Tuuppaus tekee terveellisistä ruokavalinnoista helppoa

Suomalaisten ruokavalion ravitsemuksellista laatua voidaan parantaa elintarvikkeilla, joissa on vähemmän suolaa ja sokeria, enemmän kasviksia sekä parempi rasvan laatu. Ihmisten hyvinvoinnin ja kansanterveyden näkökulmasta tarve terveellisemmille vaihtoehdoille ruokakaupassa ja ravintoloissa on suuri. Monet ruoka-alan toimijat ovatkin jo ottaneet tavoitteen omakseen Ravitsemussitoumuksessa, jonka myötä ne ovat luvanneet parantaa tuotteidensa ravitsemuksellista laatua. Jotta suomalaiset valitsisivat aktiivisemmin esimerkiksi vähemmän rasvaa ja enemmän kasviksia sisältäviä aterioita tai kuitupitoista ja vähäsuolaista leipää kauppareissuillaan ja lounasravintolan linjastolla, eivät ravintosisältömerkinnät tai -väitteet yksin riitä. Terveellisten ruokavalintojen tueksi tarvitaan myös muita keinoja.

Etelä-Pohjanmaa on profiloitunut ruokamaakuntana. Siksi täällä on otollista tutkia elintarvikealan innovaatioita. Tutkimus tuo terveellisempien elintarvikkeiden kaupallistamiseen uusia työkaluja. Näitä olemme tutkineet EAKR-rahoitteisessa REMU-hankkeessa (Terveellisemmäksi reformuloitujen menestysruokatuotteiden yhteiskehittäminen Etelä-Pohjanmaalla), jossa Vaasan ja Turun yliopistojen sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun ravitsemustieteen, elintarvikekehityksen ja markkinoinnin osaaminen yhdistyy eteläpohjalaisten elintarvikealan yritysten ja ravitsemusalan toimijoiden käytännön ammattitaitoon.

Asenteet vaikuttavat pakkausmerkintöjä enemmän

Tutkimuksemme mukaan kuluttajien ruokaan kohdistuvat asenteet vaikuttavat voimakkaammin elintarvikkeiden synnyttämiin terveellisyys- ja miellyttävyysmielikuviin kuin terveellisyydestä kertovat pakkausmerkinnät. Tämä viittaisi siihen, että esimerkiksi elintarvikepakkauksessa oleva Sydänmerkki, Nutri-Score-merkki tai viitteellinen päiväsaantimerkki (GDA) ei aina ole riittävä ohjauskeino terveellisempiin ruokavalintoihin. Merkinnät tukevat etupäässä heitä, jotka jo valmiiksi arvostavat terveellisyyttä ruoassa. Lisäksi monella saattaa olla tiedostettu tai tiedostamaton uskomus siitä, että terveellinen ruoka olisi heikomman makuista, minkä takia terveellisyyteen vetoaminen markkinointiviestinnässä ei aina ole tehokas keino. Tutkimuksissa on esimerkiksi todettu, että maukkauden korostaminen lisää kasvisruokien valitsemista enemmän kuin terveellisyydestä viestiminen sekä parantaa arviota terveellisen ruoan herkullisuudesta.

Tämän takia kuluttajien uskomuksia terveellisestä ruoasta olisi murrettava ja käyttäytymistä ohjattava hienovaraisesti esimerkiksi ”tuuppaamalla”. Tuuppausmenetelmien keskeinen idea on tehdä helpoimmaksi ruokavalinnaksi juuri terveellisin. Tämä tarkoittaa yksinkertaisimmillaan, että terveelliset vaihtoehdot on sijoitettu kaupan hyllylle siten, että asiakkaan on helppo huomata ne ja napata ostoskoriinsa. Lounaslinjastolla tai ruokalistalla terveellinen vaihtoehto voisi olla ensimmäisenä ja ranskalaisten sijaan ravintola-annosten kyljessä voitaisiin oletusarvoisesti tarjota kasviksia. Näin terveelliset valinnat automatisoituisivat ikään kuin huomaamatta. Myös erilaiset mielikuviin vaikuttavat audiovisuaaliset viestit, kuten syömisen etukäteiskuvitteluun rohkaisevat videot ruokaympäristössä, saattavat aktivoida hyvinvointia tukeviin valintoihin. Silloin karkkipussin sijaan ravitsevampi välipala tuntuisikin kuluttajan mielestä houkuttelevalta.

