Ilahduttavan keltaista

Vastoin inhorealistista ja pessimismiin taipuvaista luonnettani päätin aloittaa tämän viikon listaamalla kolme keltaista asiaa, joilla on minuun kroonisesti ilahduttava vaikutus.

museokorttiEnsimmäinen asia liittyy Twitteristä löytämääni uutiseen, jonka mukaan vuosi 2016 oli museoille ennätyksellinen kävijävuosi.  Kuulun sukupuoleni ja ikäni perusteella ryhmään, joka kiertää innokkaasti museoita ja taidenäyttelyitä (ei siis kaukaa vaan ihan menemällä rakennuksiin sisälle). Kukkaroihimme sopii pirteän keltainen museokortti yhtä oivallisesti kuin huovutettu myssy kulttuuripersoonan päähän. Kortti on loistava keksintö, jota voi varmaan osittain syyttää ennätysvuodesta. Korttia heilauttamalla pääsee osalliseksi upeisiin elämyksiin ympäri Suomen. Ainakin minua se on innostanut tutustumaan uusiin kohteisiin ja käymään parhaissa näyttelyissä useampaankin kertaan. En ole ottanut selvää, millainen käyttäjäkunta kortilla on. Mutta olen varma että se tuottaa iloa muillekin kansanosille kuin keskiluokkaisille ja -ikäisille täti-ihmisille.

Siinä se on, kulkuneuvojen aatelinen!

Siinä se on, kulkuneuvojen aatelinen!

Toinen keltainen ilonaihe tulee suoraa Nurmoon Kourasta: potkukelkkani, jolla koen vauhdin huumaa maakuntakeskuksen pyöräteillä. Potkuttelu tekee talvista lähes siedettäviä. Kun hankin potkurin lähemmäs 20 vuotta sitten, tein välittömän varkaudenestovarmennuksen ja maalasin kelkan räikeän keltaiseksi. Räiskin siihen vielä varmuuden vakuudeksi sinne tänne punaisia ja sinisiä pilkkuja. Ainakin tuntomerkkien kertominen olisi poliisilaitoksella helppoa. Kelkkani on saanut olla rauhassa, kiitos värin ja vaijerilukon, jolla pulttaan kelkan aamuisin teknologiakeskus Framin pyörärekkiin. Siinä suomalaiskansallisen tuotekehityksen helmi kohtaa nykyajan dynaamisen innovaatioilmapiirin.

Kolmas keltainen ilopilleri on hyvältä tuoksuva kevätesikko. Niitä on taas alkavan kevään kunniaksi myynnissä kukkakaupoissa. Jos kasvin saa pysymään hengissä, ryppyisten lehtien keskeltä nousee pitkään uusia nuppuja. Kukkien helmeilevästä heleydestä tulee mieleen tämä musiikki. Pienet ystävälliset kukat valavat uskoa siihen, että valo voittaa tänäkin keväänä.

– Nina Harjunpää –

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: