Avainsana-arkisto: päihteet

Aiheuttaako nuorten päihteiden käyttö mielenterveyshäiriöitä?

Tuoreiden kouluterveystutkimusten mukaan suomalaisten nuorten tupakointi ja alkoholin käyttö ovat vähentyneet. Sen sijaan kannabiskokeilut ovat yleistyneet. Vuonna 2019 pojista 13 prosenttia ja tytöistä yhdeksän prosenttia oli joskus elinaikanaan kokeillut kannabista. Myös asenteet kannabiksen käyttöä kohtaan ovat muuttuneet sallivammiksi ja käyttöön liittyviä riskejä pidetään aiempaa vähäisempinä. Muiden laittomien päihteiden käyttö nuorten parissa on kuitenkin harvinaista. Etenkin kannabiksen osalta muuntuneet asenteet saattavat ennakoida nuorten kannabiksen käytön lisääntymistä. Tämä saattaa tulevaisuudessa näyttäytyä lisääntyvinä terveysongelmina.

 

Nuoren aivot ovat haavoittuvat

Nuoruudessa tapahtuu laaja-alaista keskushermoston kehitystä ja kypsymistä etenkin etuaivolohkon kuorikerroksen alueella. Alue osallistuu keskeisesti esimerkiksi yksilön toiminnanohjaukseen, impulssikontrolliin ja harkitaan. Tämä siirtymävaihe on hyvin haavoittuva eri päihteiden haitallisille vaikutuksille. Eläinkokeiden perusteella nuoruuden aikainen toistuva kannabiksen käyttö saattaa häiritä keskushermoston herkkiä kypsymisprosesseja. Tällä taas on merkitystä mielenterveyden häiriöiden kehityksen kannalta. Myös yksilön perimällä on suuri vaikutus. Toiset ovatkin perimänsä perusteella haavoittuvampia päihteiden käytön haitallisille seurauksille, kuten esimerkiksi mielenterveyshäiriön kehittymiselle.

Osalle kehittyy päihteiden käytön seurauksena mielenterveyden häiriö. Kirjallisuudessa on kuvattu hyvin esimerkiksi säännöllisen kannabiksen käytön ja psykoosisairauksien välinen yhteys. Tiedetään, että runsas kannabiksen käyttö voi aiheuttaa ohimenevän kannabispsykoosin, joka tyypillisesti ohittuu joidenkin päivien raittiuden ja hoidon myötä. Sen sijaan pitkäaikaisen psykoosisairauden, kuten esimerkiksi skitsofrenian kehittymiselle, nuoruuden aikainen toistuva kannabiksen käyttö nostaa riskin sairastua 2–3-kertaiseksi. Ei voida siis sanoa kannabiksen käytön aiheuttavan skitsofrenian, mutta sen käyttö lisää todennäköisyyttä sairastua.

Mielenterveyden häiriöiden taustalla on usein monia syitä. Päihteiden käyttö nuoruusiässä on yksi mielenterveyden häiriötä aiheuttava tekijä. Sen lisäksi, että päihteiden käytöllä on usein haitallisia vaikutuksia nuoren psykososiaaliseen tilanteeseen ja sitä kautta mielenterveyteen, päihteet voivat suorien biologisten vaikutusten kautta haitata aivojen kehitystä altistaen mielenterveyden häiriöille.

Antti Mustonen
Tutkijatohtori, psykiatriaan erikoistuva lääkäri
Tampereen yliopisto / Seinäjoen Yliopistokeskus

Mauri Aalto
Päihdelääketieteen professori, ylilääkäri
Tampereen yliopisto / Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

 

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 31.8.2020.

 

Päihdehoito kannattaa

Päihdeongelmat ovat tavallisia. Niitä potevat sadat tuhannet suomalaiset, usein tietämättään. Monien sairauksien tai oireiden osasyynä voivat olla päihteet, vaikka käyttö olisi suhteellisen vähäistä. Hyvään terveydenhuoltoon kuuluukin riittävän perusteellinen potilaan päihteiden käytön selvittely. Lisäksi on olemassa useita tehokkaita päihdeongelman hoitomuotoja. Esitellen niistä kaksi.

Mini-interventio

Kyseessä on lyhyt neuvonta, jota terveydenhuollossa annetaan niille, jotka voivat saada terveyshyötyä alkoholin käytön vähentämisestä. Esim. silloin, jos verenpainetauti tai masennus lievittyisi tai kokonaan parantuisi, jos alkoholin käyttö vähentyisi tai loppuisi.

Mini-interventio on yksi tutkituimmista päihdehoidoista. Jos kymmentä alkoholia säännöllisesti melko paljon käyttävää potilasta neuvotaan, yksi vähentää juomistaan terveyttä merkittävästi hyödyttävällä tavalla. Etelä-Pohjanmaalla laajamittainen mini-intervention käyttö tarkoittaisi noin tuhatta alkoholin riskikäyttäjää vähemmän. Yksilön saaman terveyshyödyn lisäksi mini-interventio säästää terveydenhuollon kustannuksia.

Korvaushoito

Mini-interventio on tarkoitettu lieviin alkoholiongelmiin. Opioidiriippuvuuden korvaushoidon kohteena taas ovat henkilöt, joilla on erityisen vaikea huumeriippuvuus. Näitä henkilöitä Etelä-Pohjanmaalla on ehkä joitakin satoja. Korvaushoidon toteuttaminen vaatii moniammatillisen työryhmän, erityisosaamista ja pitkäjänteisyyttä.

Korvaushoitokin on laajasti tutkittu ja tehokkaaksi todettu. Omassa tutkimuksessani kolmen vuoden seurannassa korvaushoitoa saaneista kukaan ei kuollut, kun taas hoitoa ilman olevista kuoli joka kymmenes. Vastaavia tuloksia on saatu kansainvälisissä tutkimuksissa. Nämä tutkimusten tulokset olivat meillä mielessä, kun aloitimme noin kymmenen vuotta sitten korvaushoidon Etelä-Pohjanmaalla.

Päihdehoidon kehittämistä on usein vastustettu. Sellaisia hoitoja, joita ei ole tutkittu tai jotka on jopa osoitettu tehottomaksi, pitääkin vastustaa. Sen sijaan tehokkaaksi osoitettujen päihdehoitojen vastustamista on vaikea ymmärtää. Se ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti järkevää.

Seuraava askel päihdehoidon kehittämisessä Etelä-Pohjanmaalla on perustaa puuttuva päihdeosasto. Tutkimustieto puoltaa tätä. Alueellamme on päihdehoidon avohoidossa väestöön suhteutettuna yhtä paljon asiakkaita kuin muuallakin Suomessa. Osastohoidon osalta päihdehoitoa annetaan kuitenkin vain kolmannes siitä mitä muualla.

 

Mauri Aalto mauri.aalto (a) tuni.fi

Päihdelääketieteen professori ja ylilääkäri, Tampereen yliopisto ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, psykiatria

 

Juttu on julkaistu Ilkassa 27.1.2020

 

 

 

Artikkelin kuva: Leena Koivusilta