Nykyinen hallitusohjelma pyrkii lisäämään puun käyttöä rakentamisessa. Syyskuussa julkistettujen kansallisten tavoitteiden mukaan puurakentamisen osuus julkisesta uudisrakentamisesta vuonna 2025 olisi 45 %. Osuus on nyt 15 %, eli tavoite on kunnianhimoinen.
Miksi puurakentamista edistetään?
Puun käytölle on hyviä perusteita. Sen monet ominaisuudet, kuten uusiutuvuus ja hiilensidonta, hillitsevät ilmastonmuutosta. Rakennuksen elinkaaren lopussa voidaan puu käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää energian tuotannossa. Käyttämällä ja jatkojalostamalla suomalaista puuta lisäämme työllisyyttä ja vientimahdollisuuksia.
Puukerrostalojen asukkaat kokevat, että puurakennuksissa on miellyttävä äänimaailma ja hyvä sisäilma. Asuntoja pidetään lämminhenkisinä ja kodikkaina. Sisätilojen puupinnat vaikuttavat myönteisesti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Tuoreiden tutkimusten mukaan puulla on jopa antibakteerisia ominaisuuksia.
Suomessa on vahva puurakentamisen perinne pientaloissa. Uutta on puun käytön laajentaminen julkisiin ja suuriin rakennuksiin, kuten päiväkoteihin ja kouluihin.
Rakentamispäätökset koskettavat meitä kaikkia. Kuluttajina teemme suuria päätöksiä kodin ostajina, vuokraajina, rakentajina. Vietämme aikamme kodeissa, kouluissa, työpaikoilla, harrastustiloissa ja hoitolaitoksissa. Rakennusmateriaalista riippumatta odotamme laadukkaita, turvallisia ja viihtyisiä tiloja.
Koronapandemian ja etätyön myötä katsomme uusin silmin myös rakennuksia: mitä arvostamme ja tavoittelemme? Ekologisuus korostuu. Ymmärretään, että oikeilla investoinneilla rakennettuun ympäristöön edistetään kestävyyttä.
Yhteistyöllä kohti kestävämpää rakentamista
Vaikka puumateriaali vastaa moneen kestävyyshaasteeseen, ei puu sovellu kaikkeen rakentamiseen. Hedelmällistä onkin tehdä yhteistyötä kestävän rakentamisen hyväksi, erilaisia materiaaleja ja rakennustapoja käyttäen. Este uusille ratkaisuille ovat urautuneet ajatusmallit. Uusia toimintatapoja tarvitaan niin yrityksissä kuin yhteistyössä: kestävyyshaasteet vaativat uskallusta ajatella ja toimia toisin. Kokeilut, pilotoinnit ja kokemusten jakaminen tukevat uuden omaksuntaa myös rakentamisessa.
Puurakentamisen edistämisestä on keskusteltu pitkään. Rakentamisessa on myös tehty merkittäviä innovaatioita: rakennettu enemmän ja korkeampia puukerrostaloja ja kehitetty moduuliratkaisuja. Iso murros on kuitenkin vielä toteutumatta.
Kuka saa aikaan muutoksen?
Vaatimukset kestävästä rakentamisesta osana ilmastonmuutoksen hillintää ovat yhä kuuluvampia. Rakennusmääräyksissä nousevat esiin hiilijalanjäljen laskenta, kiertotalouden edistäminen ja rakennuksen koko elinkaaren huomioiminen. Kuntien ja kaupunkien hankinta- ja kaavoituspäätökset ovat tärkeitä keinoja edistää kestävää rakentamista. Rakentajatkin kiinnostuvat puusta, kun yleiset vaatimukset kestävyydestä konkretisoituvat kysynnäksi: tämä asettaa asiakkaat – niin julkiset kuin yksityiset – ratkaisijan rooliin.
Uusilla ohjeilla ja tavoitteilla valtio viitoittaa tietä kohti kestävämpää rakentamista. Samalla kunnille tarjotaan tukea. Parhaillaan on käynnissä Ympäristöministeriön avustushaku julkisen sektorin puurakentamishankkeille. Edelläkävijät uskaltavat ajatella ja toimia uudella tavalla ja tarttua haasteeseen.
Asta Salmi
puurakentamisen liiketoiminnan Epanet-professori, Vaasan yliopisto
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 19.10.2020.
Epkytellen 