Avainsana-arkisto: pitovoima

Muuttoliikekeskustelu kehittämisen keskiöön 2020-luvulla

Kansainvälinen ja maan sisäinen muuttoliike ovat aina muokanneet suomalaista yhteiskuntaa. Erityisesti maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus yhteiskunnan rakenteisiin ja eri alueiden elinvoimaan on ollut hyvinkin perusteellisesta. Silti julkinen keskustelu erityisesti maan sisäisestä muuttoliikkeestä on usein yllättävän ohutta. Esimerkiksi puhuttaessa pitkänmatkan muutosta alueelta toiselle keskustelu ”vetovoimasta” ja ”pitovoimasta” vie huomion osin sivuun ilmiön ytimestä. Keskustelu voi olla jopa harhaanjohtavaa, koska se luo mielikuvaa ihmisistä valitsemassa mielensä mukaan vetovoimaisinta paikkaa laajasta vaihtoehtojen valikoimasta. Todellisuudessa yksilön silmissä valintojen kentälle nousee yleensä vain hyvin harvoja vaihtoehtoja. Pääsääntöisesti naapurikuntia pidemmälle muutetaan elämän aikana vain kerran tai kaksi, jos lainkaan. Puhetta ja tekemistä olisi suunnattava enemmän muuttoliikettä merkittävästi ohjaaviin tekijöihin ja rakenteisiin.

Opiskelun, työn ja asumisen liitto

Yksinkertaistaen muuttoliikejärjestelmä tarjoaa näkökulman, jossa muuttoliike on kiinteä osa koko yhteiskunnan kehitystä, ei niinkään sen syy tai seuraus. Silloin tarkastellaan siis niitä järjestelmiä, jotka muokkaavat paitsi koko yhteiskunnan kehitystä, myös muuttoliikettä. Oppilaitosten ja korkeakoulujen verkosto on kansallisen ja alueellisen kehityksen perusrakenne ja myös muuttoliikejärjestelmän ydin. Se siirtää vuosittain kymmeniä tuhansia nuoria muutamaksi vuodeksi – ja usein pysyvästi – uusille kaupunkiseuduille. Työmarkkinat ovat toinen keskeinen kehitystä ja ihmisten sijoittumista ohjaava järjestelmä, joka rajaa valintojen kenttää voimakkaasti. Kolmannen muuttoliikettä ohjaavan järjestelmän muodostavat asuminen ja palvelut. Erityisesti asumisen hinta ohjaa muuttoliikettä.

Uusia lähestymistapoja on hyvä pohtia viimeistään nyt, kun ennusteet kertovat yksittäisten kuntien sijaan maakuntatason väkikadosta lähitulevaisuudessa. Samalla etätyökeskustelu virittelee uudenlaisia vaihtoehtoja työn ja asumisen yhdistämiseksi. Yhteiskunnallista päätöksentekoa puolestaan perustellaan yhä useammin eettisin ja oikeudenmukaisuuteen liittyvin argumentein. Olisikin keskusteltava myös siitä, kuinka tärkeä arvo yhteiskunnassa on se, että ihmiset voivat asua lähellä heille tärkeitä yhteisöjä, paikkoja tai maisemia.

Kun tarkastellaan muuttoliikettä näiden kolmen kehitystä ohjaavan järjestelmän kannalta, ja jos arvoa annetaan sille, missä ja miten ihmiset haluavat asua, näkökulma muuttuu ”vetovoimaisisten” paikkojen markkinoinnista yhteiskunnan rakenteiden kehittämiseen. Miten erilaiset kehittämistoimenpiteet ja poliittiset päätökset ovat yhteydessä muuttoliikkeeseen ja ihmisten mahdollisuuksiin asua haluamillaan seuduilla? Millaista politiikkaa ja toimenpiteitä kehitys ilman kaiken keskittämistä edellyttää? Miten esimerkiksi koronavuoden monipaikkaisuuskokemukset ja etätyöopit hyödynnetään? Entä miten ja missä laajuudessa niiden roolia yhteiskunnassa halutaan vahvistaa? Myös pohdinnat koulutusmahdollisuuksien hajauttamisesta tai siitä, millaista ja missä tapahtuvaa asumista pyritään edistämään, vaikuttavat tarkastelun arvoisilta kysymyksiltä, muuttoliikejärjestelmän näkökulmasta.

Mika Raunio
erikoistutkija
Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 22.11.2021.