Avainsana-arkisto: rahoitus

Joukkorahoitus sopii kasvuhaluisille yrityksille

Etelä-Pohjanmaalla on runsaasti kasvuhaluisia yrityksiä. Kasvuun tarvittavan rahoituksen saaminen voi kuitenkin olla monelle Akilleen kantapää. Selvitin tutkimuksessani, kuinka suomalaiset, kuluttajamarkkinoilla toimivat innovatiiviset yritykset ovat hyödyntäneet joukkorahoitusta. Mutta mitä joukkorahoitus on, ja miten tehdä onnistunut kampanja?

Mitä on joukkorahoitus?

Joukkorahoitusta käyttävät startup-yritykset, mutta myös toimintansa vakiinnuttaneet yritykset, jotka tarvitsevat rahoitusta kasvuunsa, esimerkiksi kansainvälistymiseen, myynnin tai digitaalisten myyntikanavien vahvistamiseen. Etuna on, että yritys säilyttää enemmistöomistajuuden, eikä esimerkiksi hallitustyöskentelyyn ole välttämätöntä tuoda ulkopuolisia. Joukkorahoituskampanjan avulla yrityksen on mahdollista tavoittaa suuri joukko rahoittajia. Suomessa on useita toimijoita, jotka toteuttavat joko osake- tai velkapohjaisia joukkorahoituskampanjoita.

Miten yritys voi toteuttaa onnistuneen joukkorahoituskampanjan?

Joukkorahoituskampanjat vaativat huolellista suunnittelua ja johdonmukaista toteutusta. Tutkimustulosteni mukaan onnistuneissa kampanjoissa toistuivat seuraavat kolme tekijää:

1. Tee yrityksestäsi mielenkiintoinen tarina

Usein sijoittavat voivat olla yrityksen asiakkaita, jotka haluavat olla mukana tukemassa yrityksen kasvua. Yritys voi myös mainostaa itseään hyvänä sijoituskohteena niille, jotka haluavat olla mukana rakentamassa kestävää maailmaa ja luomassa vihreää kasvua. Useiden tutkimuksen mukaan joukkorahoituskampanjoihin mukaan lähtevät piensijoittajat eivät välttämättä sijoita (pelkästään) taloudellisen tuoton toivossa, vaan nimenomaan haluavat tukea uudenlaista yrittäjyyttä. Tämä kannattaa pitää mielessä.

2. Aseta selkeät ja realistiset kasvutavoitteet

Joukkorahoituskampanjoihin osallistuvilla yrityksillä on usein kunnianhimoiset kasvutavoitteet. Se on toki hyvä, mutta realismi pitää muistaa. Sijoittajan tulee luonnollisesti tiedostaa rahoittamiseen liittyvät riskit, mutta yrityksen tulisi antaa realistiset laskelmat sekä suunnitelmat siitä, miten asetetut kasvutavoitteet aiotaan saavuttaa. Tällöin sijoittaja kykenee paremmin arvioimaan potentiaalisen tuoton mahdollisuutta, tai voi päättää, lähteekö mukaan vain sponsoroimaan mielekkääksi kokemaansa yrittäjyyttä.

3. Aktiivinen viestintä kampanjan aikana

Yrityksen olisi hyvä nähdä sijoittajat aktiivisina yhteisön jäseniä, jotka ovat halukkaita yhdessä rakentamaan yrityksen kasvua. Kampanjan aikana potentiaaliset sijoittajat pitää saada suhtautumaan yritykseen intohimoisesti. Dynaaminen ja vuorovaikutuksellinen viestintä kampanjan aikana on ehkäpä koko prosessin tärkein tekijä. Monet digitaaliset joukkorahoitusalustat tarjoavat hyvät puitteet kampanjan rakentamiselle, esimerkiksi hyviä työkaluja laadukkaiden visuaalisten materiaalien tekemiseen. Yrityksen pitää olla itse aktiivinen kampanjan aikana: olla esillä omilla kasvoilla ja herättää luottamusta kertomalla lisää yrityksestä, sen tuotteista/palveluluista, tavoitteista ja markkinapotentiaalista. Kiinnostuneille, mutta sijoittamista empiville henkilöille, tulee luoda usko siihen, että yritys, ja ennen kaikkea ihmiset sen takana, ovat kykeneviä toteuttamaan visioimansa kasvun.

Tiivistäen: joukkorahoitus on yleistyvä tapa (kasvuhaluisille) yrityksille kerätä rahoitusta. Samalla se toimii hyvänä tapana vahvistaa omaa brändiä. Voisiko tämä olla teidän yrityksellenne sopiva rahoituskanava?

