Avainsana-arkisto: tietotekniikka

Maailman kaikki viisi tietokonetta

Vuosi 2020 näytti sen, miten moninaisia haasteita organisaatioiden toimintaympäristössä tapahtuvat mullistukset aiheuttavat. Viime keväänä etätöihin siirtyi valtava joukko suomalaisia, mikä haastoi yrityksiä ja vaati monelta työntekijältä oman elämän ja tapojen järjestelyä. Digiloikka-sana kulutettiin puhki jo ennen kesälomia. Tällä hetkellä arvuutellaan sitä, miten moni tulee jatkossakin työskentelemään etänä, ja miten me ylipäätään selviämme tästä kaikesta.

Olen viime aikoina lukenut eri aikakausilta paljon tutkimuksia ja kirjoja, jotka liittyvät yritysten digitalisoitumiseen, tietotekniikkaan, tiedon jakamiseen, vuorovaikutukseen ja yritysten väliseen kytkeytymiseen sekä muutoksiin, jotka kumpuavat yritysten toimintaympäristöstä. Löysin historian kellastamilta sivuilta muutamia varsin ajankohtaisia aiheita.

Kuulostaako tutulta?

Eräässä 1960-luvulla julkaistussa tutkimuksessa todettiin tietojärjestelmien vaikutuksen tuntuvan tällä hetkellä (eli 60-luvulla) kaikissa yritysrakenteen ulottuvuuksissa. Lisäksi huomioitiin lisääntynyt data ja sen käsittelyyn liittyvät vaatimukset, sillä massatietojärjestelmät tarvitsevat datan koodausjärjestelmiä, jotta datasta pystyy tekemään järkeviä analyysejä yrityksen toiminnan tueksi. Kyllä, kyllä, ajankohtaista asiaa yhä.

Kirjassa vuodelta 1973 kerrottiin, että ympäristön muuttuessa nopeasti, organisaatioiden täytyy ymmärtää muutoksen vaikutus omiin rakenteisiinsa ja prosesseihinsa pystyäkseen reagoimaan. Ympäristö nähdään tiedon lähteenä ja yritysten pitäisi oppia käsittelemään kasvavaa tietomäärää. Yhtenä kantavana ajatuksena on, että mitä suurempi tehtävään liittyvä epävarmuus on, sitä enemmän tietoa täytyy prosessoida tehtävän suorittamisen aikana. Allekirjoitan! Rutiininomaiset tehtävät on helpompi automatisoida ja tietoa tuotetaan ja analysoidaan sekä esimerkiksi visualisoidaan helpottamaan päätöksentekoa kinkkisemmissä asioissa.

Skippaan 80-luvun, synnyin silloin ja melkein muistan sen. En tosin muista elämässäni aikaa ilman tietokonetta, koska sillä tehtiin töitä lapsuuskodissani jo sinä ajanjaksona, jonka pystyn mielessäni taaksepäin kelaamaan. Vähän vanhempana lainasin muuten kirjastosta tietokoneen käyttööni tunniksi, niitä oli Alahärmän kirjastossa asiakkaiden käytössä muistaakseni yksi. Aika usein tekeminen loppui ennen kuin tunti oli kulunut.

Vanhoja artikkeleita lukiessa on helppo nyökytellä itsekseen oman koneen äärellä ja myhäillä. Näinhän sen on ollut, tämähän on tuttua juttua. Yhtäkkiä eteen tupsahtaakin eräässä artikkelissa ollut nosto vuodelta 1943. Siinä IBM:n silloinen johtaja Thomas Watson toteaa maailman markkinoilla olevan tilaa noin viidelle tietokoneelle. Viisi tietokonetta oli yhtä kuin maailman markkinat 80 vuotta sitten. Nykyisessä älylaiteähkyssä ja digikytkeytymisessä määrä meinaa naurattaa. Toisaalta kukapa olisi uskonut, miten räjähdysmäisesti digitaalisuus ja esimerkiksi etätyöt lisääntyvät.

