Yhteistyöverkostoja tarvitaan kasvun moottoriksi

Talouden kasvu Suomessa on ajankohtainen aihe. Samalla pitää olla kiinnostunut siitä, miten erilaiset maakunnat pärjäävät. Talouden kasvua tukevat monet rakenteelliset asiat kuten pääomien saatavuus, osaaminen ja yrittäjyys, teknologinen kehitys sekä aluetalouden oma kyky uudistua ja tukea uuden syntymistä. Viimeisten osalta keskeisiä ovat yhteistyömahdollisuudet, jotka auttavat uusien työtapojen käyttöönotossa ja uusien tuotteiden luomisessa.

Tehtäessä jotain riskialtista tai vaikeaa yhteistyökumppaneiden läheisyys on merkityksellistä. Työtä helpottaa, kun voidaan olla henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa ja miettiä yhdessä, mitä tehdä seuraavaksi. Toisaalta moderni tietotekniikka mahdollistaa kaupankäynnin vaikka toiselle puolen maapalloa. Uuden tekemisessä yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat tärkeitä kumppaneita. Julkisella hallinnolla, ja Suomen olosuhteissa erityisesti kunnilla, on aktivoiva ja työtä koordinoiva rooli. Puhutaan kolmoiskierteestä. Se on tunnistettu monien alueellisten onnistumisten taustalta.

Yliopistotkin muuttuvat

Yliopistolain mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Yliopistot ovat yhä aktiivisemmin mukana yhteistyössä. Eri yliopistoilla on omia painotuksia.

Yliopistoilla on sekä sisäisiä että ulkoisia syitä lisätä vuorovaikutustaan muun yhteiskunnan kanssa. Tutkijat joutuvat yhä enemmän kilpailemaan rahoituksesta. Toisaalta tutkimuksen tuloksilla on yhä useammin myös kaupallista arvoa. Yliopistojen toimintaan on tullut yritysmäisiä piirteitä.

Kaikki tieto ei ole yliopistoissa. Yliopistot tarvitsevat ulkopuolista rahoitusta ja ulkopuolisia kumppaneita. Arvokasta tietoa syntyy paljon työelämässä ja joidenkin asioiden ymmärtäminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista ilman kontakteja elävään elämään.

Asiakkaan ja kansalaisen ääni tarvitaan

Kun kolmoiskierteessä yhteistyö on tehokasta, kumppaneiden roolit voivat sekoittua. Yrityksissä voidaan tutkia ja selvittää, korkeakoulussa kokeilla.  Hyvään yhteistyöverkostoon tarvitaan myös asiakkaan tai tavallisen ihmisen näkökulma.  He viime kädessä ratkaisevat, ovatko tuotteet tai palvelut oikeasti parempia kuin entiset. Etelä-Pohjanmaalla yritysten, kuntien, yliopistojen ja muiden rahoittajien yhteistyöllä on mm. perustettu tutkimusryhmä, joka selvittää, millä perusteilla asiakkaat tekevät päätöksiä ostaessaan elintarvikkeita. Tiedolla on kaupallista merkitystä. Yhteistyössä hankittu tieto auttaa onnistumaan.

Juha Alarinta on Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusjohtaja

 

Juttu on julkaistu Ilkassa 4.11.2019.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s