Luovaa yhteistyötä – kansalaiset tieteentekijöinä

Digitalisaation ja internetin ansiosta työn tekeminen on monilla aloilla murroksessa. Joissakin ammattiryhmissä digitalisaatio voi lisätä työn kuormittavuutta ja kiihdyttää hektisyyttä. Hyvissä oloissa digitalisaatio lisää luovuutta, työn tehoa ja sujuvuutta. Varsinkin asiantuntijatyössä joustavuus lisääntyy ja paikkakuntakeskeisyys vähenee. Monilla aloilla digitaalinen teknologia voi auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaprosesseja uudella tavalla entisiä tehokkaammiksi.

Kansalaistiede hyötyy digitalisaatiosta

Myös tutkimuksessa digitalisaation mahdollisuuksia on vielä paljon hyödynnettävänä, kun tietojen kirjaamisesta paperille ja/tai taulukkolaskentaohjelmaan päästään automatisoidumpaan tietojenkäsittelyyn. Tästä on hyötyä erityisesti kansalaistieteessä, jonka edellytykset ovat digitalisaation ja internetin ansiosta oleellisesti parantuneet. Kansalaistiede on vasta kehittymässä oleva ilmiö, vaikka tietyillä tutkimusaloilla (esimerkiksi kansatiede, biologia, geologia) sitä on hyödynnetty jo pitkään. Erityisesti viimeaikaiset tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen liittyvät virtaukset ovat lisänneet kiinnostusta kansalaistieteeseen.

Kansalaistieteen aseman vahvistuminen on huomattu Euroopan komissiossa, valtiollisissa elimissä sekä useissa yliopistoissa. Esimerkiksi Genevessä järjestettiin vuonna 2018 alan konferenssi. Suomessa Tiedekeskus Heureka sekä Itä-Suomen ja Oulun yliopistot ovat järjestäneet aiheeseen liittyviä tapahtumia. Kansainvälisinä esimerkkeinä kansalaistieteen mahdollisuuksista mainittakoon foldit.it- pelipalvelu, jossa kansalaiset voivat muodostaa digitaalisia proteiinilaskoksia lääketeollisuuden tutkimukselle.  Galaxy Zoo:ssa taas kuka tahansa pääsee luokittelemaan galaksien kuvia niiden muodon perusteella.

Pisimmilleen vietynä kansalaistiede voi tarkoittaa tutkimuskysymysten muotoilua ja yleistä ideointia yhdessä tutkijoiden kanssa sekä tutkimustulosten moniäänistä tulkintaa ja hyödyntämistä. Parhaimmillaan kansalaistiede tekee tutkimuksen tekemisestä avoimempaa, laadukkaampaa, tehokkaampaa ja yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa.

Tutkimuspalveluja pitää kehittää jatkuvasti

Digitalisaation avulla voidaan myös edistää elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyötä. Yhteistyöllä voidaan esimerkiksi tehostaa innovaatioiden kaupallistamista. Tutkimuspalvelujen kehittäminen näkyy niin teollisuudessa kuin korkeakouluyhteisöissäkin. Palvelujen osalta jälkimmäisen keskeinen toimintastrategia onkin vastata kysyntään ja selvittää asioita ja ongelmia. Elinkeinoelämän ja tiedeyhteisön yhteistyön kehittäminen vaatii ketteryyttä, joka merkitsee toimintatapana halua ja kykyä löytää sekä käynnistää uutta niin tutkimuksessa kuin tutkimuksen soveltamisessa käytäntöön.  Digitaaliset menetelmät tehostavat toimintaa ja edistävät myös uusien kumppanuuksien etsintää ja yhteyksien luontia.   

Yliopistoyhteisön ja paikallisten toimijoiden välinen yhteistyö organisoituu usein hankkeiden kautta. Toteutuessaan hankkeet tarvitsevat resursseja, joita monimuotoinen yhteistyö voi tarjota. Niiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin määrätietoista viestintää, työtä ja onnistumisia. Jokainen hanke ja tilanne on aina yksilöllinen. Yhteistyön polku täytyy rakentaa osapuolten tavoitteita tukevaksi. Rohkeus uudistua sekä taito rakentaa tieteen ja käytännön yhteisiä ekosysteemejä ovat tärkeitä nyt ja tulevaisuudessa. Niiden tueksi tarvitaan edelläkävijöitä ja visionääristä ajattelua, jota ei googlaamalla löydy.

Pertti Wathen
Projektipäällikkö
Seinäjoen yliopistokeskus
Tampereen yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 29.3.2020.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s