Jatkuva oppiminen on mahdollisuus

Olen viime aikoina käynyt lähinuorteni kanssa monia keskusteluja jatko-opintoihin ja (työ)elämään liittyen. Olen kannustanut jatko-opintoihin sillä alalla, jonka kokevat omakseen. Olen kannustanut pänttäämään pääsykokeisiin ja toisaalta yhdessä on etsitty vaihtoehtoisia reittejä oman koulutus- tai ammattiunelman saavuttamiseksi. Nämä keskustelut ovat olleet itselleni, ja toivottavasti myös nuorilleni, valtavan arvokkaita ja tärkeitä.

Jatkuva oppiminen on nostettu koulutuspoliittisessa keskustelussa tärkeään rooliin. Jatkuvalla oppimisella halutaan korostaa uuden oppimisen ja osaamisen täydentämisen tärkeyttä läpi elämän jatkuvana mahdollisuutena. Opetushallitus on julkaissut ”Osaaminen 2035” –raportin, jossa tuodaan esiin osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportissa nousee esiin mm. digitalisaatiokehityksen merkitys tulevaisuuden ilmiönä. Yritysten ja organisaatioiden tulee tehostaa tekoälyn ja digin hyödyntämistä parantaakseen menestymismahdollisuuksiaan omassa toimintaympäristössään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Data on valtaa ja ne, jotka osaavat ja pystyvät parhaiten hyödyntämään dataa mm. prosessien ja järjestelmien tehostamiseen, menestyvät. Työelämäosaamisen TOP3 muodostuukin digitaalisten ratkaisujen, alustojen ja toimintojen hyödyntämisosaamisesta. Ekologisuus ja eettisyys linkittyvät innovaatioihin ja teknologian kehittymiseen entistä vahvemmin. Tarkasteltaessa tulevaisuuden osaamista yleisten taitojen näkökulmasta TOP5:ssa ovat ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus, kokonaisuuksien hallinta, luovuus ja oppimiskyky. Tärkeänä osaamisena nostettiin esiin myös asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisosaaminen.

Ennakointituloksia analysoidaan tarkemmin Opetushallituksen sivuilta löytyvässä julkaisussa, kannattaa tutustua: https://www.oph.fi/download/196130_osaaminen_2035.pdf

Mutta mitä tämä muutos tarkoittaa jatkuvan oppimisen näkökulmasta?

Nuorille jatkuva oppiminen luo mahdollisuuksia oppimispolkuihin, jotka tukevat tutkinnon ja ammattiosaamisen saavuttamista. Me tiedämme, että kilpailu opiskelupaikoista on rankkaa ja nuoret tarvitsevat joustavia mahdollisuuksia tähdätä unelmiensa koulutukseen ja ammattiin. Esimerkiksi avoin yliopisto-opetus ja avoin ammattikorkeakouluopetus tarjoavat nuorille erinomaisen mahdollisuuden tutkintoon tähtäävään opiskeluun. Nuoria on tärkeää ohjata ja luoda heille kuvia niistä tiekartoista, joita valitsemalla ja seuraamalla omat unelmat on mahdollista saavuttaa.

Aikuisten näkökulmasta jatkuva oppiminen tulee nähdä mahdollisuutena päivittää, täydentää ja uudistaa omaa osaamista joustavasti työelämän tarpeet huomioiden. Jatkuva oppiminen tulee nähdä osana työelämässä kehittymistä. Siihen tulee panostaa ja resursoida sekä rahoituksen että tarjonnan näkökulmasta. Ja kun tulevaisuudessa johtaminen painottuu ennakointifoorumin raportin mukaan työyhteisön osaamisen, hyvinvoinnin, motivaation ja luovuuden valmentamiseen, niin mikä sen tärkeämpää kuin luoda työyhteisön jäsenille mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen joustavasti ja monipuolisesti yksilönkin tarpeet huomioiden.

Nuorille ja aikuisille on tärkeää tarjota joustavia ja monimuotoisia koulutusreittejä. Monipuolisten, koulutusorganisaatioiden rajoja ylittävien koulutusyhteistyökuvioiden luominen on erittäin mielenkiintoinen ajatus. Voisiko osaamista ja ammattitaitoa vielä tiiviimmin kartuttaa esimerkiksi räätälöidyillä, ytimekkäillä korkeakoulutasoisilla koulutusmoduleilla, joita voi valita oman kiinnostuksen pohjalta eri korkeakouluista? Jatkuva oppiminen tarkoittaa myös tiiviimpää koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Työelämässä tarvittavan osaamisen näkyväksi tekeminen, päivittäminen ja upottaminen vielä tiiviimmin osaksi tutkintoja on tulevaisuuden iso haaste.

Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ovat mielestäni rajattomat. Nostamalla esiin yksilöllisiä koulutuspolkuja ja –valintoja voidaan tuottaa merkittävää lisäarvoa sekä eri ikäisille kouluttautujille että työelämässä tarvittavalle osaamiselle. Omille nuorilleni olen pyrkinyt painottamaan, että tässä vaiheessa ei tarvitse olla vielä valmis, ja että on ihan ok etsiä niitä omia vahvuusalueita ja reittejä rauhassa. Näin digin ja datan ”valtakaudella” haluan kuitenkin erityisesti korostaa kohtaamisen ja keskustelun merkitystä, sillä silloin olemme läsnä jatkuvan oppimisen polulla.

Annika Pöytälaakso
erikoissuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s