Avainsana-arkisto: paikallisuus

Hyvää ja paikallista fiiliksellä

Nähdä vaivaa, tilata etukäteen ja noutaa takakontista takakonttiin. Mikä mahtaa vetää ihmisiä parkkipaikoille säännöllisesti säällä kuin säällä? Jotain herkullista siinä on, sillä yhdeksän Etelä-Pohjanmaan REKOa ovat toimineet jo vuosia.

Helsingin yliopisto Ruralia-instituutissa on meneillään hanke, joka tuo esiin kuluttajien toiveita ja tarpeita paikallisille REKO-tuottajille. Tiesimme aiemmista tutkimuksista, että REKOjen käytön syitä ovat erityisesti tuki lähituotannolle, paikallisuus sekä tuotteiden tuoreus, maku ja laatu. Tutkimuksessamme tärkeiksi nousivat myös tieto tuotteiden alkuperästä ja suora kontakti tuottajaan, sekä mahdollisuus ostaa erikoistuotteita, ekologisuus ja eettinen tuotanto. Mutta riittävätkö nämä REKO-kuluttajalle syyksi jonottaa pimeässä ja kylmässä? Tai edes kesätuulen kuiskiessa?

Meidän eteläpohjalaisten omaa ruokaa omasta maasta

Jos kyse onkin riippuvuudesta siemenleipään, lammasmakkaroihin tai lisäaineettomaan jogurttiin? Vai kuulemmeko kevätkääryleen, savustetun lohen ja luomuperunan kutsun? Keskustelimme erilaisten kuluttajaryhmien kanssa ja teimme Etelä-Pohjanmaan REKOjen jäsenille myös kyselyn.

Etelä-Pohjanmaalla veretähän kotia päin eli paikallisuus on kuluttajalle tärkeää. Paikallisia tuottajia halutaan myös kannustaa klikkaamalla myynti-ilmoituksien tykkää-painiketta (69 % vastaajista). Lisäksi kuluttajalle on tärkeää, että lisäaineita on vähän ja raaka-aineen alkuperä on tunnettu.

Fiiliksiä ja karvalakkeja

REKO sopii kuluttajalle, joka on valmis näkemään hieman vaivaa päästäkseen hyvän ja merkityksellisen ruoan äärelle. REKOsta saadaan tuotteita, joita ei joka kauppa myy. Tapahtumana se luo erilaisia ostoelämyksiä kuin arkinen kaupassakäynti.

Tutkimuksessamme unelmien tavaksi ostaa lähiruokaa mainittiin torilta tai suoraan tilalta ostaminen. Realiteettien rajoittaessa REKOt ovat kuin suomalaisia karvalakkiversioita maatilamyymälöistä tai toreista sievine kahviloineen ja runsaine torikojuineen. Melkein päästään samaan fiilikseen – vaikkakin otsalamppujen kanssa talvikylmällä parkkipaikalla tehokkaasti toteutettuna.

Olen päässyt tarkastelemaan REKOa molemmin puolin pöytää sekä REKO-tuottajana että kuluttajana. Tunnistan fiiliksen! On hauskaa kierrellä katsomassa tarjontaa ja tehdä herkullisia hankintoja.  Ja mukava poistua tutkijan kammiosta keskustelemaan ihmisten kanssa hunajanmyynnin lomassa.

REKO ei riitä kaikille

Fiilis tai maku eivät kuitenkaan riitä kaikille. Vain muutama prosentti REKOjen Facebook-ryhmien suuresta jäsenmäärästä on jakotapahtumissa asiakkaina.  REKOn jäsenyys voikin olla signaali lähiruoan kannatuksesta, halusta tukea pieniä yrittäjiä, vaikka se ei välttämättä ostoiksi realisoituisikaan. Tällaisille kuluttajille tulisi olla muita, REKOa helpompia tapoja hankkia lähiruokaa. Eikä se välttämättä ole vähittäiskauppa.

Verkkokauppojen suosio ruoan hankintakanavana on korona-aikana lisääntynyt, mutta muutoksen pysyvyys näkyy vasta tulevaisuudessa. Myös ruoan kotimainen alkuperä ja lähiruoka ovat uudessa nosteessa. Muutoksia tuntuukin tulevan nyt niin nopeasti, että odotan oikein innolla, millaiseksi suomalaisten ruoanhankinta ja ruokakulttuuri ovat muuttumassa lähivuosina.   

Hannele Suvanto
tohtorikoulutettava ja REKO-tuottaja
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Asiakaslähtöisyyden kehittäminen lyhyissä jakeluketjuissa -hanke

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 15.3.2021.