Terveyttä edistävä elämä on helppoa mutta vaikeaa

Jos viisikymppisenä korjaa viisi riskitekijää elämäntavoistaan, voi saada elämäänsä kymmenen lisävuotta. Nämä tekijät ovat alkoholin liikakäyttö, tupakointi, ylipaino, vähäinen liikunta sekä liian rasvainen ja makea ruokavalio.

Liiallisen alkoholinkulutuksen rajana on noin kahdeksan alkoholiannosta viikossa. Jokainen rajan ylittävä annos lyhentää – laskennallisesti – elinikää 30 minuutilla. Suomessa alkoholin kokonaiskulutus on viime vuosina saatu laskemaan, mutta vuotuinen keskiarvo vastaa yhä noin 12 annosta tai yhtä pulloa Koskenkorvaa joka ikinen viikko joka ikiselle kansalaiselle – vauvasta vaariin. Eteläpohjalaiset ovat juoneet täysin määrin oman osuutensa suomalaisten keskiarvokulutuksesta. Sen sijaan rannikkopohjalaiset juovat noin 10 % vähemmän – ja myös sairastavat vähemmän. Rahalla mitattuna edelliset kuluttavat vuodessa noin 750 euroa alkoholiostoksiin, jälkimmäiset 50 euroa vähemmän.

Kehnojen elintapojen aiheuttamien terveyshaittojen esiinmarssi on ollut vuosien varrella rivakkaa. Maksan kunnosta kertovien entsyymien pitoisuudet ovat väestötasolla nopeasti nousseet. Jos runsaasti alkoholia käyttävän elämään kuuluu juomisen ohella muita elämäntapariskitekijöitä, niiden vaikutukset vahvistavat toisiaan ja lisäävät riskiä maksasairauksiin, metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen. Sukupuoli ja ikä vaikuttavat sairastumisriskeihin: naiset ja kaikki yli 40-vuotiaat ovat alttiimpia maksavaurioille. Myös suomalaisille tyypillinen humalahakuinen juominen lisää riskiä poikkeaviin maksa-arvoihin, rytmihäiriöihin ja äkillisiin aivo- ja sydäntapahtumiin.

Tavanomaisissa terveystarkastuksissa elämäntavoissa piilevät riskitekijät jäävät usein huomaamatta. Alkoholin suurkulutus tulee usein sattumalta ilmi laboratoriokokeissa, kun selvitellään syytä johonkin muuhun oireeseen. Seinäjoella toimivassa tutkimusryhmässä on kehitetty aiempaa herkempiä alkoholin liikakäytön toteavia laboratoriokokeita, joita on jo otettu rutiinikäyttöön eri puolilla Suomea. Samalla on löydetty myös uusia laboratoriomenetelmiä maksan toimintaa, elimistön tulehdustilaa ja rasva-aineenvaihduntaa kuvaavista määrityksistä, joilla voidaan ennustaa esimerkiksi rasvamaksan ja muiden elinvaurioiden kehittymisen riskiä.

Elämäntavoista jo aiheutuneita terveyshaittoja voidaan korjata siistimällä elintapoja. Esimerkiksi rasvamaksaa voidaan hoitaa harrastamalla aerobista liikuntaa vähintään 3–4 tuntia viikossa. Terveyttä edistävä elämä on siis oikeastaan aika helppoa – mutta jostain syystä niin kovin vaikeaa.

Onni Niemelä

ylilääkäri, Seinäjoen keskussairaala, laboratorio

laboratoriolääketieteen professori, Tampereen yliopisto

 

Juttu on julkaistu Ilkassa 25.11.2019

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s