Avainsana-arkisto: tutkija

Puheenvuoroja tutkimuksesta

Oletko huomannut, että ensin Ilkassa ja sitten Ilkka-Pohjalaisessa on ollut tällä paikalla syksystä 2019 lähtien joka viikko tutkijan tai muun korkeakoulumaailmassa työskentelevän ihmisen puheenvuoro? Yhteistä niille on, että kirjoittajien työ liittyy jotenkin Epanet-verkostoon tai Seinäjoen yliopistokeskukseen. Aiheet ovat vaihdelleet esimerkiksi kehitysvammaisen ikäkäsityksestä metsänhoitoon ja uusista proteiinilähteistä yritysten innovaatiokykyyn. Kaikkia puheenvuoroissa käsiteltyjä aiheita tutkitaan täällä, lehden levikkialueella.

Mikä saa ryhtymään tutkijaksi? Osalle se saattaa olla sattuma, kuten mikä tahansa muukin ammatinvalinta. Osaa riivaa ehtymätön kiinnostus joko yhteen tiettyyn aiheeseen, tai monitieteisesti lähinnä kaikkeen. Ovatko tutkijat ja korkeakouluväki sitten epätavallisen lahjakkaita? Eivät. Joukossa saattaa olla koululuokasta tuttuja kympin tyttöjä tai poikia. Mutta tutkijoiksi ovat päätyneet sellaisetkin, joista yläkoulun opettaja tai luokkakaverit eivät olisi ikinä mokomaa osanneet odottaa. Kuka tahansa meistä voi yllättää sekä itsensä että ympäristönsä elämänvalinnoillaan.

Koulutusputket eivät ole suoria ja mutkattomia, niissä saattaa olla välillä katkoksia ja jännittäviä haaroja. Tohtoriksi voi edetä ammattikoulun kautta, käymättä päivääkään lukiota. Tämä on yksi suomalaisen koulujärjestelmän hienouksista. Hienoa on sekin, että työuralleen voi ripotella opiskelujaksoja. Opinnäytteissä voi yhdistää päivätyöstä ja opinnoista saatua osaamista.  Epanet-verkoston tarkoituksena on juuri tällainen käytännön ja tutkimuksen tasavertainen vuoropuhelu niin, että erilaista tietoa yhdistämällä voidaan luoda jotakin uutta.

Millaista työtä tutkiminen on? Aivan tavallista, arkista puurtamista, johon liittyy sekä uuden luomista että puuduttavien rutiinien pyörittämistä. Ja kuten millä tahansa muullakin alalla, myös tutkimuksella on omat sääntönsä ja ohjeensa. Tutkijan ammattitaitoon kuuluu niiden hallinta. Tutkija esimerkiksi sitoutuu kunnioittamaan tutkittavien henkilöiden ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta. Tutkijan työhön, tiedelukutaitoon ja kriittiseen ajatteluun voi tutustua vaikka täällä.

Pidetään sivistyksestä kiinni

Suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita ovat korkea osaaminen sekä kaikkien kansalaisten vähintäänkin kohtuullinen yleissivistys. Reilut sata vuotta sitten kansakoululaitoksen, työväenliikkeen, maamiesseurojen, nuorisoseurojen, marttojen ja monien muiden tavoitteena oli nostaa Suomi itsenäisenä demokratiana muiden sivistyskansojen joukkoon. Tienä siihen pidettiin kaikkien mahdollisuutta oppia ja päästä käsiksi tietoon. ”Demokratia ponnistaa kansalaisten mielipiteistä. Kun mielipiteitä ohjaa tietämättömyys, demokratia ei toimi.”  Näin lukee tuoreimmassa Tiede-lehdestä (11/2021). Tuntuu pelottavalta, että tästä täytyy muistuttaa vuonna 2021.

Mielipiteet ovat yleensä hyvin vahvoja, selkeitä ja suureen ääneen lausuttuja. Tutkittu tieto sisältää aina epäilyksen. Menetelmät kehittyvät, ymmärrys kasvaa. Tieto lisääntyy. Ja muuttuu. Siksi tutkijan puheenvuoro saattaa joskus kuulostaa varovaiselta. Tutkimus perustuu kriittiseen ajatteluun. Joskus tuntuu, että tutkijan kärkkäin kriitikko on hän itse.

Tutkimusta ei tehdä irrallaan muusta yhteiskunnasta. Siksi me haluamme kertoa työstämme, esimerkiksi näissä Ilkka-Pohjalaisen puheenvuoroissa.

Nina Harjunpää
erikoissuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Epanet-verkosto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 11.10.2021.

Saanko lainata aivojasi tunniksi?

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen Tiedetreffit kohtauttaa elinkeinoelämän kanssa Epanet-professoreita, tutkimusjohtajia ja tutkimusryhmien edustajia. Rento ja vapaamuotoinen tutustuminen tai tietojen päivitys edistää elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyötä.

Arjessa Oy:tä edustava laatujohtaja Matti Kauppi ja kouluttaja, tutkija Marjo Kamila kokivat Tiedetreffit yksinkertaiseksi konseptiksi ottaa yhteyttä sen oman toimialan rajan yli. Lue, mitä ajatuksia lounas herätti:

”Fressi tapa tämä Tiedetreffit, avarsi itseä. Meillä töissä oli suunnitteilla viiden kerran esimiesvalmennus. Oli ihan kiva sanoa jollekulle eri alalta tulevalle, että saanko lainata aivojasi tunniksi. Uusi idea tai käytännön ratkaisu ei löydy aina omalta alalta tai siltä tutulta asiantuntijapiiriltä. Tiedetreffien idea on hieno, voi jutella omasta työintohimostaan lähtien ja hakea näkökulmia.  Tiedetreffit-tapaamisessa on sekin hieno puoli, ettei sillä ole mitään hankkeen määrittämiä kestoja tai lomakkeita. Kerroimme puolin toisin töistämme ja keskustelu soljui.

Lähes kahdenkymmenen esimiehen kouluttamiseen pääsimme tämän lounaan ansiosta paikallisosaajapainotteisesti, emmekä lähettäneet työntekijöitämme ulos muiden koulutuksiin. Laitoin sittemmin hyvän kiertämään ja lainasin lounaskutsuideaa kohdatakseni täysin uuden ihmisen eri alalta.

Tuloksena lounaasta oli myös uteliaisuuden uusi vaaliminen. Kohtaamani tutkijan ja kouluttajan palvelumuotoilusta kumpuavat opit saivat minut poikkeamaan paikallisessa elintarvikealan yrityksessä keskustelemassa heidän kokemuksistaan kehittämistyöstä. Ymmärsin jälleen työntekijöiden innon ja ammattiylpeyden nähtyäni, että ei tämä meidän sosiaali- ja hoiva-ala omista ihmisosaamista, vaan se on löydettävissä kaikilta toimialoilta oikeilla työkaluilla.”

Matti Kauppi, laatujohtaja, Arjessa Oy. Matti kehittää Arjessan tekemistä yhdessä laatukoordinaattori Katja Lakojoki-Karhun kanssa.

”Eräässä verkottumisen aamukahvihetkessä viime vuonna pidin esitelmää palvelumuotoilusta. Laatujohtaja Matti Kauppi Arjessa Oy:sta tuli esittäytymään. Tiedetreffit-lounaskutsu oli minulle luonteva työkalu kutsua Matti neuvotteluun konkreatiasta. Puhuimme Arjessan esimiesten mentorointiohjelmasta ja sovimme ennakkotehtävän sisältävästä päätösworkshopista. Käytin muutoinkin ahkerasti Tiedetreffien lounasmahdollisuutta koulutuksista ja omasta tutkimusalastani viestimiseen. Myönteisiä hymyjä sai konseptin yllättävän rohkea nimi. Ihmiseltä ihmiselle -hetkiä tarvitaan.”

Marjo Kamila, kouluttaja ja tutkija. Marjon intohimoja ovat palvelujen muotoilun ja aistein havaittavien yritysympäristöjen merkitykset

#eptiedetreffit #kutsuminuttiedetreffeille

Mikä tiedetreffit?

Tiedetreffit edustaa matalan kynnyksen tiedonvaihtoa ja yritysesittelyitä. Tiedetreffit-hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on  synnyttää uusia henkilötason yhteyksiä elinkeinoelämän ja akateemisen tiedeyhteisön välille. Tästä voi syntyä kansallisesti tai kansainvälisesti rahoitettavia kehittämis- ja tutkimushankkeita. Muita lisääntyviä yhteistyömuotoja voivat olla opinnäytetyöt ja koulutuspaketit.

Ilmaise uteliaisuutesi tavata toinen asiantuntija – täytä lomake nettisivullamme:

Kuumin treffikausi on käynnissä 19.2. – 29.3. 2018 epky.fi/epanet/tutkimusryhmat/tiedetreffit-tutustuttaa/

Korkeakouluyhdistyksen ja Tiedetreffit löydät myös Instagramista, tule seuraamaan!

Katja Myyryläinen
projektissuunnittelija
Tiedetreffit

katja.myyrylainen@epky.fi