Avainsana-arkisto: evoluutio

Evoluutio + kulttuuri = maailman pelastamisen kaava?

Ilmastonmuutoksen todellisuutta harvat enää kieltävät. Se on tullut siinä määrin ihollemme, että häpeämme lentämistä ja isolla dieselkatumaasturilla ajamista. Suomessakin koululaiset menivät äskettäin ilmastolakkoon. Etelä-Pohjamaalla asiasta on innostuttu laimeammin. Miksi?

Synnynnäiset ajattelu- ja toimintamallit tukevat kestämätöntä kulutusta

Valitettavasti pitkä kehityshistoria sekä alituinen kamppailu resursseista ja valta-asemista on varustanut meidät monilla sopeumilla, jotka tukevat kestämätöntä kulutusta. Esimerkkejä näistä ovat taipumukset itsekkyyteen, lyhyen aikavälin ajatteluun, suhteellisen statuksen tavoitteluun, muiden matkimiseen ja kyvyttömyyteen hahmottaa omien tekojen näkymättömiä seurauksia. Nämä sopeumat paradoksaalisesti vauhdittavat ilmastonmuutosta ja luonnon vahingoittumista. Onko tilanne todella näin toivoton? Onneksi ei. Inhimillisillä perusmotivaatioilla on moninaiset sosiaaliset ja kulttuuriset ilmentymät. Evoluution tuottamat inhimilliset motivaatiot, kuten läheisten suojelu sekä liittolaissuhteiden luominen, sinänsä vaikuttavat aika samalla tavalla kaikissa yhteisöissä. Silti ne voivat ilmetä ajattelussa ja käyttäytymisessä hyvin eri tavoilla riippuen kunkin yhteisön sosiaalisista ja kulttuurisista arvostuksista. On esimerkiksi osoitettu, että ultra-ortodoksisessa lahkossa miehet tavoittelevat statusta osoittamalla uskonnollista vakaumusta, kun taas maallisimmissa piireissä omistusten avulla. Miten tämä liittyy kestävään kulutukseen?

Kuluta kestävästi ja valitse luomua – saa arvostusta?

Tutkimme luomuruoan suosimisen kytkeytymistä muilta saatuun arvostukseen. Evoluutioteorian mukaan ihmiset jakavat arvostustaan niille, jotka uhraavat resurssejaan muiden hyväksi. Luomuruoan suosiminen on sen kalliimman hinnan, rajoitetumman saatavuuden sekä luonnolle ja eläimille koituvien hyötyjen vuoksi yksi esimerkki tästä. Toden totta, tutkimuksemme tuloksena oli, että luomuruoan suosijaa pidettiin arvostetumpana, epäitsekkäämpänä ja rehellisempänä kuin konventionaalisen ruoan suosijaa.  Tämä päti kuitenkin vain tietyssä ”sosio-kulttuurisessa kuplassa” eli kaupungistuneessa Etelä-Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla arvostusta voidaan saada enemmän vaikka lähiruokaa suosimalla – kestävä valinta sekin. Tällöin arvostuksen saaminen nousee oman heimon etujen ajamisesta. Yhdistämällä ymmärryksen luontaisista taipumuksistamme ja kulttuurisista arvostuksistamme voimme kehittää entistä toimivampia ratkaisuja kestävän kulutuksen edistämiseksi.

Harri Luomala, kuluttajakäyttäytymisen Epanet-professori, Vaasan yliopisto

Juttu on julkaistu Ilkassa 23.12.2019