Asiantuntijuus – pysyvä vai liikkeessä oleva tila?

Yliopistot ja korkeakoulut kouluttavat työelämään asiantuntijoita, joiden työpanoksella yhteiskunnan uskotaan kehittyvän. ”Koulutamme maailman ymmärtäjiä, maailman muuttujia ja tulevaisuuden näkijöitä”, kertoi yliopistoni strategia. Maistereita ja tohtoreita odottaa hieno tehtävä yhteiskunnassa. Mistä sitten tunnistat asiantuntijan? Hän ratkaisee teoriatietoon, käytännön kokemukseen, oman toiminnan arviointiin ja sosiaalisiin taitoihin perustuvalla osaamisellaan työelämän ongelmia. Asiantuntijana hän näkee ja tulkitsee muutostekijöitä ja niiden vaikutuksia sekä osaa ottaa työssään etunojan.

Monesti ajattelemme asiantuntijuuden kasvavan tekemällä vaativia töitä.  Mitä enemmän on työkokemusta, sen varmimmin on asiantuntija.  Näinkin voi olla. Mutta näyttäisi, ettei käytännön kokemus yksistään riitä edes ylläpitämään asiantuntijuutta työelämässä, saati sitten kasvattamaan sitä. Asiantuntijuuden taso voi jopa laskea. Saatat käyttää työvälineitä tehottomasti (digi, some) tai jättää jotakin käyttämättä kokonaan, saatat suhtautua uusiin ideoihin pidättyvästi, saatat jättää ympäristöstä tulevat signaalit huomioimatta.  Kerran hankittu yliopistotutkinto ja pitkä työkokemus eivät riitä asiantuntijuuteen.

Miten pysyn asiantuntijana?

Tutkijat, mm. Erno Lehtinen, puhuvat tarkoituksellisesta harjoittelusta (deliberate practice), joka on asiantuntijuuden kehittämistä ja sen tunnistamista, missä osaamista erityisesti pitää kasvattaa. Tärkeitä osia harjoittelussa ovat uuden teoriatiedon omaksuminen, sen vieminen käytäntöön ja valmentajan antama palaute suoriutumisesta.  Tätä harjoittelua voidaan tehdä tutkinnon jälkeisissä koulutuksissa, joissa kohtaavat teoriatieto ja työelämätieto.

Tarjonta luo kysyntää

Seinäjoen yliopistokeskuksen koulutuksiin voi osallistua työn ohessa.  Tarjolla on väyliä kandidaatin ja maisterin tutkintoihin, tutkijahotelli tarjoaa puitteet tohtoriväylään. Opintoväylät ovat käypä mahdollisuus tutkintotasoaan korottaville.  Mutta uuteen teoriatietoon pitäisi päästä käsiksi jo kevyemmälläkin koulutuksella, esim. tutkinnon osan suorittamalla.  Uudenlaisena esimerkkinä koulutustarjonnan laajentamisesta ovat FITechin kautta tarjottavat ICT-kurssit, joissa yliopistot ovat avanneet kurssitarjontaansa kaikkien saataville. Tarjolla on kursseja perusteista syventäviin. Voit myös valita, haluatko paikanpäälle yliopistoon, haluatko opiskella verkon avulla kotoasi tai työpaikaltasi vai haluatko yhdistellä eri tapoja. Jatkuvaan oppiminen tarvitseekin monimuotoista koulutustarjontaa tutkintokoulutusten ja avointen yliopistojen rinnalle.

Aira Metsä-Ketelä toimii koordinaattorina Seinäjoen yliopistokeskuksessa, erikoisalanaan jatkuva oppiminen. Yliopistokeskusta koordinoi Tampereen yliopisto.

Juttu on julkaistu myös Ilkassa 23.9.2019

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s