Tämä teksti alkaa olla valmis. Oikoluen sen, kurkkaan somea kännykällä (eli pikasilmäilen sisältöjä sovelluksista, missä tapaan roikkua, painan pari kertaa peukkua ja yhden sydämen). Laitan kännykän tietokoneen viereen, nappaan Teamsin näkyviin ja vedän kuulokkeet korville. Tunti ei tunnu enää missään. #etätyö

Tuire Hautala-Kankaanpää
tohtorikoulutettava, Vaasan yliopisto, johtamisen yksikkö
apurahatutkija Suomen kulttuurirahaston tuella

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 4.1.2021.

Tietotekniikka ja älykäs automaatio vaikuttavat arkeesi

Automaatio ja tietotekniikka kehittyvät suurin harppauksin. Tietotekniikan ja pilvipalveluiden kasvava tietojenkäsittelykapasiteetti on mahdollistanut sen, että yhä useampaan automaatiojärjestelmään voidaan lisätä esim. koneoppimista ja konenäköä sekä data-analyysiä, jotka eivät perinteisillä automaatiojärjestelmillä olleet mahdollisia.

Etelä-Pohjanmaan ruokamaakunnan kannalta on erityisen mielenkiintoista, kuinka tietotekniikka ja esineiden internet (IoT) pystyvät varmistamaan yhä tarkemman ja varmemman elintarvikkeiden jäljitettävyyden. Konenäköä ja koneoppimista hyödynnetään enenevissä määrin elintarvikkeiden laadunvarmistuksessa. Tietotekniikka takaa myös nykyistä paremman ja ympäristöystävällisemmän kuljetuslogistiikan, kun sitä aletaan yhä enemmän optimoida päästöjen minimoimiseksi. Harva tulee ajatelleeksi, että erilaisten päästöjen vähentäminenkin on tietotekniikan ansiota. Esimerkiksi erilaisia palotapahtumia on optimoitu ohjausalgoritmeillä. Näin voidaan vaikuttaa polttoaineen kulutukseen ja päästöihin. Nykyautot eivät enää selviäisi päästörajoituksista ilman tietokoneohjattua polttoaineensyöttöä. Uusiutuva energiakaan ei toimi tehokkaasti ilman tietotekniikkaa: sekä aurinkokennojen että tuulivoimaloiden hyötysuhde optimoidaan ohjausalgoritmeilla.

Siirtyvätkö fyysiset laitteet pilveen?

Pilvipalveluiden kehittyminen saattaa johtaa siihen, että useat tähän asti fyysisisinä tuntemamme laitteet siirtyvät pilveen. Voi olla, että esimerkiksi seuraavan sukupolven sähköverkon suojareleet toimivatkin vain ohjelmistona pilvessä, eikä fyysistä laitetta enää tarvita. Uudenaikaista ”laitetta” ohjataan nettikäyttöliittymän kautta.

Luonnollisesti edelleen tarvittaisiin sähköverkkoon fyysiset anturit mittamaan virta- ja jännitetietoja, sekä toimilaitteet katkaisemaan virran sähköverkon viallisista osista. Nämä ovat yhteydessä pilvessä sijaitsevaan ohjelmistolaitteeseen internetin kautta. Toki tällainen ”laite” on vielä tulevaisuutta mm.  erilaisten turvallisuusmääräysten ja tietoturvakysymysten takia. Tyyppihyväksynnän saaminen pilvessä olevalle turvallisuuskriittiselle laitteelle on vielä mahdotonta.

Tietotekniikka on yhä tulevaisuuden ala!

Asiat eivät ole pysyviä. Koneoppimien tulee yhä enemmän ihmisen avuksi erilaisissa työtehtävissä lähivuosina. Tietotekniikan työpaikat ovat tulevaisuutta. Jo nyt lähes ammatissa kuin ammatissa joutuu tietotekniikan kanssa tekemisiin. Myös yritysten kannattaa panostaa tietotekniikan ja automaation uusien mahdollisuuksien käyttöönottamiseen. Edelläkävijyys digitalisoinnissa nähdään yleisesti yrityksille kilpailuvalttina. Tulevaisuudessa tietotekniset taidot ovat kaikille vielä välttämättömämpiä kuin nyt.  Tietotekniikkaa kannattaa siis opiskella.

Timo Mantere, sulautettujen järjestelmien Epanet-professori, Vaasan yliopisto

Juttu on julkaistu Ilkassa 6.1.2020.