Puurakennus on ilmastorakennus

Puurakentamisen viimeaikaisissa pohjoismaisissa konferensseissa on pääteemana ollut puurakentamisen ilmastovaikutukset. “Nopeaa toimintaa ja tekoja!” on konferenssien viesti. Tanska on edelläkävijä monilla kestävän kehityksen sektoreilla. Vaikka Tanskassa ei kasva puuta samassa määrin kuin muissa Pohjoismaissa, kuuluu puurakentaminen sen kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Monet Pohjoismaiden suurimmista puurakennuksista on rakennettu yli sata vuotta sitten. Vahva traditio yhdistettynä uusimpaan tietoon luo suotuisat olosuhteet puurakentamisen edistämiselle. Myös tanskalaiset etsivät kestävän rakentamisen malleja perinnerakentamisesta. Se ei tarkoita, että kopioitaisiin vanhaa, vaan perinnerakentamisen hyviä periaatteita sovelletaan uusissa käytännöissä. Tanskalaisessa arkkitehtuurissa näitä periaatteita ovat esimerkiksi pelkistetty muotokieli, uusiutuva energia ja elämäntavan yhteisöllisyys.

Suuren mittakaavan puurakentamista kehitettäessä pyritään hyödyntämään uutta tekniikkaa ja uusia rakentamisen toteutusmalleja. Kehitys on hidasta, koska teollinen puurakentaminen, tietomallintaminen, tuotannon automatisointi, rakennuskohteen sääsuojaaminen sekä muut vastaavat toimenpiteet edellyttävät uutta osaamista, koulutusta ja investointeja. Monet rakentamisen säädökset, kuten palomääräykset, poikkeavat Pohjoismaissakin toisistaan. Määräyksiä pyritään jatkuvasti uudistamaan ja yhtenäistämään ajan tarpeita vastaaviksi.

Massiivipuusta on Suomessa rakennettu ensisijaisesti puukerrostaloja, kouluja ja päiväkoteja. Massiivipuu mahdollistaa pitkät jännevälit ja suuren koon, joten puuta on Pohjoismaissa käytetty pysäköintitalojen ja muiden liikennerakennusten sekä insinööritaitoa vaativien julkisten rakennusten toteuttamiseen. CLT-moduleista on rakennettu myös pientaloja sekä tanskalaisen perinteen mukaisia rivitaloja. Moduliasuntoja on ryhmitelty yhteisöllisesti sisäpihan tai talvipuutarhan ympärille. Suljettu sisäpiha mahdollistaa esimerkiksi muistisairaiden itsenäisen ulkoilun.

Uusien puurakennusten suunnittelussa suositaan kokonaisvaltaista ja luonnonlakeja kunnioittavaa arkkitehtuuriajattelua. Yksinkertaiset, resurssiviisaat ratkaisut vähentävät virheiden mahdollisuutta ja rakennukset ovat myöhemminkin helposti korjattavissa. Metsän arkkitehtuuri, puun koko arvoketju metsästä rakennukseksi ja edelleen kiertoon, säilyy kestävän arkkitehtuurin ilmaisussa. Puu mielletään yleensä välittömästi tutuksi materiaaliksi, se näyttää, tuntuu ja tuoksuu hyvältä.

Uusi puuarkkitehtuuri ilmaisee myös uutta tulevaisuutta. Tulevaisuus on kuitenkin “liikkuva kohde” ja jatkuvassa muutoksen tilassa. Ilmastotavoitteena ei ole enää vain hiilijalanjäljen pienentäminen vaan hiilikädenjälki, uusi tapa rakentaa. Suuren mittakaavan puurakentaminen mahdollistaa omalta osaltaan asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamisen.

Anne-Marjo Panu Arkkitehti SAFA
Väitöskirjatutkija
Tampereen yliopisto
Konferenssiapuraha, Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto
anne-marjo.panu (a) tuni.fi

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 25.1.2021.

Kuvat: Anne-Marjo Panu

Kestävää puurakentamista kehittyviin maihin

Ilmastopakolaisuus arkipäivää

Ilmastonmuutos ja sen torjumiseksi tehtävät toimenpiteet alkavat vaikuttaa kaikkeen ihmisen toimintaan, mm. asumiseen, liikkumiseen ja ruuan tuotantoon. Erityisesti EU:ssa ilmastonmuutoksen torjumiseen ja hiilidioksiditason nousun hidastamiseen etsitään monin tavoin ratkaisuja, ja siihen ohjataan rahoitusta. Viimeisimpäni esimerkkinä on koronapandemian jälkeiseen elvytykseen suunnattu rahoitus, johon ollaan sitomassa vihreän talouden edistämisen toimenpiteitä.

Pakolaiskysymys liittyy läheisesti ilmastonmuutokseen. Maapallolla on alueita, jotka ovat muuttuneet asuinkelvottomiksi kuivuuden ja kuumuuden vuoksi. Tämä on lisännyt ja tulee jatkossa lisäämään pakolaisuutta. Ilmastopakolaiset ovatkin määrällisesti suurempi joukko kuin sodan vuoksi kotinsa jättäneiden joukko.

Vähähiilistä rakentamista pakolaisleireille

Seinäjoen yliopistokeskuksen Tampereen yliopiston kaupunkilaboratoriossa on alettu pohtia, miten suomalainen vähähiilinen puurakentaminen sopisi pakolaisleireille siirtymäkauden asunnoiksi. Etelä-Pohjanmaalla onkin käynnistetty KERAKE-hanke puurakenteisen rakennuksen konseptin suunnittelemiseksi pakolaisleireille.

Puu on terveellinen, kestävän kehityksen mukainen ja hiiltä sitova rakennusmateriaali. Puun arvo rakennusmateriaalina on siten nousussa. Se toimii hiilivarastona sitoen hiiltä itseensä koko rakennuksen käytön ajan ja sen jälkeenkin riippuen käyttötarkoituksesta.

Suunnitteluprojektiin on saatu rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Tavoitteena on konseptoida pakolaisleireille ja jälleenrakennusalueille soveltuva siirrettävä, muuntojoustava puurakennus, jossa on käytetty hiilivapaita rakennusratkaisuja. Uudella konseptilla pyritään edistämään innovatiivisten hiilivapaiden rakennusten markkinoille pääsyä.

Yrityksiä mukaan suunnitteluun

Konseptin suunnittelun tueksi kootaan toimijaryhmä, johon tarvitaan paikallisia puurakentamiseen erikoistuneita yrityksiä, rakennusmateriaalien tuottajia mm. puu, metalliosat, vesi/viemärimateriaalit ym. sekä talotekniikan ratkaisuja tuottavia toimijoita.

Pitkällä aikavälillä tavoitellaan muutosta kehittyvien maiden rakentamiskulttuuriin. Esim. Aasian alueella on suuret markkinat, joille pääseminen mahdollistaa puurakennusalan tuotannon ja viennin merkittävän laajentumisen.

Euroopan aluekehittämisrahaston (EAKR) lisäksi Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen kaupunki ja Tampereen yliopisto rahoittavat kaksivuotista hanketta.

 

Virpi Palomäki, FT
Tampereen yliopisto
Rakennetun ympäristön tiedekunta

 

Lue  myös Puusta suojaa poikkeusoloissa.

 

Otsikkokuva on havainnekuva suunniteltavasta rakennuskonseptista, kuva Mari-Sohvi Miettinen, TAU/Arkkitehtuuri