekemistä olisi suunnattava enemmän muuttoliikettä merkittävästi ohjaaviin tekijöihin ja rakenteisiin.

Opiskelun, työn ja asumisen liitto

Yksinkertaistaen muuttoliikejärjestelmä tarjoaa näkökulman, jossa muuttoliike on kiinteä osa koko yhteiskunnan kehitystä, ei niinkään sen syy tai seuraus. Silloin tarkastellaan siis niitä järjestelmiä, jotka muokkaavat paitsi koko yhteiskunnan kehitystä, myös muuttoliikettä. Oppilaitosten ja korkeakoulujen verkosto on kansallisen ja alueellisen kehityksen perusrakenne ja myös muuttoliikejärjestelmän ydin. Se siirtää vuosittain kymmeniä tuhansia nuoria muutamaksi vuodeksi – ja usein pysyvästi – uusille kaupunkiseuduille. Työmarkkinat ovat toinen keskeinen kehitystä ja ihmisten sijoittumista ohjaava järjestelmä, joka rajaa valintojen kenttää voimakkaasti. Kolmannen muuttoliikettä ohjaavan järjestelmän muodostavat asuminen ja palvelut. Erityisesti asumisen hinta ohjaa muuttoliikettä.

Uusia lähestymistapoja on hyvä pohtia viimeistään nyt, kun ennusteet kertovat yksittäisten kuntien sijaan maakuntatason väkikadosta lähitulevaisuudessa. Samalla etätyökeskustelu virittelee uudenlaisia vaihtoehtoja työn ja asumisen yhdistämiseksi. Yhteiskunnallista päätöksentekoa puolestaan perustellaan yhä useammin eettisin ja oikeudenmukaisuuteen liittyvin argumentein. Olisikin keskusteltava myös siitä, kuinka tärkeä arvo yhteiskunnassa on se, että ihmiset voivat asua lähellä heille tärkeitä yhteisöjä, paikkoja tai maisemia.

Kun tarkastellaan muuttoliikettä näiden kolmen kehitystä ohjaavan järjestelmän kannalta, ja jos arvoa annetaan sille, missä ja miten ihmiset haluavat asua, näkökulma muuttuu ”vetovoimaisisten” paikkojen markkinoinnista yhteiskunnan rakenteiden kehittämiseen. Miten erilaiset kehittämistoimenpiteet ja poliittiset päätökset ovat yhteydessä muuttoliikkeeseen ja ihmisten mahdollisuuksiin asua haluamillaan seuduilla? Millaista politiikkaa ja toimenpiteitä kehitys ilman kaiken keskittämistä edellyttää? Miten esimerkiksi koronavuoden monipaikkaisuuskokemukset ja etätyöopit hyödynnetään? Entä miten ja missä laajuudessa niiden roolia yhteiskunnassa halutaan vahvistaa? Myös pohdinnat koulutusmahdollisuuksien hajauttamisesta tai siitä, millaista ja missä tapahtuvaa asumista pyritään edistämään, vaikuttavat tarkastelun arvoisilta kysymyksiltä, muuttoliikejärjestelmän näkökulmasta.

Mika Raunio
erikoistutkija
Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 22.11.2021.

Tietotekniikan yliopisto-opintoja Seinäjoella

Ota hyöty irti tietotekniikan FITech-opinnoista ja paikallisesta lähituesta Seinäjoella.

Viimeistään koronaviruspandemia on osoittanut, että opintoja on mahdollista suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Sen lisäksi, että yliopistot veivät pakon sanelemana kurssit verkkoon, tarjolla on jo pitkään ollut paljon hyviä verkkosisältöjä itseopiskeluun. Verkkokurssien edut ovat moninaiset. Yksi suurimmista eduista on se, että verkko-opiskelu on joustavaa. Sen avulla voidaan tavoittaa entistä laajempi ja monimuotoisempi joukko uuden oppimisesta kiinnostuneita ihmisiä. Koska luentovideot voi katsoa ja tehtävät tehdä milloin ja missä vain, opinnot on helpompi yhdistää esimerkiksi töissä käyvän aikatauluihin. Kotoa käsin opiskelu voi myös madaltaa kynnystä, mikäli liikuntarajoitteet tai vaatimus sosiaalisuuteen hankaloittavat perinteiseen yliopisto-opiskeluun osallistumista. Myös tarve matkustaa vähenee. Se säästää merkittävästi luonnonvaroja ja aikaa sekä vähentää ruuhkia. Lehtoreidenkaan ei enää tarvitse taistella parhaista luentosaleista ja luennointiajoista. Opiskelu on vapaampaa, joustavampaa, avoimempaa, halvempaa, kansainvälisempää ja osin laadukkaampaa – edut ovat suuret.  

