Missä ja kuinka syöt välipalasi?

Maisema on tuttu juttu, mutta mitä ovat ruokamaisemat (foodscape) tai välipalamaisemat (snakscape)? Niitä avataan Henna Syrjälän, Harri Luomalan ja Minna Aution artikkelissa Fluidity of places in everyday food consumption: Introducing snackscapes.

Ruokamaisema voidaan määritellä lyhyesti alati muuttuvaksi  sosiaaliseksi tilanteeksi, joka yhdistää ruuan paikkaan, ihmisiin, merkityksiin ja materiaalisiin prosesseihin. Siis siihen, kuinka, mitä, missä, kenen kanssa ja missä tunnelmissa syömme.  Tässä tutkimuksessa ei keskitytty yksittäiseen paikkaan, vaan tutkittiin  välipalojen syömistä osana arkielämän käytäntöjä  ja  rutiineja. Tutkijat esittelevät  artikkelissaan snackscapen  käsitteen ja kuvailevat yksityiskohtaisesti , mitä kaikkea se pitää sisällään.

Viisi tyyppiä

Artikkelissa jaetaan välipalahetket viiteen eri tyyppiin.  Välipaloja syödään kesken arjen rutiinien (esimerkiksi työn keskellä), näytön ääressä (vaikkapa pelatessa), liikkeessä (kun syön banaanin ajaessani autoa), ennen tai jälkeen liikuntasuorituksen tai  osana irrottautumista arjesta  (esim. sipsipussi elokuvissa tai perjantaipulla). Näissä hetkissä kietoutuvat eri paikat, ihmiset, merkitykset, ruokatuotteet ja samanaikaiset muut puuhat yhteen ainutlaatuisiksi kokonaisvaltaisiksi kokemuksiksi.

Kiire!

Välipalalla vastataan monesti kiireeseen: syödään äkkiä jotakin ja jatketaan sitä, mikä kulloinkin kesken oli. Terveellisten vaihtoehtojen valmistaminen vain vaatii usein enemmän aikaa ja räätälöintiä kuin epäterveellisemmän vaihtoehdon nappaaminen. Kuitenkin tutkimuksen mukaan terveellisyyttä mietitään kaikissa muissa paitsi arjesta irrottautumisen välipalahetkissä.  Silloin keskitytään herkutteluun ja usein myös sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden kanssa. Terveellisyys nousee eniten esille liikuntaan liittyvissä välipalavalinnoissa.

 

Henna Syrjälä, Harri Luomala, Minna Autio. Fluidity of places in everyday food consumption: Introducing snackscapes.  International Journal of Consumer Studies 2017; 41: 761–768. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ijcs.12389/full

Lisätietoja tutkimuksesta voi kysyä Harri Luomalalta harri.luomala@uva.fi

 

– Nina Harjunpää –

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: