Avainsana-arkisto: ohjelmointi

Tietotekniikan yliopisto-opintoja Seinäjoella

Ota hyöty irti tietotekniikan FITech-opinnoista ja paikallisesta lähituesta Seinäjoella.

Viimeistään koronaviruspandemia on osoittanut, että opintoja on mahdollista suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Sen lisäksi, että yliopistot veivät pakon sanelemana kurssit verkkoon, tarjolla on jo pitkään ollut paljon hyviä verkkosisältöjä itseopiskeluun. Verkkokurssien edut ovat moninaiset. Yksi suurimmista eduista on se, että verkko-opiskelu on joustavaa. Sen avulla voidaan tavoittaa entistä laajempi ja monimuotoisempi joukko uuden oppimisesta kiinnostuneita ihmisiä. Koska luentovideot voi katsoa ja tehtävät tehdä milloin ja missä vain, opinnot on helpompi yhdistää esimerkiksi töissä käyvän aikatauluihin. Kotoa käsin opiskelu voi myös madaltaa kynnystä, mikäli liikuntarajoitteet tai vaatimus sosiaalisuuteen hankaloittavat perinteiseen yliopisto-opiskeluun osallistumista. Myös tarve matkustaa vähenee. Se säästää merkittävästi luonnonvaroja ja aikaa sekä vähentää ruuhkia. Lehtoreidenkaan ei enää tarvitse taistella parhaista luentosaleista ja luennointiajoista. Opiskelu on vapaampaa, joustavampaa, avoimempaa, halvempaa, kansainvälisempää ja osin laadukkaampaa – edut ovat suuret.  

Kaikki ei tietenkään ole täysin auvoista. Korona-aika ja etäopiskelu ovat tuoneet uusia haasteita opiskeluun. Tutkimusten mukaan yhä useampi opiskelija kokee olevansa uupunut ja yksinäinen opinnoissaan. Eikä ihme, verkko-opiskelu kun ei kovin hyvin tue yhteisöllisyyden rakentumista. Kontaktiopetuksessa jutusteluhetket opiskelijatovereiden kanssa ja opettajalle nopeasti esitetyt kysymykset antavat varmuutta siitä, että on ymmärtänyt sisällöistä keskeiset asiat oikein. Vertaistuki auttaa puskemaan vaikeista tehtävistä läpi.  Verkkoon kirjoittamisessa on aina kynnyksensä, sillä sinne kirjoitettu on kaikkien nähtävänä – eikä ihmissuhteiden rakentaminen ja ylläpito verkon yli ole ollenkaan helppoa. 

Etäopintojen avuksi paikallista tukea

Meilläkin on omakohtaista kokemusta siitä, ettei etäopintoihini ole aina helppoa sitoutua. Vaikka opintoja suorittaa viime kädessä itseään varten, on silti tärkeää, että joku muukin on niistä kiinnostunut. On hän sitten opiskelijatoveri, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia, tai opettaja, joka on kiinnostunut seuraamaan, miten oppi on mennyt perille. 

Verkko-opiskelu on tullut jäädäkseen. Erilaiset verkko-opiskelun muodot monipuolistuvat ja niiden rinnalle otetaan käyttöön myös erilaisia hybridimalleja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi syksyllä tarjolle tulevaa mahdollisuutta suorittaa Tampereen yliopiston ohjelmistoalan kursseja Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Opinnot tarjotaan verkossa FITech-verkoston kautta, mutta lisäksi järjestetään oppimisen tueksi Seinäjoen ja Porin yliopistokeskusten kampuksilla paikallisten alan asiantuntijoiden ohjaamat harjoitusryhmät. Verkkokurssit mahdollistavat joustavan ja työelämään sopivan tavan opiskella. Harjoitusryhmässä saa tukea opintoihin ja opiskelijat voivat verkostoitua keskenään. Oppiminen on yhteisöllisempää kuin yksin puurtaen.  

Tampereen yliopiston on tarkoitus laajentaa ohjelmistoalan opetuksen tarjontaa Seinäjolla edelleen lukuvuonna 2022–23. Nyt tarjolle tulevat jaksot voi sisällyttää myöhempiin tietotekniikan tai tietojenkäsittelyn tutkintoihin. Vinkkinä voimme myös kertoa, että ohjelmistoala kasvaa tällä hetkellä ennätysvauhtia ja samalla tarvitaan valtava määrä uusia osaajia. Tervetuloa opiskelemaan!

Asiantuntija Mari Kekola ja tutkijatohtori Jussi Rasku jussi.rasku (a) tuni.fi

Seinäjoen yliopistokeskus

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 25.8.2021.

