Avainsana-arkisto: ura

Puheenvuoroja tutkimuksesta

Oletko huomannut, että ensin Ilkassa ja sitten Ilkka-Pohjalaisessa on ollut tällä paikalla syksystä 2019 lähtien joka viikko tutkijan tai muun korkeakoulumaailmassa työskentelevän ihmisen puheenvuoro? Yhteistä niille on, että kirjoittajien työ liittyy jotenkin Epanet-verkostoon tai Seinäjoen yliopistokeskukseen. Aiheet ovat vaihdelleet esimerkiksi kehitysvammaisen ikäkäsityksestä metsänhoitoon ja uusista proteiinilähteistä yritysten innovaatiokykyyn. Kaikkia puheenvuoroissa käsiteltyjä aiheita tutkitaan täällä, lehden levikkialueella.

Mikä saa ryhtymään tutkijaksi? Osalle se saattaa olla sattuma, kuten mikä tahansa muukin ammatinvalinta. Osaa riivaa ehtymätön kiinnostus joko yhteen tiettyyn aiheeseen, tai monitieteisesti lähinnä kaikkeen. Ovatko tutkijat ja korkeakouluväki sitten epätavallisen lahjakkaita? Eivät. Joukossa saattaa olla koululuokasta tuttuja kympin tyttöjä tai poikia. Mutta tutkijoiksi ovat päätyneet sellaisetkin, joista yläkoulun opettaja tai luokkakaverit eivät olisi ikinä mokomaa osanneet odottaa. Kuka tahansa meistä voi yllättää sekä itsensä että ympäristönsä elämänvalinnoillaan.

Koulutusputket eivät ole suoria ja mutkattomia, niissä saattaa olla välillä katkoksia ja jännittäviä haaroja. Tohtoriksi voi edetä ammattikoulun kautta, käymättä päivääkään lukiota. Tämä on yksi suomalaisen koulujärjestelmän hienouksista. Hienoa on sekin, että työuralleen voi ripotella opiskelujaksoja. Opinnäytteissä voi yhdistää päivätyöstä ja opinnoista saatua osaamista.  Epanet-verkoston tarkoituksena on juuri tällainen käytännön ja tutkimuksen tasavertainen vuoropuhelu niin, että erilaista tietoa yhdistämällä voidaan luoda jotakin uutta.

Millaista työtä tutkiminen on? Aivan tavallista, arkista puurtamista, johon liittyy sekä uuden luomista että puuduttavien rutiinien pyörittämistä. Ja kuten millä tahansa muullakin alalla, myös tutkimuksella on omat sääntönsä ja ohjeensa. Tutkijan ammattitaitoon kuuluu niiden hallinta. Tutkija esimerkiksi sitoutuu kunnioittamaan tutkittavien henkilöiden ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta. Tutkijan työhön, tiedelukutaitoon ja kriittiseen ajatteluun voi tutustua vaikka täällä.

Pidetään sivistyksestä kiinni

Suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita ovat korkea osaaminen sekä kaikkien kansalaisten vähintäänkin kohtuullinen yleissivistys. Reilut sata vuotta sitten kansakoululaitoksen, työväenliikkeen, maamiesseurojen, nuorisoseurojen, marttojen ja monien muiden tavoitteena oli nostaa Suomi itsenäisenä demokratiana muiden sivistyskansojen joukkoon. Tienä siihen pidettiin kaikkien mahdollisuutta oppia ja päästä käsiksi tietoon. ”Demokratia ponnistaa kansalaisten mielipiteistä. Kun mielipiteitä ohjaa tietämättömyys, demokratia ei toimi.”  Näin lukee tuoreimmassa Tiede-lehdestä (11/2021). Tuntuu pelottavalta, että tästä täytyy muistuttaa vuonna 2021.

Mielipiteet ovat yleensä hyvin vahvoja, selkeitä ja suureen ääneen lausuttuja. Tutkittu tieto sisältää aina epäilyksen. Menetelmät kehittyvät, ymmärrys kasvaa. Tieto lisääntyy. Ja muuttuu. Siksi tutkijan puheenvuoro saattaa joskus kuulostaa varovaiselta. Tutkimus perustuu kriittiseen ajatteluun. Joskus tuntuu, että tutkijan kärkkäin kriitikko on hän itse.

Tutkimusta ei tehdä irrallaan muusta yhteiskunnasta. Siksi me haluamme kertoa työstämme, esimerkiksi näissä Ilkka-Pohjalaisen puheenvuoroissa.

Nina Harjunpää
erikoissuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Epanet-verkosto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 11.10.2021.

Entä unelmat?