Kaikki ei tietenkään ole täysin auvoista. Korona-aika ja etäopiskelu ovat tuoneet uusia haasteita opiskeluun. Tutkimusten mukaan yhä useampi opiskelija kokee olevansa uupunut ja yksinäinen opinnoissaan. Eikä ihme, verkko-opiskelu kun ei kovin hyvin tue yhteisöllisyyden rakentumista. Kontaktiopetuksessa jutusteluhetket opiskelijatovereiden kanssa ja opettajalle nopeasti esitetyt kysymykset antavat varmuutta siitä, että on ymmärtänyt sisällöistä keskeiset asiat oikein. Vertaistuki auttaa puskemaan vaikeista tehtävistä läpi.  Verkkoon kirjoittamisessa on aina kynnyksensä, sillä sinne kirjoitettu on kaikkien nähtävänä – eikä ihmissuhteiden rakentaminen ja ylläpito verkon yli ole ollenkaan helppoa. 

Etäopintojen avuksi paikallista tukea

Meilläkin on omakohtaista kokemusta siitä, ettei etäopintoihini ole aina helppoa sitoutua. Vaikka opintoja suorittaa viime kädessä itseään varten, on silti tärkeää, että joku muukin on niistä kiinnostunut. On hän sitten opiskelijatoveri, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia, tai opettaja, joka on kiinnostunut seuraamaan, miten oppi on mennyt perille. 

Verkko-opiskelu on tullut jäädäkseen. Erilaiset verkko-opiskelun muodot monipuolistuvat ja niiden rinnalle otetaan käyttöön myös erilaisia hybridimalleja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi syksyllä tarjolle tulevaa mahdollisuutta suorittaa Tampereen yliopiston ohjelmistoalan kursseja Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Opinnot tarjotaan verkossa FITech-verkoston kautta, mutta lisäksi järjestetään oppimisen tueksi Seinäjoen ja Porin yliopistokeskusten kampuksilla paikallisten alan asiantuntijoiden ohjaamat harjoitusryhmät. Verkkokurssit mahdollistavat joustavan ja työelämään sopivan tavan opiskella. Harjoitusryhmässä saa tukea opintoihin ja opiskelijat voivat verkostoitua keskenään. Oppiminen on yhteisöllisempää kuin yksin puurtaen.  

Tampereen yliopiston on tarkoitus laajentaa ohjelmistoalan opetuksen tarjontaa Seinäjolla edelleen lukuvuonna 2022–23. Nyt tarjolle tulevat jaksot voi sisällyttää myöhempiin tietotekniikan tai tietojenkäsittelyn tutkintoihin. Vinkkinä voimme myös kertoa, että ohjelmistoala kasvaa tällä hetkellä ennätysvauhtia ja samalla tarvitaan valtava määrä uusia osaajia. Tervetuloa opiskelemaan!

Asiantuntija Mari Kekola ja tutkijatohtori Jussi Rasku jussi.rasku (a) tuni.fi

Seinäjoen yliopistokeskus

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 25.8.2021.

Artikkelikuva: Chris Nagahama, Unsplash

Opiskelu kannattaa – aina!

Lukion ruotsinopettajani Riitta alias Maija Poppanen (nimi tuli nauhakengistä ja ihanasta suhtautumisesta maailmaan) tapasi sanoa: ”Opiskelu kannattaa aina, sitä ei koi syö eikö ruoste raiskaa”. Voi kuinka Riitta olitkaan oikeassa. Kuinka kaipaankaan sinua, seuraatko meitä sieltä pilven reunalta?