Artikkelikuva: Chris Nagahama, Unsplash

Ohjelmointi = koneelle annettuja käskyjä

Maailman muuttuessa ja digitalisaation jyllätessä ohjelmoinnista tai tuttavallisemmin koodauksesta puhutaan paljon mediassa, turuilla ja toreilla. Samassa yhteydessä monesti puhutaan työvoimapulasta, täydennyskouluttamisesta ja koodaamisesta kouluissa. Vellovan keskustelun ansiosta se, mitä pitäisi tehdä, alkaa olla selvää. Valitettavasti vähemmän puhutaan siitä, mistä koodauksessa oikeasti on kyse ja miten aiheesta kiinnostunut pääsisi alkuun.

Asianlaita on valitettava senkin vuoksi, että Internet ja älypuhelimet tarjoavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kehittää itseään. Silti monelle, motivoituneellekin, voi olla vaikeaa päästä liikkeelle, sillä netti pursuaa ohjeita ja oppaita, joiden väliltä valitseminen tuntuu mahdottomalta. Mielestäni meidän ohjelmistoalalla työskentelevien pitäisikin toimia enemmän ruohonjuuritasolla: puhua ja kirjoittaa ohjelmoinnista lähellä oleville ihmisille, jotta sen aloittaminen olisi helpompaa.

Aloitetaan perusperiaatteista

Ohjelmoinnin oppaiden runsaudenpulaan liittyvä ongelma on onneksi kierrettävissä, sillä monet yksityiskohdat ovat aiheesta kiinnostuneelle vain häiritsevää kohinaa. Mielestäni parhaiten ohjelmoinnista saakin otteen aloittamalla perusperiaatteista. Pohjimmiltaan ohjelmoinnissa on kyse tietokoneelle kirjoitettavista käskyistä, jotka kone sitten orjallisesti suorittaa. Käskyt puolestaan rakentuvat neljästä ideasta: muuttujista, ehdoista, silmukoista ja aliohjelmista.

Muuttujat ovat kuin laatikoita, jonne voi säilöä digitaalisia asioita. Nämä asiat voivat olla numeroita, tekstiä tai jopa kuvaa tai ääntä digitaalisissa muodoissaan. Lisäksi muuttujaan voi aina katsoa ja tutkia sinne säilöttyä asiaa. Eräässä asiassa muuttuja tosin poikkeaa laatikosta: sinne uutta asiaa säilöttäessä aiemmin säilötty asia katoaa eli menee kuuluisaan bittitaivaaseen. Jotkut muuttujista ovat erityisiä: ne on suoraan kytketty tietokoneen näppäimiin ja näyttöön. Niihin säilötyt numerot muuttuvat riippuen siitä, mitä tietokoneen näppäimiä on painettu ja miten hiirtä on heilutettu. Arvojen säilöminen osaan näistä erityismuuttujista puolestaan aiheuttaa esimerkiksi ruudun värin muuttumisen.

Muuttujien sisältöjä voi vertailla esimerkiksi tarkistettaessa, onko kahdessa muuttujassa tallessa sama numero. Ohjelmointikielten ehtorakenteet mahdollistavat sen, että tarkistuksen tulos vaikuttaa siihen, mitä käskyjä seuraavaksi suoritetaan.

Tietokone on hyvä toistamaan

Se, missä tietokoneet ovat nopeutensa vuoksi erinomaisia, on asioiden toistaminen. Ohjelmoinnissa asioita toistetaan silmukkarakenteilla, joilla tietty joukko käskyjä voidaan toistaa halutun monta kertaa. Asioiden toistamista suoraviivaistavat myös aliohjelmat, jotka ovat kokoelma käskyjä. Hyvä aliohjelma pistää tietokoneen tekemään yhden tietyn asian, esimerkiksi piirtämään kirjaimen ruudulle. Usein näihin aliohjelmiin liitetään muuttujia, jotka vaikuttavat sen toimintaan (syöte), ja muuttuja, jonne aliohjelman tulos tallennetaan (ulostulo). Esimerkissämme kirjaimia piirtävästä aliohjelmasta aliohjelman syöte voisi olla piirrettävän merkin numero, esim. kirjainta ”A” vastaa numero 65. Vastaavasti aliohjelman ulostulo olisi tosi tai epätosi sen mukaan, mahtuiko kirjain ruudulle. Aliohjelmien ehdoton etu on, että niiden avulla voit käyttää muiden kirjoittamaa koodia, joka nopeuttaa ja helpottaa ohjelmointityötä huomattavasti.

Ohjelmointi tapahtuu yhdistelemällä neljää edellä mainittua ideaa: muuttujia, ehtoja, silmukoita ja aliohjelmia. Ohjelmoinnin maailmaamullistava voima on siinä, että näin syntyy ohjelmia, jotka ohjaavat robotteja, pyörittävät pankkimaailmaa, teollisuutta ja Internetiä, sekä laskevat, luetteloivat, esittävät ja muokkaavat kaikkea tietoa ympärillämme. Steve Jobsia mukaillen: tietokone on ajattelun polkupyörä.

Jussi Rasku, FT

Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkijahotelli

Juttu on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 23.3.2020

Linkki Jussin väitöskirjaan

Linkki Sepeli ry:n facebook-sivuille