Jo pieniltä lapsilta kysytään: ”Mikä susta tulee isona?” Silloin monikaan ei vielä osaa vastata. Aikuisena saattaa jo tietää vastauksen, mutta onko silloin unelmille tai toiveille enää sijaa? Työllistymisen edistämisessä korostetaan tarpeen ja tarjonnan huomioimista. Ihmisiä esimerkiksi koulutetaan aloille, joilla on työvoimapulaa. Ajatus on hyvä, mutta yksilö ja hänen tarpeensa saattavat helposti jäädä suurien tavoitteiden jalkoihin. Kaikki eivät halua, tai edes välttämättä pysty työskentelemään tietyllä alalla. Saattaa olla terveydellisiä esteitä, sekä fyysisiä ja henkisiä haasteita.

Teknologia muuttaa työelämää jatkuvasti. Jotkin työtehtävät loppuvat ja kokonaan uusia syntyy. Alueellisesti on tiettyjä vetovoimaisia aloja, mutta nekin muuttuvat. Kuntakokeilun koulutusvalmentajan tarjoama jatkuvan oppimisen ohjaus kannustaa asiakasta eri elämänvaiheissa omien kykyjen, osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen, sekä auttaa pysymään selvillä työelämän kysynnän ja tarjonnan muutoksista.  Koulutusvalmentaja tukee asiakasta päätöksenteossa ja auttaa hallitsemaan elämän- ja koulutuspolun eri valintoja. Päätavoitteena on tietenkin työllistyminen, mutta ennen sitä on mahdollista kulkea yhdessä ne askeleet, jotka tarvitaan oman koulutustason ja osaamisprofiilin nostamiseen.

Työttömyys, lomautus tai sairastuminen ovat tilanteita, jolloin voi tuntea yksinäisyyttä. Yksin jäädessä ongelmat helposti kasaantuvat. Omissa ajatuksissa esteet kasvavat suuremmiksi kuin mitä ne ehkä todellisuudessa olisivatkaan. Koulutusvalmennuksessa tärkeintä onkin aito kohtaaminen.  Uskon vahvasti, että aina kun ihmiset ovat aidosti läsnä toisilleen, mieleen jää ajatuksia, joita ei edes siinä hetkessä välttämättä tiedosta tai ymmärrä. Ajatusten jäsentäminen yhdessä toisen kanssa, oman ajan ja tilan saaminen, hyväksytyksi tuleminen ja halu auttaa ja ymmärtää toista vievät eteenpäin. Valmiita koulutusratkaisuja ei tietenkään voi luvata kenellekään, eihän sellaisia ole. Jokaisen täytyy tehdä valintansa itse, vain silloin saadaan kestäviä tuloksia.

Vuosien työ opettajana ja ohjaajana muun muassa koulusosiaalityön, erityisopetuksen ja erityisnuorisotyön parissa on opettanut minulle, että ohjaukseni on aina toiselle osapuolelle tarjoutuva mahdollisuus, ei pakko. Tarttuuko valmennettava esittelemiini mahdollisuuksiin, on hänen oma päätöksensä. Aina hänellä ei ole resursseja ratkaista asiaa juuri nyt. Kyse ei ole vain halusta. Työttömyys, oma ja läheisten jaksaminen, perheen hyvinvointi ja oma terveys ovat seikkoja, jotka haastavat ihmisiä ottamaan askeleitaan kohti unelmiaan, tavoitteitaan ja kouluttautumista. Korona on tuonut omat mausteensa arkeemme, kun esimerkiksi sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt. Kuitenkin antamalla mahdollisuuden muutokselle, toivottamaltakin tuntuvasta tilanteesta voidaan löytää yhdessä valon pilkahduksia.

Jokaisella, joka jää työttömäksi tai haluaa vaihtaa alaa, pitäisi olla mahdollisuus saada ajatuksilleen tukea ja ammatillista neuvontaa löytääkseen omat polut, joita pitkin lähteä kulkemaan. Onneksi jatkuvan oppimisen hankkeen avulla se on mahdollista. Ihmisiltä tulisikin toistuvasti elämän eri vaiheissa jaksaa kysyä: ”Mikä susta vielä tulee isona?” Minulle koulutusvalmentajana tärkeintä on innostaa asiakastani aidosti pohtimaan omia vaihtoehtojaan ja tekemään töitä saavuttaakseen unelmansa.

Teija Pitkäkangas
koulutusvalmentaja
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys

Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen koulutuspoluttamisella Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen työllisyyden kuntakokeilussa

Facebook: www.facebook.com/Koulutusvalmennus

Instagram: @koulutusvalmennus

Katso myös Jatkuvan oppimisen viisikko

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 6.7.2021.