Tutkijatohtori, KTT Paula Linna työskentelee Vaasan yliopiston Seinäjoen yksikössä. Hänen tutkimuksensa kohdistuu erityisesti kasvuyrittäjyyteen ja siihen, miten skaalata liiketoimintaa kehittyvien maiden vähävaraisilla markkinoilla

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 15.2.2021.

Saanko lainata aivojasi tunniksi?

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen Tiedetreffit kohtauttaa elinkeinoelämän kanssa Epanet-professoreita, tutkimusjohtajia ja tutkimusryhmien edustajia. Rento ja vapaamuotoinen tutustuminen tai tietojen päivitys edistää elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyötä.

Arjessa Oy:tä edustava laatujohtaja Matti Kauppi ja kouluttaja, tutkija Marjo Kamila kokivat Tiedetreffit yksinkertaiseksi konseptiksi ottaa yhteyttä sen oman toimialan rajan yli. Lue, mitä ajatuksia lounas herätti:

”Fressi tapa tämä Tiedetreffit, avarsi itseä. Meillä töissä oli suunnitteilla viiden kerran esimiesvalmennus. Oli ihan kiva sanoa jollekulle eri alalta tulevalle, että saanko lainata aivojasi tunniksi. Uusi idea tai käytännön ratkaisu ei löydy aina omalta alalta tai siltä tutulta asiantuntijapiiriltä. Tiedetreffien idea on hieno, voi jutella omasta työintohimostaan lähtien ja hakea näkökulmia.  Tiedetreffit-tapaamisessa on sekin hieno puoli, ettei sillä ole mitään hankkeen määrittämiä kestoja tai lomakkeita. Kerroimme puolin toisin töistämme ja keskustelu soljui.

Lähes kahdenkymmenen esimiehen kouluttamiseen pääsimme tämän lounaan ansiosta paikallisosaajapainotteisesti, emmekä lähettäneet työntekijöitämme ulos muiden koulutuksiin. Laitoin sittemmin hyvän kiertämään ja lainasin lounaskutsuideaa kohdatakseni täysin uuden ihmisen eri alalta.

Tuloksena lounaasta oli myös uteliaisuuden uusi vaaliminen. Kohtaamani tutkijan ja kouluttajan palvelumuotoilusta kumpuavat opit saivat minut poikkeamaan paikallisessa elintarvikealan yrityksessä keskustelemassa heidän kokemuksistaan kehittämistyöstä. Ymmärsin jälleen työntekijöiden innon ja ammattiylpeyden nähtyäni, että ei tämä meidän sosiaali- ja hoiva-ala omista ihmisosaamista, vaan se on löydettävissä kaikilta toimialoilta oikeilla työkaluilla.”

Matti Kauppi, laatujohtaja, Arjessa Oy. Matti kehittää Arjessan tekemistä yhdessä laatukoordinaattori Katja Lakojoki-Karhun kanssa.

”Eräässä verkottumisen aamukahvihetkessä viime vuonna pidin esitelmää palvelumuotoilusta. Laatujohtaja Matti Kauppi Arjessa Oy:sta tuli esittäytymään. Tiedetreffit-lounaskutsu oli minulle luonteva työkalu kutsua Matti neuvotteluun konkreatiasta. Puhuimme Arjessan esimiesten mentorointiohjelmasta ja sovimme ennakkotehtävän sisältävästä päätösworkshopista. Käytin muutoinkin ahkerasti Tiedetreffien lounasmahdollisuutta koulutuksista ja omasta tutkimusalastani viestimiseen. Myönteisiä hymyjä sai konseptin yllättävän rohkea nimi. Ihmiseltä ihmiselle -hetkiä tarvitaan.”

Marjo Kamila, kouluttaja ja tutkija. Marjon intohimoja ovat palvelujen muotoilun ja aistein havaittavien yritysympäristöjen merkitykset

#eptiedetreffit #kutsuminuttiedetreffeille

Mikä tiedetreffit?

Tiedetreffit edustaa matalan kynnyksen tiedonvaihtoa ja yritysesittelyitä. Tiedetreffit-hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on  synnyttää uusia henkilötason yhteyksiä elinkeinoelämän ja akateemisen tiedeyhteisön välille. Tästä voi syntyä kansallisesti tai kansainvälisesti rahoitettavia kehittämis- ja tutkimushankkeita. Muita lisääntyviä yhteistyömuotoja voivat olla opinnäytetyöt ja koulutuspaketit.

Ilmaise uteliaisuutesi tavata toinen asiantuntija – täytä lomake nettisivullamme:

Kuumin treffikausi on käynnissä 19.2. – 29.3. 2018 epky.fi/epanet/tutkimusryhmat/tiedetreffit-tutustuttaa/

Korkeakouluyhdistyksen ja Tiedetreffit löydät myös Instagramista, tule seuraamaan!

Katja Myyryläinen
projektissuunnittelija
Tiedetreffit

katja.myyrylainen@epky.fi