Avainsana-arkisto: lajittelu

Kiertotalous ja logistiikka – mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan

Materiaalien kierrätyksen lisääminen on keskeinen globaali ympäristötavoite. EU-maat ovat asettaneet tavoitteeksi, että vähintään 60 % yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin vuoteen 2030 mennessä. Pakkausjätteestä tavoite on 70 %, muovista 55 %, paperista ja kartongista 85 %.  

Päämäärään on vielä matkaa. Monella mittarilla Suomi on korkeintaan hyvää keskitasoa kierrätyksessä, mutta ei vielä EU:n kärkikastia. Vaikka kaatopaikkojen osuus on pieni, Suomessa jätteitä poltetaan energiakäyttöön enemmän kuin esimerkiksi kierrätyksessä meitä edellä olevissa Länsi-Euroopan maissa.

Uutta liiketoimintaa

Lait ja asetukset ohjaavat vahvasti kiertotalouden toimijoita. Tehokas materiaalikäyttö mahdollistaa myös uutta liiketoimintaa. Kierrätykseen perustuville materiaaleille on kasvavaa kysyntää. Kierrätysraaka-aineen markkinahinta voi olla jopa tavallista raaka-ainetta huomattavasti parempi.

Taloudellisesti kestävä toiminta edellyttää tehokasta ja toimivaa logistiikkaa. Keruun kustannukset ja kuljetus eivät saisi vielä kaikkea rahaa. Esimerkiksi hyvälaatuisella ja lajitellulla käytetyllä muovilla on markkinahinta, jonka kierrätysmuovitehtaat maksavat. Sen sijaan maa-ainekseen sekoittuneiden, epäselvien ja lajittelemattomien muovikasojen hävittäminen maksaa.

Lähtöpaikkalajittelu pitäisi hoitaa erityisen huolellisesti, mutta sen toteuttaminen on vaikeaa. Erityisen haasteellisia ovat pienet virrat. Keruu ei ole tehokasta, kun pieniä määriä jakeita syntyy hitaasti maantieteellisesti laajalla alueella. Tällöin logistiikan osuus kustannuksista saattaa romuttaa koko kierron taloudellisen merkityksen.

Muovi- ja tekstiilijakeet ovat erityisen haasteellisia. Erilaisia muovityyppejä on kymmeniä, eikä keskivertokuluttaja pysty niitä silmämääräisesti tunnistamaan. Myös monet kuluttajapakkaukset on tehty erilaisten muovimateriaalien ja vaikkapa vielä kartongin yhdistelmistä. Samoin käytetyt tekstiilit koostuvat monesti erilaisista kuiduista yhdistettynä muovi- ja metalliosiin, kuten nappeihin, koristeisiin ja vetoketjuihin.

Keksintöjä tarvitaan

Siirtyminen suorista toimitusketjuista kiertäviin materiaalivirtoihin vaatii uusia keksintöjä ja toimintatapoja myös logistiikassa. Jos Wolt tai Foodora pystyvät tuottamaan kaupunkialueilla ruokajakelussa ovelta ovelle -palvelun muutaman tunnin aikaikkunassa kourallisella kolikoita, miksipä jotakin samankaltaista ei voisi olla mahdollista kierrätysvirroissa. ”Roska-Über”-tyyppisiä konsepteja onkin esitelty joissakin kaupungeissa. Esimerkiksi Tukholmassa Tiptapp -keikkapalvelu on keskittynyt kierrätettävien noutojen hallintaan. Keikkatyöläinen hakee vanhan sohvan korvausta vastaan ja hoitaa ohjeen mukaan loppusijoituksen. Arvokkaille tavaroille antaja voi päättää haluamansa lahjoituskohteen.

Myös verkkokauppateknologia mahdollistaisi paikallisia kirpputoreja kehittyneemmän tavan saada käytettyjen tuotteiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan laajemmalla maantieteellisellä alueella. Suuremmissa materiaalivolyymeissä kuljetusten suunnittelulla ja reittioptimoinnilla on iso merkitys siihen, ansaitseeko vai menettääkö joku rahaa kiertotaloudella.

Kiertotalouden kehittäminen mahdollistaa uutta liiketoimintaa. Tehtävä on liian suuri jätettäväksi vain jätehuollon hoidettavaksi.

Petri Helo
Logistiikan Epanet-professori
Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 21.12.2020.