Digiloikka tehostaa koko tuotantoketjun

Uskallatko ottaa digiloikan? Kyseessä ei ole hyppy tuntemattomaan, vaan turvallinen tapa tehostaa yrityksen toimintaa.

 

Mitä digitalisaatiolla tarkoitetaan?

Jos digitalisaation määrittelee oikein lyhyesti, voidaan puhua prosesseista, jotka auttavat näkemään yrityksen toiminnan läpi ja löytämään tiedonkulun solmukohtia. Digitalisaation avulla voidaan tuottaa kokonaisnäkemys tuotannon suorituskyvystä.

Digitalisointi mahdollistaa tehokkuusloikan yrityksen koko tuotantoketjussa. Digitalisointi tehostaa tiedon hallintaa, viestintää, automaatiota, analytiikkaa, mallintamista, suunnittelua ja standardointia oleellisissa tiedon rajapinnoissa. Tarjolla on useita erilaisia työkaluja. Esimerkiksi online-monitorointi ja innovatiivinen säätötekniikka edistävät prosessitehokkuutta ja joustavuutta sekä vaikuttavat niin huoltotarpeisiin kuin tuotteiden laatuun.

Digitaalisten työkalujen käyttöä yrityksessä voisi verrata ihmisen terveyden seurantaan. Yleinen lääkärintarkastus silloin tällöin on hyväksi. Jos tarkempaa selvitettävää ilmenee, lääkäri ohjaa kokeisiin. Samoin yrityksessä voidaan tehdä tasaisin väliajoin yleiskatsaus, jonka perusteella ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin. Mutta harvakseen tapahtuvat tarkastukset eivät riitä. Kuten ihmiselle, myös yritykselle tärkeintä on pitää terveydestä huolta koko ajan, ehkäistä ennakolta mahdollisia vaivoja. Se on edullisempaa kuin jo puhjenneiden ongelmien parantaminen. Monilla on käytössä aktiivisuusranneke, joka vinkkaa esimerkiksi tarpeesta nousta jaloittelemaan. Vastaavia välineitä löytyy myös yrityksen ja sen tuotantoprosessien sujuvuuden seuraamiseen.

 

Entä sitten esineiden internet?

Teknologioiden kehittyessä yksikkökustannukset ovat alentuneet ja samalla tiedonsiirto on tullut luotettavammaksi. Tämä on lisännyt mahdollisuuksia liittää erilaisia koneita internetiin. Java-kielen kehittäjät ennustivat 1990-luvulla, että myös kodinkoneita, kuten kahvinkeittimiä ja jääkaappeja, voidaan ohjelmoida. Nykyisin älykkäät kodinkoneet ovat arkipäivää. Jujuna koneiden liittämiseen internetiin ei suinkaan ole liittäminen itsessään, vaan se, mitä taloudellista tai toiminnallista hyötyä liittämisestä on. Esineiden internet, Internet of things (IoT), on tapa koota ja yhdistellä erilaisia tietolähteitä uusien näkökulmien löytämiseksi ja päätöksenteon tueksi.  Teollisuudessa esineiden internet tarkoittaa esimerkiksi erilaisten sensoreiden lisäämistä tuotantolaitteisiin niin, että ne eivät haittaa prosesseja, mutta mahdollistavat prosessien tarkan, reaaliaikaisen seuraamisen.

Heräsikö kiinnostuksesi? Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää.

Andrei Lobov andrei.lobov@tut.fi, puh. 040 849 0274

 

Andrei Lobov TTY:ltä johtaa digitaalisen valmistuksen tutkimusryhmää Epanet-verkostossa ja Seinäjoen yliopistokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu myös Seinäjoen yliopistokeskuksen tiedotuslehdessä 2/2018.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: