Valokuvan voimaa

En ole (ainakaan enää) mikään suuri tositv -sarjojen ystävä, mutta tälle keväälle olen löytänyt yhden tärpin. Aion asettua tv:n eteen tai ajastaa digiboksini ainakin tämän Valokuvan voimaa – sarjan ajaksi. Tässä mainosteksti sarjan nettisivuilta:
”Valokuvan voimaa on seitsemänosainen, dokumentaarinen sarja, jossa palkitun voimauttavan valokuvan menetelmän ja rakastetun Maailman ihanin tyttö -projektin äiti, Miina Savolainen, luotsaa erilaisia perheitä parantamaan suhteitaan ja etsimään keskinäistä ymmärrystä ja anteeksiantoa. Sarjassa kuusi aikuista sisarus- sekä vanhempi-lapsi-paria lähtevät etsimään voimauttavan valokuvan menetelmän avulla kykyään katsoa elämäänsä ja toisiaan uusin silmin. Koskaan ei ole myöhäistä korjata sitä, mikä on mennyt rikki! Sarjassa valokuvat tekevät näkyväksi sen, mikä on ehjää ja läheisyyttä tuovaa.”

Sarjaan liittyvä Valokuvan voimaa -nettiyhteisö aukesi tänään. Nettiyhteisössä Miina lanseeraa ”siemenkuvaketjun”. Ideana on, että jokainen voi laittaa oman merkityksellisen kuvansa ja siihen liittyvän pienen tarinan, joka hänelle herää Miinan pohjustamasta teemasta ja Miinan henkilökohtaisesta kuvasta. Yhteisistä kuvista rakentuu hieno merkityksellisten kuvien kudelma, joka etenee pitkin Valokuvan voimaa -tv-sarjan kevättä. Ensimmäinen tehtävä liittyy lapsuuskuviin.
Nettiyhteisö ja Miinan ihastuttava ensimmäinen kuva tarinoineen löytyy täältä.

Miinan esimerkin innoittamana lisään minäkin tähän nyt oman merkityksellisen lapsuuden kuvani. Kuvan on ottanut isäni ja olemme tässä päiväkävelyllä Oulujoen rannalla varmaan joskus kevättalvella. Tarkempaa ajankohtaa en kuvan ottamiselle nyt tiedä, mutta pukeutumisesta päätellen on selvää, että olemme lähteneet isän kanssa kahdestaan reissulle, kun lapaset eivät ole ihan samaa paria ja olen päässyt pelkillä villahousuilla matkaan. Kuva on tärkeä, koska siinä näkyy minulle niin rakas lapsuudenmaisema ja siitä tulee mieleen nämä spontaanit ja hauskat retket. Minua huvittaa myös tuo itsepäinen ja voitonriemuinen ilmeeni. Olenhan taas saanut selvästi tahtoni läpi eikä ole tarvinnut pukea tylsiä toppahousuja jalkaan…

Sanna_rannalla

Jospa kuvan myötä muistaa hellittää taas omaa asennettaan kiireisessä arjessa. Ei se haittaa, vaikka sitä ei lapsella olekaan aina vaatteet niin viimeisen päälle ja aina pitää olla myös aikaa yllätysretkille!

Sanna Valkosalo

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: