Avainsana-arkisto: kehittäminen

Nykyisen Seinäjoen keskustan kehittämisen juuret ovat 1990-luvulla

Seinäjoen keskustan kehittäminen on aihe, joka nousee eri medioissa pinnalle tuon tuostakin. Toisinaan uutisvirtaa seuratessa tulee sellainen olo, että ennen tätä päivää aluetta ei kehitetty, vaan sen annettiin taantua. Todellisuudessa keskustaa on kehitetty koko kaupunkiajan. Valitut kehittämisen painopisteet ovat toki olleet erilaisia kuin nyt. Vuosien saatossa ne ovat myös voineet vanhentua ja muodostua suoranaisiksi rasitteiksi alueen elinvoimalle.

Kaupungin perustamisen jälkeiset vuodet

Heti kaupungiksi tulon jälkeen vuonna 1960 oli julkinen rakentaminen keskeisellä sijalla – kauppalan keskustasta rakennettiin kaupungin keskustaa. Lakeuden Ristin viereen ilmaantuivat kaupungintalo, kirjasto ja valtion virastotalo. Syntyi Aalto-keskus. Myös kunnalliset palvelut palokunnasta keskusneuvolaan ja kouluihin tarvitsivat uusia tiloja. Samoin infrarakentaminen oli voimakasta. ”Asfalttibetonilla” päällystettiin aiemmin kuraisia katuja.

 Kauppa ja palvelut edellä 1960-luvun lopulta 1980-luvulle

Vuosien 1968–1982 välillä erilaisten liiketilojen pinta-ala Seinäjoen ydinkeskustassa kasvoi 2,5-kertaiseksi. Samaan aikaan asumiseen tarkoitetun tilan määrä laski yhdeksän prosenttia.  Asukasluku kääntyi laskuun ja väki vanheni. Vuonna 1988 oltiin jo siinä tilanteessa, että keskustan alueen koulujen lakkauttamista suunniteltiin.

 Kehittämisen suunnanmuutos 1990-luvulta tähän päivään

Tultaessa 1990-luvulle Seinäjoen keskustan tulevaisuus herätti kasvavaa huolta kaupunginvaltuustossa. Kaupungin ydintä kuvailtiin autioksi ja epäsiistiksi. Kaavoituksen keinoin haluttiin tiivistää ja täydentää kaupunkirakennetta ja saada lisää asukkaita. Asukaskyselyssä puolestaan selvisi, että ihmiset pitivät kaupungin keskipisteenä Keskustoria, eivätkä uudempaa Kauppatoria.

Vuoden 1998 keskustan kehittämissuunnitelmassa vanhan autoilun ehdoilla rakennetun keskustan tilalle haluttiin luoda aiempaa tiiviimpi kävelykeskusta, joka houkuttelisi asiakkaita alueen uusiin ja uudistettuihin erikoisliikkeisiin. Kauppiaiden yhteistoiminnan lisääminen nähtiin tärkeänä ja ehdotettiin erityisen ”keskustan toiminnanjohtajan” palkkaamista. Hänen tehtävänään olisi alueen markkinointi ja sen tapahtumien koordinaatio. Keskustorista alettaisiin rakentaa kaupungin sydäntä. Sinne voitaisiin pystyttää jokin merkittävä maamerkki, vaikkapa vanha kauppalantalo, tai kansalaisia palveleva kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus. Luistinradastakin puhuttiin. Torin alle kaavailtiin puolestaan parkkihallia.

On mielenkiintoista havaita, että osasta 1990-luvun lopussa esitetyistä kehittämisideoista on keskusteltu vielä 2010-luvulla. Osa on jo toteutettu, ja osaa ollaan vielä toteuttamassa. Keskustan kehittäminen on hidasta puuhaa, jonka hedelmien kypsyminen voi kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Aapo Jumppanen

Yliopistotutkija

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Tietoja Seinäjoen kaupunkiajan historia -projektista

Juttu on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 16.3.2020

Saanko lainata aivojasi tunniksi?

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen Tiedetreffit kohtauttaa elinkeinoelämän kanssa Epanet-professoreita, tutkimusjohtajia ja tutkimusryhmien edustajia. Rento ja vapaamuotoinen tutustuminen tai tietojen päivitys edistää elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyötä.

