Kaupunki koronan jälkeen

1800-luvun lopulla Euroopassa riehunut koleraepidemia pakotti kaupungit uudistamaan jäte- ja vesihuoltoaan. Nyt meneillään oleva viruspandemia on niin laaja ja tuhoisa, että kaupunkisuunnitteluakin on arvioitava uudestaan. Virus leviää nopeasti tiiviissä ja tehokkaasti rakennetuissa yhdyskunnissa, joissa ihmisten liikkuvuus on suurta.

Erilaisia ratkaisumalleja

Joidenkin arvioiden mukaan pandemia voi laukaista jonkinasteisen muuttovirran suurten kaupunkien keskustoista harvempaan asutulle lähimaaseudulle, jossa kuitenkin on kohtuullinen palvelutarjonta ja hyvät liikenneyhteydet. On puhuttu jopa 2020-luvun Nurmijärvi-ilmiöstä. Tällaisten arvioiden toteutuminen riippuu kuitenkin kriisin kestosta. Jos pandemia hellittää lähiaikoina, muuttoliike suuriin kaupunkeihin jatkuu kuten tähänkin saakka.

Kaukoidän suurissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Singaporessa, paluu kriisiä edeltävään aikaan on jo alkanut. Tämä johtuu siitä, että taudin leviämistä on kyetty suitsimaan uusinta digitaaliteknologiaa hyödyntäen. Tosin tämä on edellyttänyt osittaista yksityisyydensuojasta luopumista, jotta viranomaiset pystyvät jäljittämään taudinkantajat älypuhelinten avulla.

Teknoa vai luomua?

Tiiviissä kaupunkirakenteessa, jossa läheisyyttä ei voi välttää, teknologiaan turvautuminen on tehokas keino estää tautien leviämistä. Koska pandemioita tulee vastakin, on arveltu, että tähän tarkoitettua digitaalista infrastruktuuria kehitetään jatkossa, kuten vesi- ja viemäriverkostoa aikoinaan. Kontrollin lisäksi etätyö ja verkkokauppakin ovat esimerkkejä tällaisesta. Tämän tyyppistä ratkaisutapaa voisi kutsua teknomalliksi.

Mutta väljemmissä yhdyskunnissa voidaan selvitä perinteisemmillä järjestelyillä. Ihmisten sosiaalisesta etäisyydestä voidaan huolehtia suosituksilla ja määräyksillä. Tai sitten yhdyskunnat voidaan jo alun alkaen rakentaa niin, että asukkaat ja käyttäjät voivat arjessaan valita joko kohtaamiset tai etäisyyden. Asuinpilvenpiirtäjässä on useimmiten pakko käyttää ahdasta hissiä, mutta luhtikerrostalossa ei tarvita edes suljettua porraskäytävää. Tämän linjan voisi nimetä osuvasti luomumalliksi.

Muutoksensietokyky

Virusepidemiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka, johon yhdyskuntiemme tulisi varautua. Äkillisiä muutoksia voi tulla monelta suunnalta. Tässä yhteydessä tutkijat puhuvat resilienssistä, eli yhdyskunnan kyvystä selviytyä odottamattomista muutoksista. Taannoista Nokian kaupungin vesikriisiä on käytetty esimerkkinä keskitetyn järjestelmän haavoittuvuudesta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia kaupunkeihin vasta arvellaan.

Oma arvaukseni on, että kaupunkisuunnittelijoiden kriisitietoisuus tulee kohoamaan, ja tekno- sekä luomumalleja kehitetään rinnakkain. Jo alun perin väljemmin rakennetut pohjoiset kaupungit ovat hyvä lähtökohta resilienssin tavoittelussa.

Ari Hynynen
arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuksen Epanet-professori
Tampereen yliopisto

 

 

Juttu on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 4.5.2020.

 

 

Tuntemattomalle uudelle polulle

Kuljet tuttua polkua, jonka varrella on syvä jyrkänne. Alhaalla on toinen kiinnostava polku, mutta sinne ei ole pääsyä. Voisiko alas hypätä? Riski jalan nyrjähdykselle on suuri, joten tyydyt päivittäin kulkemaan ohi. Entä jos sinua lähestyisi vihainen susilauma? Yhtäkkiä hyppääminen vaikuttaa järkevältä.

