Avainsana-arkisto: automaatio

Digitalisaatio jatkaa voittokulkuaan

Automaatio ja tietotekniikka kehittyvät tällä hetkellä varsin nopeasti. Konenäkö, koneoppiminen, tekoäly, tarkka paikannus ja muut sovellukset auttavat meitä jo yleisesti monien asioiden lajittelussa ja seurannassa.

Mutta kauas on pitkä matka. Hiljattain televisiosta tuli mielenkiintoinen Prisma-dokumentti itseajavista autoista ja niiden monista haasteista. Vaikka koneet ovat jo varsin ”älykkäitä”, on ajoneuvon ajaminen niin haastava toiminto, ettei tietokone vielä siitä kunnolla selviydy avoimen liikenteen joukossa. Lisäksi ongelmia aiheuttavat vielä ihmiskuskit, joiden tarkkaavaisuus herpaantuu koneen ohjatessa. Automaattiajoneuvoihin liittyy myös erilaisia eettisiä ongelmia.

Mitä oppilaitoksissa Seinäjoella ja Vaasassa tehdään

Vaasan yliopistossakin on päätetty aloittaa Oulun yliopiston kanssa toteutettava autonomisten ja kestävien järjestelmien maisteriohjelma. Kestävä kehitys vaatii parempaa materiaalien kierrätystä, energian talteenottoa, logistiikkaa, paikannusta ja tiedonvälitystä sekä yhä useammin erilaisia ratkaisuja hoitaa autonominen itseohjaava järjestelmä. Niiden toteuttamisen menetelmiä ja tekniikoita halutaan opettaa entistä paremmin.

Epanetin puitteissa Vaasan yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat yhteistyössä toteuttamassa Framiin paikannuslaboratoriota, jota voidaan hyödyntää tarkempaan paikannukseen mm. kuljetuslogistiikassa, tavaroiden ja esineiden seurannassa, sekä maatalouden ja metsätalouden paikkatietosovelluksissa. Lisäksi Framiin ollaan hankkimassa konetehoa tekoälylaskentaan, jotta infra mahdollistaisi aikaisempaa haastavampien ja enemmän laskentatehoa vaativien tekoälysovellusten kehittämisen ja tutkimisen.

Erilainen tilannetietoisuus vaatii useiden erilaisten mittaustietojen yhdistämistä. Esimerkiksi satelliittidataa, drone-kuvaa, esineiden internetin anturidataa, säätietoja ja muita tietoja voidaan nykytekniikalla yhdistää monilla tavoilla ja myös esittää innovatiivisia uusia käyttöliittymäratkaisuja virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden avulla.

Paluuta entiseen ei ole

Tietotekniikka on tullut monille entistä tärkeämmäksi välineeksi tänä vuonna, kun suuri osa kokouksista on siirtynyt etäkokouksiksi videoyhteyksien välityksellä ja esimerkiksi koronavilkut ja muut ratkaisut koronan jäljittämiseen tehdään ohjelmoiduilla sovelluksilla.

Yhteiskunta on jo nykyisellään äärimmäisen riippuvainen tietotekniikasta ja tietoliikenteestä, kun esimerkiksi pankkipalvelut ja maksaminen suoritetaan sähköisesti, ja kun lähes kaikki yhteiskunnan tieto on digitaalisessa muodossa. Näihin liittyy myös suuria riskejä tietovuodoista, kuten viimeaikaiset uutiset ovat meille opettaneet. Silti yhteiskunnan digitalisoitumista ja automatisoitumista ei voi estää. Kehitystä ei voi kääntää taaksepäin. Ihmiset haluavat asioiden sujuvan aiempaa helpommin ja automaattisemmin.

Timo Mantere
Sulautettujen järjestelmien Epanet-professori
Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 16.11.2020.

Tietotekniikka ja älykäs automaatio vaikuttavat arkeesi

Automaatio ja tietotekniikka kehittyvät suurin harppauksin. Tietotekniikan ja pilvipalveluiden kasvava tietojenkäsittelykapasiteetti on mahdollistanut sen, että yhä useampaan automaatiojärjestelmään voidaan lisätä esim. koneoppimista ja konenäköä sekä data-analyysiä, jotka eivät perinteisillä automaatiojärjestelmillä olleet mahdollisia.

Etelä-Pohjanmaan ruokamaakunnan kannalta on erityisen mielenkiintoista, kuinka tietotekniikka ja esineiden internet (IoT) pystyvät varmistamaan yhä tarkemman ja varmemman elintarvikkeiden jäljitettävyyden. Konenäköä ja koneoppimista hyödynnetään enenevissä määrin elintarvikkeiden laadunvarmistuksessa. Tietotekniikka takaa myös nykyistä paremman ja ympäristöystävällisemmän kuljetuslogistiikan, kun sitä aletaan yhä enemmän optimoida päästöjen minimoimiseksi. Harva tulee ajatelleeksi, että erilaisten päästöjen vähentäminenkin on tietotekniikan ansiota. Esimerkiksi erilaisia palotapahtumia on optimoitu ohjausalgoritmeillä. Näin voidaan vaikuttaa polttoaineen kulutukseen ja päästöihin. Nykyautot eivät enää selviäisi päästörajoituksista ilman tietokoneohjattua polttoaineensyöttöä. Uusiutuva energiakaan ei toimi tehokkaasti ilman tietotekniikkaa: sekä aurinkokennojen että tuulivoimaloiden hyötysuhde optimoidaan ohjausalgoritmeilla.

Siirtyvätkö fyysiset laitteet pilveen?

Pilvipalveluiden kehittyminen saattaa johtaa siihen, että useat tähän asti fyysisisinä tuntemamme laitteet siirtyvät pilveen. Voi olla, että esimerkiksi seuraavan sukupolven sähköverkon suojareleet toimivatkin vain ohjelmistona pilvessä, eikä fyysistä laitetta enää tarvita. Uudenaikaista ”laitetta” ohjataan nettikäyttöliittymän kautta.

Luonnollisesti edelleen tarvittaisiin sähköverkkoon fyysiset anturit mittamaan virta- ja jännitetietoja, sekä toimilaitteet katkaisemaan virran sähköverkon viallisista osista. Nämä ovat yhteydessä pilvessä sijaitsevaan ohjelmistolaitteeseen internetin kautta. Toki tällainen ”laite” on vielä tulevaisuutta mm.  erilaisten turvallisuusmääräysten ja tietoturvakysymysten takia. Tyyppihyväksynnän saaminen pilvessä olevalle turvallisuuskriittiselle laitteelle on vielä mahdotonta.

Tietotekniikka on yhä tulevaisuuden ala!

Asiat eivät ole pysyviä. Koneoppimien tulee yhä enemmän ihmisen avuksi erilaisissa työtehtävissä lähivuosina. Tietotekniikan työpaikat ovat tulevaisuutta. Jo nyt lähes ammatissa kuin ammatissa joutuu tietotekniikan kanssa tekemisiin. Myös yritysten kannattaa panostaa tietotekniikan ja automaation uusien mahdollisuuksien käyttöönottamiseen. Edelläkävijyys digitalisoinnissa nähdään yleisesti yrityksille kilpailuvalttina. Tulevaisuudessa tietotekniset taidot ovat kaikille vielä välttämättömämpiä kuin nyt.  Tietotekniikkaa kannattaa siis opiskella.

Timo Mantere, sulautettujen järjestelmien Epanet-professori, Vaasan yliopisto

Juttu on julkaistu Ilkassa 6.1.2020.