Bioverkostona superfoodia – perinteestä mallia kestävään ruokaketjuun

Perinteisessä talonpoikaisessa elämäntavassa ruokaketju on kuluttanut vähän energiaa. Erityisesti kuivaaminen on ollut luonteva elintarvikkeiden säilömistapa. Ruokatarvikkeita on kuivattu tuvassa uunin äärellä, uuninpankolla, orsilla ja laudoilla. Saunan jälkilöylyä on hyödynnetty ja riihessä on kuivattu viljaa. Myös lihaa ja kalaa on kuivattu kevätpakkasilla talon päädyssä auringossa.

Kotimainen superfood, mustikat, tyrni ja muut marjat, villiyrtit ja viljellyt yrtit, vihannekset, kuten lehtikaali ja härkäpapu, sopivat hyvin kuivattaviksi. Superfoodia löytyy luonnosta keräilemällä, puutarhasta tai suuremmassa mittakaavassa viljelemällä. Keräilemällä ja viljelemällä voi saavuttaa lähes omavaraisuuden. Japanilaisen samurain puutarhassa on perinteisesti ollut keittiöpuutarhan lisäksi hedelmäpuita, lääkeyrttejä ja kalalammikko.

Kylän yhteinen mylly on jauhanut viljaa vesivoimalla ja tuulivoimalla. Tämän päivän bioverkosto voi myös käyttää yhteisöllistä, uusiutuvalla energialla, esimerkiksi aurinkoenergialla toimivaa kuivaamoa. Verkostoituminen täydentää ja monipuolistaa toimintaa. Keräilijät, puutarhurit ja viljelijät voivat osallistua kukin omalla kapasiteetillaan, sivutoimisesti tai päätoimisesti.

Kuivattua superfoodia kannattaa jalostaa myös valmiiksi tuotteiksi. Valmiita keittoaineksia, mysliä, teetä ja vastaavia tuotteita voi hyvin käyttää laadukkaana pikaruokana, retkiruokana ja arjen pelastajana. Kuivattu ruoka säilyy pitkään ilman säilöntäaineita, sitä on kevyt kuljettaa pitkiäkin matkoja ja ravinto on tiiviissä muodossa, vähän tilaa vievää. Kuivattu ruoka soveltuu hyvin nykyaikaiseen verkkokauppaan, ulkomaanvientiinkin. Tarvitaanko kuivaustoiminnalle vetäjä vai edetäänkö esimerkiksi osuuskuntana? Joukkorahoitus voisi olla ponnahduslauta ja kartuttaa tuottoa koko alueelle.

Puhtaille luonnontuotteille ja puhtaasti viljellyille elintarvikkeille on kysyntää. Suomella on hyvät mahdollisuudet hyödyntää puhtaita luonnonvarojaan. Toimimalla yhdessä bioverkostona, kysyntään voidaan vastata kokonaisvaltaisesti. Yhteinen brändi, kuivaaminen uusiutuvalla energialla, ekologinen kaunis pakkaaminen ja yhteinen markkinointi tehostavat tuotannon hyvinkin kannattavaksi.

Ympäristötietoinen toiminta, etenkin luomupuutarhanhoito ja -viljely, luovat viihtyisän elinympäristön, edistävät luonnon ekologista elpymistä ja lisäävät lajien monimuotoisuutta. Luontoyhteys lisää tutkitusti, luonnosta saatavan terveellisen ravinnon ohella, mielen ja kehon hyvinvointia.

Bioverkosto -ehdotus palkittiin Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhteisön keväällä 2019 järjestämässä ideointikilpailussa E-P2030 Strong Again.

Kuvassa on leipää kuivamassa vartailla. Kuivaaminen on vanhin ja luonnollisin ruoka-ainesten säilömistapa (Toivo Rautavaara). Selasin antikvariaatissa Rautavaaran kirjaa, jossa hän perusteli, että moni ruoka-aines kuivuu hyvin itsestäänkin.

 

Anne-Marjo Panu    anne-marjo.panu (a) tuni.fi
Arkkitehti SAFA

Juttu on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 11.2.2020

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s