Maija Kantola
Projektitutkija
Vaasan yliopisto, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 24.1.2022.

Se ensimmäinen työpaikka

Meidän varttuneempien hieno piirre on se, että olemme joskus olleet nuoria. Pystymme halutessamme eläytymään nuorempien elämäntilanteisiin paremmin kuin he meidän.

Yksi tuntuvan muistijäljen jättävä tapahtuma on ammattiin tai korkeakoulusta valmistumisen hetki. Työllistyminen huolettaa monia, mutta toisaalta vapausasteet suurtenkin päätösten tekemiseen ovat hyvät. Ensimmäinen oikea työpaikka ja sen sijainti voi suunnata elämää monella tavalla. Työpaikkaa saattaa seurata asumiseen ja perheellistymiseen liittyvät ratkaisut, jotka sitovatkin jo vahvemmin paikkaan.

Suomessa on tunnistettu voimistuva työvoimapula. Hupeneville ikäluokille tuntuu olevan ottajia ja vahvistusta toivotaan myös maahanmuutosta. Korkeakoulutus on Suomessa keskitetty suurimpiin kaupunkeihin. Vaikka paikalliset korkeakoulutoimijat tukijoukkoineen tekevät nyt parhaansa aloituspaikkojen ja digitaalisten koulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, myös jatkossa pohjalaisiin maakuntiin toivotaan suurin joukoin muualla koulutettuja muuttajia.

Tiedetään, että tärkeää olisi kytkeä muualla opiskelevat nuoret mahdollisimman aikaisessa vaiheessa alueen työnantajiin. Harjoittelut, kesätyöt ja opinnäytteet ovat erinomaisia väyliä päästä opiskelijoiden tietoisuuteen jo ennen valmistumista. Hyvä esimerkki on Tampereen yliopiston lääketieteen koulutusohjelma, jossa kaikki opiskelijat tekevät usean viikon harjoittelujakson Seinäjoen keskussairaalassa ja terveyskeskuksissa. Tämä on osaltaan madaltanut valmistuvien lääkäreiden kynnystä hakeutua myöhemmin maakuntaan töihin.

Ilkka-Pohjalaisen levikkialueella on yksi Suomen monipuolisimmista korkeakouluverkostoista. Vaasassa ja Seinäjoella on toimipisteet yhteensä kuudella yliopistolla ja kolmella ammattikorkeakoululla. Vaikka tutkintokoulutusta on rajallisesti, yhteydet yliopistojen pääkampusten koulutusohjelmiin ja valmistuviin opiskelijoihin ovat hyvät. Esimerkiksi Seinäjoen yliopistokeskuksessa on jo pidempään tehty työtä valmistuvien opiskelijoiden ja maakunnan työnantajien törmäyttämiseen. Ensi keväänä panostuksia tullaan entisestään vahvistamaan.

Opiskelijat alkavat etsiä kesätöitä ja harjoittelumahdollisuuksia heti loppiaisen jälkeen. Pohjalaiset maakunnat, muutamia isoja yrityksiä lukuun ottamatta, eivät ole juuri näkyneet harjoittelupaikkoja tarjoavissa verkkopalveluissa. Haastankin nyt kaikki orastavaa työvoimapulaa kokevat työnantajat mukaan taustajärjestöineen. Kunnilla ja niiden elinkeinopalveluillakin on työsarkaa, koska kysyntää on myös asumisratkaisuille. Voihan kesätyökokemusta kuorruttaa vaikka lipuilla kulttuuritapahtumiin. Jos ilmoituksen tekemisessä tai oikean koulutusohjelman tunnistamisessa on haasteita, apuja löytyy Seinäjoen yliopistokeskuksesta tai alueella toimivista korkeakouluista.

Pysyvämpien työpaikkojen täytössäkin kannattaa harkita vakavasti myös vastavalmistuneen palkkaamista ja samalla panostaa laadukkaaseen perehdyttämiseen. Toisen ja kolmannen työpaikan tarjoajista tuskin on jatkossakaan pulaa. Siinä vaiheessa vaikeusasteet lisääntyvät, koska monien elämä on jo vahvemmin paikkaan kiinnittynyttä ja muutolle pitää olla painavat syyt.

Sami Kurki
johtaja
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 27.12.2021.