Ruotsin kielen preliminäärissä luokan keskiarvo oli tasan 5/10. Riitta sanoit silloin: ”Tämä on katastrofi, ymmärrättekö, vain yksi kuukausi aikaa ja preliminääristä tuli tällainen tulos. Olen pettynyt teihin. Miten aiotte kuroa tämän osaamattomuuden kiinni?” Olinhan minäkin ihan vähän huolissani, taisin saada kuutosen. Mutta, mutta. Kaikki pääsimme ylioppilaskirjoituksista läpi – osa meistä jopa yli odotusten. Kiitos Riitta huolestumisestasi. Sait meidät terästäytymään ja lukemaan. Nyt meistä aika moni toimii merkittävissä asemissa yhteiskunnassa. Mutta, tuohan ei ollut se varsinainen jutun juuri, eihän?

Vanhempani kuuluivat sukupolveen, jolle opiskelu kansakoulua tai peruskoulua lukuun ottamatta ei ollut itsestäänselvyys. He kannustivat meitä hankkimaan tutkinnon. Ja mehän hankimme, osa meistä useammankin. Kaduttaako? Ei todellakaan. Voin sanoa omasta kokemuksestani, että opiskelu todellakin kannattaa.

Suomi pyrkii olemaan opiskelumahdollisuuksien tarjonnassa tasa-arvon esikuva. Meillä voi lähiopiskella. Näin myös Etelä-Pohjanmaalla. Otathan sinäkin mahdollisuuksista kaikki hyöty! 

Jatkuva oppiminen on tullut yliopistojen perustehtäväksi tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisäksi. Myös tulevina vuosina tarkoituksena on suunnata voimavaroja edelleen jatkuvaan oppimiseen, joka yhdistää sekä useiden yliopistojen että eri asteiden koulutuksen tarjontaa.

Vaasan yliopisto on mukana Epanet-yhteistyössä. Vaasan yliopistolla on viisi professoria: logistiikka, sulautetut ja hajautetut järjestelmät, yrittäjyys, puurakentamisen liiketoiminta ja kuluttajakäyttäytyminen.

Vaasan yliopiston avoimen yliopiston tarjonta Seinäjoen yliopistokeskuksessa toteutetaan Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston kautta. Perinteisten kauppatieteiden lisäksi syksyllä alkoivat myös viestintätieteiden sekä sosiaali- ja terveyshallintotieteiden opinnot. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla avoimen yliopiston opintoja on tarjolla Ilmajoella Etelä-Pohjanmaan opistossa.

Vaasan yliopiston kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelman kuudennen ryhmän opinnot ovat edenneet erinomaisesti ja koko 29 opiskelijan ryhmä pysyi yhdessä koronasta johtuneista haasteistakin huolimatta. Loppuvuonna varmistui, että pitkä yhteistyö Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Vaasan yliopiston välillä jatkuu edelleen myös tämän maisteriohjelman osalta. Uusi maisteriopiskelijahaku toteutetaan vuoden 2021 syksyllä.

Kysyimme alueen yrityksiltä niiden osaamistarpeista vuonna 2020. Nämä neljä nousivat esille yli puolessa alueen yritysten haastatteluista. Tärkeimmäksi erottui voimakas tarve vuorovaikutus- ja tulevaisuudentaidoille. Seuraavaksi eniten oli tarvetta myynti- ja markkinointiosaamiselle (kiihtyvän digitalisaation vaikutukset, datan analysointi ja IT-osaaminen generalisteille, tekoäly, virtuaalisuus jne.). Kolmanneksi nousi johtamisessa tarvittava osaaminen (hyvinvoinnin johtaminen, muutosjohtaminen, tietoturva, tietokannat ja yrityskulttuurin johtaminen) ja neljänneksi työhyvinvoinnin johtamiseen liittyvät asiat (elämän hallinta, palautuminen, keskittymiskyvyn parantaminen ja itsensä johtaminen).

Näiden esimerkkien kautta haluan kannustaa sinua opiskelemaan kaikkina vuodenaikoina. Ymmärrän, että tietoa on joskus vaikea saada tai omaa osaamistarvetta hahmottaa. Mutta kysy apua. Ole rohkeasti yhteydessä meihin kaikkiin. Me autamme sinua eteenpäin. Vaasan avoimen yliopiston opinnoissa sinua auttavat Reetta Kungsbacka  ja Mikael Hallbäck (yritykset ja organisaatiot) joukkoineen.

 Elä, opi ja nauti.

Marjaana Suutarinen
Vaasan yliopisto, Levón instituutti
Johtaja
Tekniikan tohtori

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 3.5.2021.