Koronakriisi sysäsi meidät reunan yli tuntemattomaan. Mutta missä asennossa tulemme alas ja miten jatkamme eteenpäin?

Koronavirus on esimerkki kaaosteorian perhosefektistä: Ensin on pieni satunnainen tapahtuma. Wuhanin torilla joku nostaa myyntipöydälleen eläimen, pyyhkäisee ehkä hiussuortuvan kasvoiltaan. Pian nousee kuume. Kohta koko maailma on kaaoksessa tuntemattoman sairauden edessä. Kaaosteoria tuntee myös bifurkaatiopisteen, nollatilanteen, jossa tuttu ja turvallinen polku katkeaa. Paluuta entiseen ei ole. Edessä on vaikeita aikoja, mutta vanhojen ovien sulkeutuessa avautuu uusia, joista on pakko käydä.

Resilienssi = kyky sopeutua kriisitilanteissa

Resilienssillä tarkoitetaan kykyä sopeutua kriisitilanteissa. Resilienssi tarvitsee kahdenlaista toimintaa: nopeaa ylläpitävää sekä pitkäjänteistä uudistavaa. Kriisin alussa on pikaisesti turvattava elintärkeät toiminnot, kuten Suomessa on tehtykin. Teipataan nyrjähtänyt nilkka, etsitään oksa kainalosauvaksi. Tukipaketeilla julkinen sektori voi helpottaa ahdinkoa. Silti yrityksiä ja työpaikkoja tulee katoamaan. Ratkaisijaksi nouseekin toipumiseen liittyvä resilienssi. Osa toiminnoista normalisoituu perinteisille urilleen, mutta se ei riitä. On lähdettävä eteenpäin tuntematonta polkua.

Kun ihmisten käyttäytyminen muuttuu, uusia työpaikkoja syntyy toisenlaisiin yhteyksiin. Digitalisaatio, etätyö ja -opiskelu etenevät harppauksin.  Lentomatkustaminen vähenee. Sijainti menettää merkitystään, kun kohtaamisia siirretään verkkoon. Olisiko tässä yksi avain tasapainoisempaan aluekehitykseen? Pakon edessä ihmiset, yritykset ja organisaatiot ovat osoittaneet uskomatonta kekseliäisyyttä. Uusia palveluita ja yhteistyön tapoja on jo syntynyt. Osa voi jäädä pysyviksi malleiksi. Samalla on opittu huippuunsa viritettyjen globaalien toimitusketjujen haavoittuvuus. Se voi jatkossa nostaa paikallisen arvostusta.

Kriisiaikana tarvitaan johtajuutta

Normaalisti epäonnistumisen riski pitää meidät kiinni vanhassa. Nyt on selviytymisen nimissä ohitettava virallisia toimintatapoja ja kokeiltava uutta. On hyväksyttävä tietty määrä riskejä ja epävarmuutta. Kaikki ei onnistu heti täydellisesti. Tarvitaan taitavaa johtajuutta työpaikoilla, kouluissa, alueilla ja valtiojohdossa. Kriisiajan johtajuus luo turvaa ja jatkuvuutta, mutta myös poimii uudet ideat ja antaa niille mahdollisuuden. Uudelle polulle hypännyt järjestelmä alkaa nimittäin itseorganisoitua. Parhaat ideat eivät usein tulekaan ylhäältä, vaan alhaalta. Opettajat keksivät luovia opetusmetodeja, lähikauppa myy ravintolaruokaa ja vanhemmat jakavat etäkouluvinkkejä. Toimivia ideoita kannattaa levittää.

Jaloilleen pudonneet voivat auttaa nilkkansa pudotuksessa nyrjäyttäneitä. Alueet, joilla yhteisö kannattelee parhaiten jäseniään ja yrityksiään kriisin yli, ja jotka hyödyntävät myös kriisin opetukset, ovat etulyöntiasemassa, kun maailma jälleen käynnistyy. Ehkä tuntematon polku johtaa myös johonkin hyvään.

Heli Kurikka

Tutkija, Tampereen yliopisto, Johtamisen ja talouden tiedekunta

 

Juttu on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 14.4.2020.