Arjessa Oy:tä edustava laatujohtaja Matti Kauppi ja kouluttaja, tutkija Marjo Kamila kokivat Tiedetreffit yksinkertaiseksi konseptiksi ottaa yhteyttä sen oman toimialan rajan yli. Lue, mitä ajatuksia lounas herätti:

”Fressi tapa tämä Tiedetreffit, avarsi itseä. Meillä töissä oli suunnitteilla viiden kerran esimiesvalmennus. Oli ihan kiva sanoa jollekulle eri alalta tulevalle, että saanko lainata aivojasi tunniksi. Uusi idea tai käytännön ratkaisu ei löydy aina omalta alalta tai siltä tutulta asiantuntijapiiriltä. Tiedetreffien idea on hieno, voi jutella omasta työintohimostaan lähtien ja hakea näkökulmia.  Tiedetreffit-tapaamisessa on sekin hieno puoli, ettei sillä ole mitään hankkeen määrittämiä kestoja tai lomakkeita. Kerroimme puolin toisin töistämme ja keskustelu soljui.

Lähes kahdenkymmenen esimiehen kouluttamiseen pääsimme tämän lounaan ansiosta paikallisosaajapainotteisesti, emmekä lähettäneet työntekijöitämme ulos muiden koulutuksiin. Laitoin sittemmin hyvän kiertämään ja lainasin lounaskutsuideaa kohdatakseni täysin uuden ihmisen eri alalta.

Tuloksena lounaasta oli myös uteliaisuuden uusi vaaliminen. Kohtaamani tutkijan ja kouluttajan palvelumuotoilusta kumpuavat opit saivat minut poikkeamaan paikallisessa elintarvikealan yrityksessä keskustelemassa heidän kokemuksistaan kehittämistyöstä. Ymmärsin jälleen työntekijöiden innon ja ammattiylpeyden nähtyäni, että ei tämä meidän sosiaali- ja hoiva-ala omista ihmisosaamista, vaan se on löydettävissä kaikilta toimialoilta oikeilla työkaluilla.”

Matti Kauppi, laatujohtaja, Arjessa Oy. Matti kehittää Arjessan tekemistä yhdessä laatukoordinaattori Katja Lakojoki-Karhun kanssa.

”Eräässä verkottumisen aamukahvihetkessä viime vuonna pidin esitelmää palvelumuotoilusta. Laatujohtaja Matti Kauppi Arjessa Oy:sta tuli esittäytymään. Tiedetreffit-lounaskutsu oli minulle luonteva työkalu kutsua Matti neuvotteluun konkreatiasta. Puhuimme Arjessan esimiesten mentorointiohjelmasta ja sovimme ennakkotehtävän sisältävästä päätösworkshopista. Käytin muutoinkin ahkerasti Tiedetreffien lounasmahdollisuutta koulutuksista ja omasta tutkimusalastani viestimiseen. Myönteisiä hymyjä sai konseptin yllättävän rohkea nimi. Ihmiseltä ihmiselle -hetkiä tarvitaan.”

Marjo Kamila, kouluttaja ja tutkija. Marjon intohimoja ovat palvelujen muotoilun ja aistein havaittavien yritysympäristöjen merkitykset

#eptiedetreffit #kutsuminuttiedetreffeille

Mikä tiedetreffit?

Tiedetreffit edustaa matalan kynnyksen tiedonvaihtoa ja yritysesittelyitä. Tiedetreffit-hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on  synnyttää uusia henkilötason yhteyksiä elinkeinoelämän ja akateemisen tiedeyhteisön välille. Tästä voi syntyä kansallisesti tai kansainvälisesti rahoitettavia kehittämis- ja tutkimushankkeita. Muita lisääntyviä yhteistyömuotoja voivat olla opinnäytetyöt ja koulutuspaketit.

Ilmaise uteliaisuutesi tavata toinen asiantuntija – täytä lomake nettisivullamme:

Kuumin treffikausi on käynnissä 19.2. – 29.3. 2018 epky.fi/epanet/tutkimusryhmat/tiedetreffit-tutustuttaa/

Korkeakouluyhdistyksen ja Tiedetreffit löydät myös Instagramista, tule seuraamaan!

Katja Myyryläinen
projektissuunnittelija
Tiedetreffit

katja.myyrylainen@epky.fi