Resetoiko korona globaalin toimitusketjun?

 Aina silloin tällöin tulee joku luonnonilmiö, joka painaa logistiikassa reset-nappia ja osoittaa, kuinka keskinäisriippuvaisia monet tuotannolliset toimintamme ovat. Vuonna 2005 Mumbain tulvat näkyivät komponenttipulana ympäri maailmaa. Vuonna 2010 Islannin tulivuorenpurkaus pysäytti lentoliikenteen. Vuonna 2011 taas Japanin maanjäristykset ja Fukushiman ydinvoimaonnettomuus vaikuttivat merkittävästi mm. auto- ja elektroniikkateollisuuteen. Nyt toimitusketjuja nollaa SARS-CoV-2 -koronavirus, joka havaittiin ensimmäisenä Wuhanissa Kiinassa. Yhdentoista miljoonan asukkaan Wuhan on Hubein maakunnan pääkaupunki ja Kiinan merkittävimpiä metalliteollisuuden keskittymiä. High tech, autoteollisuus ja lääketeollisuus ovat keskeisiä. Ulkomaisista yrityksistä Wuhanissa toimii mm. Honda, Nissan, Peugeot Citroen, Walmart sekä suuri määrä kiinalaisia toimijoita.

Virus vaikuttaa viiveellä

Koronavirus on vaikuttanut ensisijaisesti paikalliseen kysyntään. Uusien autojen myynti Kiinassa on pudonnut 96 prosenttia helmikuun ensimmäisen viikon aikana. Noin neljä viikkoa jatkunut tehtaiden pysäyttäminen näkyy viiveellä. Kuljetusmatka Kiinasta sekä Eurooppaan että Yhdysvaltoihin on noin 30 päivää.

Konttiliikenne Kiinasta Eurooppaan on laskenut joidenkin arvioiden mukaan 20–30 prosenttia. Maailman suurin konttialuksia operoiva Maersk on peruuttanut kymmeniä lähtöjä Kiinasta alkuvuoden aikana. Myös monet muut linjaoperaattorit ovat valittaneet laivojen matalaa täyttöastetta.

Mitä jos komponentteja ei saa?

Useilla toimialoilla varastot on vedetty alas, sillä globaaliin logistiikkaan on voinut luottaa hyvin. Nyt Huyndai on pysäyttänyt autovalmistuksen Etelä-Koreassa komponenttitoimitusten vaikeuksien takia. Fiat Chrysler on todennäköisesti pysäyttämässä yhtä neljästä tehtaastaan Euroopassa. Myös Apple on varoittanut mahdollisista toimitusvaikeuksista liittyen iPhone-tuotteisiin. Applen puhelinten valmistusta hoitavat Kiinassa Foxconn ja Pegatron. Kiinalaisen uudenvuoden juhlinnan aiheuttama tauko alkoi tammikuun 24. päivä ja töihin piti palata jo 30. päivä. Ennakoitavissa on, että suurin vaikutus toimitusketjuissa näkyy maaliskuun puolen välin jälkeen. Joillakin toimialoilla, kuten vaateteollisuudessa, vaikutukset voivat näkyä vasta loppuvuodesta, kun materiaaleja syys- ja talvimallistoihin ei ole saatavilla.

Kiina ei ole vielä laskenut BKT-tavoitetta vuodelle 2020. Visio kaksinkertaistaa BKT aikavälillä 2010–2020 edellyttäisi 5,6 prosentin kasvua tälle vuodelle. Odotettavissa on, että jättämää yritetään ottaa kiinni loppuvuoden aikana aggressiivisesti. Kiinan maine ”maailman tehtaana” sen sijaan voi olla vaarassa. Tällä hetkellä monet yritykset miettivät uusia vaihtoehtoja toimitusketjujen rakenteille. Osittain tämä alkoi jo kauppasotauhkien takia ja kohta päätöksiä tehdään pakosta. ASEAN-maat saattavat olla tässä voittajia. Reset-näppäimiä painellaan jo.

Petri Helo

Logistiikan Epanet-professori

Vaasan yliopisto

Juttu on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 9.3.2020